Seurantalojärjestöt ottavat kantaa korjausavustuksen puolesta

20.9.2023 Julkilausuma

Kannanotto 19.9.2023

Seurantalojen korjausavustukset on turvattava

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksen julkilausumassa 9. syyskuuta todetaan, että seurantalot ovat kansalaisyhteiskunnan mittaamattoman arvokasta omaisuutta. Suomessa on yli 2000 seurantaloa sekä maaseudulla että kaupungeissa. Ne ovat erilaisten yhteisöjen ylläpitämiä, kaikille avoimia kokoontumistiloja. Seurantalot ovat merkittäviä harrastuspaikkoja, yhteisiä olohuoneita sekä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia.

Seurantalo.
Oulaisten nuorisoseuran talo Soihtula Oulaisissa on hyvä esimerkki rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta seurantalosta. Kuva: Tuomas Uusheimo.

Vanhimmat säilyneet talot on rakennettu jo 1800-luvulla. Taloja ovat rakentaneet mm. nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat, työväenyhdistykset, vapaapalokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Seurantalotyyppisessä uusiokäytössä kylätaloina on myös lukuisia vanhoja kouluja. Seurantaloja ylläpidetään yleensä talkoovoimin, ja ne ovat usein seutunsa ainoita harrastus- ja juhlatiloja.

Energiakriisi ja korjauskustannusten nousu ovat ajaneet monet seurantalot vaikeuksiin. Valtion korjausavustuksen turvin taloja on voitu tähän asti korjata ja pitää käyttökunnossa. Määräraha on kuitenkin riittämätön: tarve on hakukierroksilla huomattavasti jakomahdollisuuksia suurempi. Niinpä määräraha mahdollistaa vain hyvin rajoitetusti esimerkiksi lämmitysjärjestelmien uusimista kestävyyssuositusten mukaisiksi. Tämänhetkisestä valtion budjettiesityksestä ei käy ilmi, minkä suuruinen määräraha seurantalojen korjausavustuksiin on varattu, ja tämä herättää seurantaloja ylläpitävissä yhteisöissä suuren huolen.

Ihmisiä ulkona keittämässä punamultamaalia.
Punamultatalkoot Nuorisoseurantalo Suovolalla. Kuva: Reetta Nousiainen.

Seurantaloista huolehtiminen säilyttää paikallista aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä ja ylläpitää perinteisiä korjausrakentamisen taitoja. Rakennusala on taloudellisessa kriisissä, ja työvoimavaltaisen rakennusalan ja seurantalojen korjaustarpeet kohtaavat tällä hetkellä erityisen hyvin. Seurantaloja korjaamalla on nyt mahdollista turvata monta työpaikkaa.

Seurantalojen tulevaisuutta voidaan turvata korottamalla valtion korjausavustusten määrärahaa. Määräraha on myös turvattava tuleviksi vuosiksi. Tämän lisäksi paikallisesti voidaan tehdä paljon, jotta seurantalot pysyvät vilkkaassa käytössä ja hyvässä kunnossa.

Seurantalojen korjaamisen tukeminen on yhteiskunnalle sekä edullinen että tehokas tapa tukea paikallista elinvoimaa, osallisuutta ja hyvinvointia.

Mikko Härö, puheenjohtaja, Seurantaloasiain neuvottelukunta

Teppo Ylitalo, toiminnanjohtaja, Suomen Kotiseutuliitto

Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat

Susanne Lagus, toiminnanjohtaja, Finlands Svenska Hembygdsförbund

Mia Hafrén, puheenjohtaja ja Camilla Komonen, toiminnanjohtaja, Finlands Svenska Marthaförbund

Sebastian Gripenberg, toiminnanjohtaja, Finlands Svenska Ungdomsförbund

Kati Tyystjärvi, toiminnanjohtaja, Kansantalojen Liitto

Harri Mäkivuokko, toimitusjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto ja ProAgria Keskukset

Hannah Honkanen, toiminnanjohtaja, Raittiuden Ystävät

Tuomo Eronen, seurantaloasiain neuvottelukunnan jäsen, Suomen Keskusta

Aleksi Koivisto, toiminnanjohtaja, Suomen Kylät

Katri Kujanpää, toiminnanjohtaja, Suomen Työväentalojen Liitto