Paikallisen kansalaistoiminnan, järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden toimintatilat turvattava
Tiukka taloustilanne vähentää kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden toimintaedellytyksiä. Tässä ajassa kolmannen sektorin panokselle on suuri kysyntä yhteiskunnassa, mutta toimitilojen puute tai niiden suuret kustannukset vaikeuttavat aktiivista kansalaistoimintaa.
Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous on erittäin huolissaan kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden toimintaedellytyksistä ja toimitiloista. Kotiseutuliitto on toiminnassaan nostanut asian esille useassa yhteydessä ja pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan yhteiskunnan eri toimijoihin toimitilaongelman helpottamiseksi. Tiukkenevan talouden aikana vapaaehtoistoimijoiden rooli ja merkitys on kasvanut, jolloin myös toimitilojen merkitys niiden toimintaympäristönä on korostunut.
Suurissa kaupungeissa tilanne on erittäin hankala. Esimerkiksi Helsingissä on monin paikoin suuri pula vapaan toiminnan ja kokoontumisen asukastiloista. Tiloja ei juuri ole tarjolla yhdistysten ja vapaaehtoistoiminnan käyttöön, ja jos on, ne saattavat olla toimijoille kalliita. Kaupungin tuki asukastiloille ei jakaudu tasaisesti. Samaa asukastilojen puutetta esiintyy myös muissa kaupungeissa. Kaupungeissa korkea vuokrataso vaikeuttaa vuokrattavien tilojen käyttöä ja tilojen puute vaikeuttaa aktiivista kansalaistoimintaa.
Maaseutupaikkakunnillakaan tilanne ei ole yhtä hyvä joka kunnassa. Maaseudulla lukuisat seurantalot toimivat avoimina kulttuuri- ja toimintakeskuksina. Niitä tulee myös lisää, kun mm. kyläkouluja lakkautetaan. Käytöstä poistettavia tiloja tulisi tarjota ensisijaisesti kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden käyttöön. Kaupunkialueiden seurantaloja ei ole saatu sujuvaan yhdistyskäyttöön kuin paikoin – tarvitaan vuoropuhelua taloja omistavien tahojen ja kansalaisryhmien välille. Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous toivoo, että omistavat tahot ymmärtäisivät kolmannen sektorin toiminnan tuottaman hyödyn – tilakustannuksia voisi esimerkiksi kattaa järjestöjen tuottamilla palveluilla.
Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous haastaa kunnat ja paikalliset yhteisöt yhteiseen keskusteluun ja sitä kautta etsimään yhdessä vapaaehtoistoimijoiden kanssa ratkaisua kansalaisjärjestöjen, kaupunginosatoimijoiden ja asukkaiden yhteistilojen saatavuuteen. Yhdessä tulee myös etsiä ratkaisu kohonneiden tilakustannusten kohtuullistamiseen. Samalla vuosikokous esittää haasteen kaikille niille toimijoille, joilla on suuria kiinteistömassoja tai vähällä käytöllä olevia tiloja ja pyytää heitä miettimään, miten he voisivat olla ratkaisemassa kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden toimintaedellytysten turvaamista.
Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja maamme suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö, jolla on 840 yhteisöjäsentä ja yli 230 kannatusjäsentä. Liitto on paikallisuuden puolestapuhuja, joka kehittää kotiseututyötä ja vaalii kulttuuriperintöä. Kotiseutuliitto edistää monimuotoista suomalaista kulttuuria ja paikalliskulttuurien arvostusta, kehittää ja tukee kotiseututyötä sekä palvelee jäseniään kotiseututyön etujärjestönä.
Lisätietoja:
Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo puh. 040 733 7033, etunimi.sukunimi @kotiseutuliitto.fi
Valtakunnalliset kotiseutupäivät on Suomen Kotiseutuliiton ja kotiseututyön vuotuinen päätapahtuma, joilla käsitellään kotiseututyön ajankohtaisia aiheita, pidetään liiton vuosikokous ja esitellään järjestäjäaluetta. Päiviä on järjestetty vuodesta 1949 lähtien joka vuosi. Edellisen kerran kotiseutupäiviä vietettiin Espoossa vuonna 1989. Vuoden 2016 päivät pidetään Kajaanissa.
Espoon Valtakunnallisten kotiseutupäivien ohjelma on julkaistu osoitteessa http://www.kotiseutuliitto.fi/kotiseutupaivat2015.
Kotiseutupäivien tapahtumia ja uutisia voi seurata liiton nettisivuilla www.kotiseutuliitto.fi sekä sosiaalisessa mediassa:
www.facebook.com/kotiseutupaivat
https://twitter.com/Kotiseutuliitto
https://instagram.com/kotiseutuliitto
www.flickr.com/photos/kotiseutuliitto