Riuttalan Talonpoikaismuseo on Itä-Suomen vuoden 2017 paikallismuseo
Suomen Kotiseutuliiton tiedote
Riuttalan Talonpoikaismuseota ylläpitävä Riuttalan Talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiö Pohjois-Savosta on voittanut Itä-Suomen paikallismuseo -kilpailun, jossa tämän vuoden teemana oli rakennusten kunto. Kilpailussa etsittiin viiden maakunnan alueelta paikallismuseota, jossa museorakennuksia kunnostetaan esimerkiksi rakennustapaohjeiden tai muiden kirjallisten tai kuvallisten dokumenttien pohjalta.
Kunniamaininnan kilpailussa saivat Parikkalassa kauppamuseota ylläpitävä Honkakylän Kauppamuseo ry sekä Hakamäen talomuseota ja museoaluetta ylläpitävä Savitaipaleen kotiseutuyhdistys ry Etelä-Karjalasta, Kaunislehdon talomuseota ylläpitävä Hyrynsalmen kunta Kainuusta, Ranta-Pukin kievarimuseota ylläpitävä Anjala-Seura ry Kymenlaaksosta ja Tohmajärven museoaluetta ylläpitävä Tohmajärvi-Seura ry Pohjois-Karjalasta.
Ehdollepanon Itä-Suomen paikallismuseo 2017 -kilpailuun suorittivat Etelä-Karjalan museo Lappeenrannasta, Kainuun museo Kajaanista, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Kymenlaakson museo Kotkasta ja Pohjois-Karjalan museo Joensuusta. Kilpailu järjestettiin vuosina 2010–2015 Savo-Karjalan paikallismuseo -kilpailuna, mutta nimettiin viime vuonna uudelleen, kun mukaan tulivat Kainuu ja Kymenlaakso.
Aidot, perinteiset materiaalit ovat olennainen osa museokokonaisuutta
Suomen Kotiseutuliitto valitsi voittajan maakuntamuseoiden ehdotuksista. Liiton puheenjohtaja, museologian tohtori Janne Vilkuna perusteli voittajan valinnan seuraavasti:
”Riuttalan Talonpoikaismuseo päätyi vuonna 1975 suojelusäätiön haltuun. 14 hehtaarin alueen ja 21 rakennuksen lisäksi saatiin ostettua maatilan n. 1400 esinettä. Kohteen keskeisin arvo on siinä, että maatila on alkuperäisellä paikallaan savolaisessa kulttuurimaisemassa.
Perinteistä agraaria elämänmuotoa esittelevien ulkomuseoiden keskeisenä haasteena on rakennusten jatkuva kunnossapitäminen. Kiusaus esimerkiksi korvata perinteiset kattomateriaalit kestävimmillä nykyaikaisilla materiaaleilla on suuri, mutta näin ei ole tapahtunut, koska on ymmärretty, että aidot, perinteiset kattomateriaalit ovat aivan olennainen osa museokokonaisuutta. Riuttalan vuosittaisia korjauksia on viime vuosina tehnyt ja ohjannut restaurointikirvesmies. Korjaukset on tehty Kuopion Kulttuurihistoriallisen Museon valvonnassa. Edellä mainituista syistä korkeatasoisen Itä-Suomen paikallismuseo 2017 -kilpailun voittaja on Riuttalan Talonpoikaismuseota ylläpitävä Riuttalan Talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiö.”
