Maakunnalliset kotiseututeot on julkistettu ̵ Katso oman maakuntasi hienoin teko!
Suomen Kotiseutuliitto on julkistanut tänään hienon kotiseututeon jokaisesta Manner-Suomen maakunnasta 75-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi. Kotiseutuliitto kysyi ihmisiltä eri puolilta Suomea, mitä juuri heidän maakunnassaan tapahtuu, mikä asia tai kuka pitäisi huomioida Maakunnallinen kotiseututeko -palkinnolla?
Maakunnallisia kotiseututekoja saivat ehdottaa liiton jäsenet omista maakunnistaan. Palkinnon saattoi saada esimerkiksi vaikuttava hanke, ansioitunut henkilö, uusi tapahtumaidea tai loistava toimintakonsepti.
Palkittavan tahon ei tarvinnut olla Kotiseutuliiton jäsen.
Ehdotusten joukosta esiraati poimi kärkiehdotukset kaikista maakunnista, ja maakunnallisia voittajia pääsivät äänestämään oman maakunnan ihmiset. Ääniä annettiin kaikkiaan yli 4800.
”Saimme paljon hyviä ehdotuksia, ja äänestykseen päätyneet kärkiehdokkaat olivat kaikki erinomaisia esimerkkejä suurella sydämellä tehdystä kotiseututyöstä”, Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Marika Punamäki kertoo.
Palkinnot luovutetaan Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Vantaalla Kotiseutuliiton vuosikokouksessa lauantaina 31. elokuuta.
Kotiseutuliitto on palkinnut eri vuosina Vuoden kotiseututekoja. Palkinnon on voinut saada esimerkiksi hanke, henkilö, tapahtuma tai vaikkapa mainio toimintakonsepti. Vuoden 2024 Maakunnallisten kotiseututekojen palkitseminen on osa Kotiseutuliiton 75-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.
Maakunnallinen kotiseututeko -kilpailun voittajat
Etelä-Karjala
Ruokolahden Eukkojen polku
Kotiseutuyhdistys Ruokolahti-seura ry
Maailmankuulua Albert Edelfeltin maalausta ”Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä” vuodelta 1887 on Ruokolahdella osattu hyödyntää uusiutuvaksi paikalliskulttuuriksi. Kun kunnassa oli päätetty teettää taulusta kaksi jäljennöstä kertomaan Ruokolahden kansanperinteen vaalinnasta jopa taiteilijan siveltimellä, tarvittiin yhdistys huolehtimaan tauluista ja Edelfeltin perinnöstä, ja näin Ruokolahti-Seura perustettiin vuonna 1947.
Vuonna 2021 Kotiseutuyhdistys päätti rakentaa Ruokolahden kirkonmäen välittömään läheisyyteen Eukkojen polun. Polku on kolmen kilometrin mittainen vaellusreitti, joka esittelee kirkonseudun historiaa sekä sen erikoisia ja mielenkiintoisia geologisia muodostumia. Polku on myös Saimaa Geopark -kohde.
Polusta on tullut suosittu ympärivuotinen lenkkipolku komeissa Saimaan maisemissa keskellä kauneinta Ruokolahtea.
Polku kulkee jääkauden muokkaamassa maisemassa. Reitti alkaa sekä päättyy Ruokolahden kotiseutumuseolle, jossa on pysäköintitilaa. Polulle pääsee viereisen Ruokolahti-talon pihapiiristä, jonka riihen seinästä löytyy laatikosta karttoja.
Matkan varrella on 19 opastaulua suomeksi ja englanniksi. Polku on rakennettu ja sitä ylläpidetään vapaaehtoisvoimin. Polun kartan on piirtänyt Ruokolahdelta kotoisin oleva Tampereella asuva harrastajataiteilija Saila Juuti.
Polun lähtöpisteen osoite: Kappelitie 2, 56100 Ruokolahti
Etelä-Pohjanmaa
Käräjätalon kunnostus Kauhavan Alahärmässä
Härmä-Seura
Käräjätalo siirtyi Kotiseutuyhdistys Härmä-Seura ry:n omistukseen syksyllä 2018, jolloin seura päätti ryhtyä kunnostamaan sitä vaaliakseen härmäläistä historiaa ja kulttuuria. Talo tunnetaan myös Alaviitalan talona.
Alahärmän kirkonkylässä sijaitseva käräjätalo oli ollut pitkään asumattomana. Katto vuoti kellaria myöten, ja piha-alue oli saanut rehevöityä täyteen vuosikymmenien aikana. Talon toinen puolisko toimi käräjätalona 1800-luvulta 1900-luvun alkuun asti. Käräjätalo on tullut tunnetuksi mm. siitä, että siellä 1860-luvulla nimismies Adolf Hägglundin johdolla saatiin vihdoin Antti Isotalon ja Antti Rannanjärven johtamien häjyjen Härmissä ylläpitämä varkauksien ja väkivallan kierre katkaistua.
Härmä-Seura katsoi, että käräjätalon pelastaminen ja kunnostaminen jälkipolville kuuluu seuralle, jonka tehtävänä on edistää paikkakunnan kulttuuriin ja historiaan kuuluvien rakennusten ja muistomerkkien säilyttämistä ja kunnossapitoa.
Käräjätalon kunnostaminen on vaatinut valtavan urakan ja suuren vapaaehtoistyön määrän. Merkittävä osa härmäläistä paikallishistoriaa on saatu pelastettua ja talon historia talletettua uusille sukupolville.
Nykyään talo palvelee yhteisöjen kokoontumispaikkana, juhlapaikkana ja näyttelytilana.