Riuttalan Talonpoikaismuseo esittelee vauraan pohjoissavolaisen talonpoikaistilan elämää 1900-luvun alkupuolella. Kuopion Karttulan Riuttalan kylällä sijaitseva museo kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Museossa on yli kaksikymmentä rakennusta, joiden korjaaminen on jatkuvaa. Tulevana kesänä korjataan navetan pärekatosta pihapiirin puoleinen lape. Kaikki korjauksessa tarvittavat päreet tehdään museolla paikan päällä. Tutustu toimintaan: http://riuttala.fi
Kunniamainitut ovat pitäneet rakennuksistaan hyvää huolta
Honkakylän Kauppamuseo ry Etelä-Karjalasta ylläpitää Parikkalassa kauppamuseota. Honkakylän kauppamuseo perustettiin 30 vuotta sitten 1910-luvulla rakennettuun kiinteistöön, jossa kauppias Juho Pitkänen piti kauppaa vuodesta 1927 vuoteen 1977. Varsinaiseen museoon kuuluu kauppapuolen lisäksi kauppiaan toimisto. Museo avattiin yleisölle 7.6.1987. Museotilat ovat alkuperäisessä kunnossa henkien ajan aitoa tunnelmaa. Lipunmyynti ja osa esittelyä tapahtuu kauppiaan entisen asunnon puolella, jonne tehtiin mittava sisäremontti sekä muurattiin uudet tulisijat. Rakennuksen ulkopuolisen kunnon ylläpitäminen sen sijaan on ollut museoyhdistyksen resurssit huomioon ottaen merkittävää. Töiden toteuttaminen on edellyttänyt asiantuntijoiden tapaamista ja työtapojen sekä sallittujen materiaalien selvittämistä. Ulkopuoliset maalaukset on tehty kahdesti: vuonna 2000 ja 2013. Suuren rakennuksen monimuotoinen katto peruskorjattiin kattamalla se uudella tiilikatteella vuonna 2008. Rakennuksen kaikki ikkunat peruskorjattiin vuonna 2014 alkuperäisen mukaisesti. Museorakennus onkin nyt edustavassa kunnossa pitkälle tulevaisuuteen. Tutustu toimintaan: www.etelakarjalanmuseot.fi/honkakylan-kauppamuseo
Savitaipaleen kotiseutuyhdistys ry Etelä-Karjalasta ylläpitää vuonna 1953 perustettua Hakamäen talomuseota ja museoaluetta. Museoalue sijaitsee Savitaipaleen kirkonkylässä Hakamäen vehreällä mäellä, josta aukeaa kaunis näköala Kuolimolle. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä ovat aitat, tuulimylly, savusauna, riihi, lato sekä ruotusotamiehen torppa. Savitaipaleen kotiseutuyhdistys pitää Hakamäen museoalueen rakennuksista pitkäjänteisesti huolta ja pyrkii käyttämään rakennusten ylläpidossa perinteisiä rakennustapoja. Ruotusotamiehen torpan kattomateriaalina oli onduline-levyä, joka ei sopinut torpan ulkonäköön eikä ikään ja oli jo huonossa kunnossa. Samaa materiaalia oli ollut museotuvan ja luhtiaitan katoissa ja ne oli muutettu jo aikaisemmin pärekatoiksi. Tuulimyllyyn on muutamia vuosia sitten tehty lautakatto. Etelä-Karjalan museon maakuntatutkijan ja Savitaipaleen kotiseutuyhdistyksen välillä käytyjen keskustelujen jälkeen torppaan päätettiin tehdä lautakatto. Työ valmistui kesäksi 2016. Tutustu toimintaan: www.savitaipale.fi/matka/museot/hakamaki.php
Hyrynsalmen kunta Kainuusta ylläpitää Kaunislehdon talomuseota, jonka kokoaminen ja restaurointi aloitettiin vuonna 1967 ja avattiin yleisölle vuonna 1973. Kaunislehdon alkuperäisestä talosta oli jäljellä päärakennus ja sauna. Tarkkojen tutkimusten perusteella Kaunislehtoon valittiin talon alkuperäisten rakennusten mukaisia rakennuksia eri puolilta Hyrynsalmea. Kaunislehdon talomuseossa on 19 rakennusta, ja pihapiiri kokonaisuutena edustaa mallikelpoisesti tyypillistä hyrynsalmelaista taloa 1800–1900-luvun vaihteesta. Pihapiirin vanhin rakennus on ruoka-aitta vuodelta 1774. Päärakennus on vanha torppa, joka on toiminut myös kämppänä ja kouluna. Museoalueen rakennuksia on kunnostettu vuosien varrella aina, kun on havaittu kunnostustarpeita. Kaikkien kunnostustöiden periaatteena ovat olleet perinteiset rakentamisen tavat, ja työt on tehty niin, että rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo säilyy mahdollisimman hyvin. Myös kunnostuksissa käytetyt materiaalit on valittu niin, että ne noudattavat alkuperäisiä materiaaleja. Kaunislehdon talomuseo on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tutustu toimintaan: www.hyrynsalmi.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/kulttuuri/talomuseo-kaunislehto
Anjala-Seura ry Kymenlaaksosta ylläpitää Ranta-Pukin kievarimuseota, joka sijaitsee Kymijoen varrella paikalla, jossa on asuttu jo 1500-luvulla. Pihapiiriin kuuluvat vuodelta 1884 peräisin oleva päärakennus ja navetta. Lisäksi pihassa on talli, liiteri, aittoja, sauna, kellari ja AIV-torni. Tässä Pukin talossa toimi kestikievari vuosina 1900–1910. Vuodesta 1986 toiminut Ranta-Pukin kievarimuseo on saavuttanut pakkakunnalla merkittävän aseman talonpoikais- ja kievarikulttuurin vaalijana. Museon tontti ja rakennukset siirtyivät Anjala-Seuran omistukseen vuonna 2001. Rakennuksia on korjattu vuosien varrella useaan kertaan, pääasiassa talkootyönä: kattoja ja seinähirsiä on uusittu, ulkoverhouksia korjattu ja maalattu sekä sisätiloja entistetty. Tutustu toimintaan: www.anjala-seura.info
Tohmajärvi-Seura ry Pohjois-Karjalasta ylläpitää vuonna 1987 perustettua Tohmajärven museoaluetta, jossa sijaitsevat Nymanin talo ja apteekkimuseo sekä Pitäjänmuseo ja ulkomuseoalue. Museoalue sijaitsee Kotolan tilalla ja sen alkuperäisiin rakennuksiin kuuluvat Nymanin talo, aitta, renkitupa sekä käymälä, jotka muodostavat Nymanin talo- ja apteekkimuseon. Näiden rakennusten muodostaman pihapiirin läheisyyteen on siirretty Pitäjänmuseorakennus sekä neljä ulkomuseoalueen rakennusta. Tohmajärvi-Seura on pitänyt hyvää huolta sekä omista että kunnan omistamista museorakennuksista perinteisiä rakennustapoja vaalien, materiaaleja kierrättäen ja rakennusten luonnetta kunnioittaen. Talkoiden ja monipuolisten työnäytösten avulla näitä taitoja on pyritty siirtämään uusille sukupolville. Muun muassa pärekattoja on uusittu itsetehdyin pärein. Tutustu toimintaan: www.tohmajarviseura.fi
Kilpailu on järjestetty vuodesta 2010
Itä-Suomen paikallismuseo -kilpailu järjestettiin kuusi kertaa nimellä Savo-Karjalan paikallismuseo. Vuonna 2016 kilpailu laajeni myös Kainuuseen ja Kymenlaaksoon ja sai uuden nimen. Kilpailu järjestetään sivutoimisesti hoidettujen paikallismuseoiden kesken viiden maakunnan alueella. Kilpailun teema vaihtuu vuosittain.
Vuoden 2010 Savo-Karjalan paikallismuseo oli Liperin maatalousmuseo Pohjois-Karjalasta – teemana nuoret ja museo.
Vuoden 2011 Savo-Karjalan paikallismuseo oli Suomen Asutusmuseo Pohjois-Savon Lapinlahdelta – teemana hyvin hoidettu museoympäristö.
Vuoden 2012 Savo-Karjalan paikallismuseo oli Pattoin perintötalo Etelä-Savon Juvalta – teemana suunnitelmallinen museotyö.
Vuoden 2013 Savo-Karjalan paikallismuseo oli Mäntyharjun museo Etelä-Savosta – teemana markkinointi.
Vuoden 2014 Savo-Karjalan paikallismuseo oli Kiteen kotiseutumuseo Pohjois-Karjalasta – teemana vaihtuva näyttely.
Vuoden 2015 Savo-Karjalan paikallismuseo oli Nilsiän perinne- ja kulttuuriyhdistys Pohjois-Savosta – teemana talkoot ja vapaaehtoistyö.
Vuoden 2016 Itä-Suomen paikallismuseo oli Kouvolan Miljöö- ja Radiomuseo Kymenlaaksosta – teemana verkkonäkyvyys.
Lisätietoja:
Janne Vilkuna / Suomen Kotiseutuliitto, 040 554 3569, etunimi.sukunimi @jyu.fi
Marianna Falkenberg / Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, 044 718 2618, etunimi.sukunimi @kuopio.fi
Marja Salmijärvi / Kymenlaakson museo, 040 350 6367, etunimi.sukunimi @kotka.fi
Riina Nurmio / Etelä-Karjalan museo, 040 563 1898, etunimi.sukunimi @lappeenranta.fi
Ulla Härkönen / Kainuun museo, 044 710 0502, etunimi.sukunimi @kajaani.fi
Tanja Rovio-Murto / Pohjois-Karjalan museo, 050 403 3141, etunimi.sukunimi @jns.fi