Etelä-Savo
Oton poluilla, Otto Mannisen elämä 1872–1950 -dokumenttielokuva
Pia Kärkkäinen-Hannikainen: käsikirjoittaja, ohjaaja, tuottaja
Oton poluilla, Otto Mannisen elämä 1872–1950 -dokumenttielokuva on toteutettu Kangasniemen kirjaston pyynnöstä Kangasniemen kunnan kulttuurikasvatussuunnitelmaa varten, Kangasniemen paikallisen kulttuuriperinnön vaalimiseksi ja Otto Mannisen henkilöhistorian säilyttämiseksi.
Pia Kärkkäinen-Hannikainen on työstänyt dokumenttielokuvan Otto Mannisen 150-juhlavuoden näyttämöteoksen alkuperäiskäsikirjoituksesta, siinä olleiden video-, kuva- ja äänimateriaalien pohjalta omaksi teoksekseen. Kärkkäinen-Hannikainen tehnyt ja tuottanut dokumenttielokuvan ilman ulkopuolista tuotantotukea ja muita korvauksia, kotiseutuhengessä.
Näyttämöteoksessa ja dokumenttielokuvassa käytetty historiallinen kuvamateriaali on tekijänoikeudellisesti vapaasti hyödynnettävää aineistoa mm. Finna.fi -sivustolta. Muu kuva- ja erityisesti runsas videomateriaali on Kärkkäinen-Hannikaisen ja Tapio Hannikaisen kuvaamaa ja Kärkkäinen-Hannikaisen editoimaa. Dokumenttielokuvassa käytetty musiikki on ns. tekijänoikeusvapaata musiikkia. Elokuvaa ei ole tarkoitettu kaupalliseen käyttöön.
Dokumenttielokuva on luovutettu Kangasniemen kunnalle syksyllä 2023, ja sen ensiesitys on ollut huhtikuussa 2024.
Kainuu
Kamu – Kainuun museoiden animaatiohahmo
Kainuun museoiden animaatiohahmo Kamu on rohkea metsänlapsi. Kamulla on laukku täynnä tarinoita, niksejä ja vippaskonsteja joka lähtöön. Hän kantaa mukanaan myös taika-avainta, jolla hän voi avata menneisyyden salaisuuksia.
Animaatiohahmo on toteutettu Kainuun Liiton kokeilurahan avulla. Hanketta hallinnoi Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistys. Mukana ovat lisäksi Kainuun Museo, Paltamo-Seura, Riihipiha-museon säätiö sekä Sotkamo-Seura.
Yhteistyötahot ovat suunnitelleet hahmon yhdessä taiteilija Eeva Kouvalaisen kanssa. Kamu on hyvä esimerkki alueellisten kotiseutumuseoiden yhteistyöstä. Hankkeessa valittiin useammasta vaihtoehdosta sopiva yhteinen hahmo, josta tehtiin kolme erillistä animaatiota sekä tulostettavat printtiversiot. Kamu on museoissa mukana fyysisenä hahmona, ja hän voi esitellä museoiden esineitä ja toimintoja uusin tavoin.
Riihipihan talonpoikaismuseolla hahmosta on tehty 3d-nukkeversio. Nukkeversioita on tehty myös Kamun ystävistä, ja nämä hahmot tulevat jatkossa elävöittämään kotiseutumuseon tarinankerrontaa.
Animaatiohahmot esiintyvät markkinoinnissa ja sosiaalisessa mediassa kaikilla yhteistyötä tehneillä tahoilla.
Kanta-Häme
Hausjärvi-Seuran kouluyhteistyö
Hausjärvi-Seura
Hausjärvi-Seura hoitaa kunnan omistamaa kotiseutumuseota. Osa museon esineistä on esillä seuran omistamassa ja ylläpitämässä kotiseututalossa. Museo ja kotiseututalo ovat avoinna yleisölle kesäsunnuntaisin.
Hausjärven seitsemäsluokkalaiset ovat vierailleet museolla useana vuonna. Elämyksellisen vierailupäivän valmisteluun ovat osallistuneet myös opettajat. Keväällä 2023 myös yli sata alakoululaista kävi tutustumassa kotiseututaloon.
Vuonna 2022 aloitettiin museoviraston avustuksella uusi hanke, jonka kohteena ovat yläkoulun ja lukion oppilaat. Seuran palkkaama hankevetäjä on valmistanut seuran verkkosivuille oppimateriaalia koululaisten käyttöön. Hankevetäjä on myös käynyt esittelemässä museoesineitä kouluilla. Talvella 2022–2023 lukion historian ja kuvataiteen ryhmät vierailivat museolla ja tekivät omat kesänäyttelynsä kotiseututalolle.
Museoviraston avustus hankkeelle jatkui vielä vuonna 2023. Oppilasyhteistyön hedelmänä voitiin museo ja kotiseututalo pitää heinäkuussa auki myös arkipäivinä kahden lukiolaisen toimiessa oppaina. Myös lukion historian opettaja veti kaksi omaa museokierrosta.
Hausjärven kunnan kanssa on nyt tehty sopimus, jolla tätä kouluyhteistyötä jatketaan tästä eteenpäinkin.
Keski-Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaan siirtolaisuushankkeen tiedonkeruu
Keski-Pohjanmaan siirtolaisuushankkeen vetäjä Kauppi Virkkala sekä keräykseen osallistuneet kotiseutuyhdistykset Keski-Pohjanmaalta
Keskipohjalaiset kotiseutuyhdistykset ovat tehneet mittaamattoman arvokasta keräystyötä Keski-Pohjanmaan siirtolaisuushankkeessa. Tarkoitus on tunnistaa keskipohjalaispitäjistä merten taa menneet siirtolaiset, kerätä kuvia, haastatteluja ja tarinoita, joiden pohjalta voidaan tehdä siirtolaisuuskirjoja tai -tiedostoja ja lisätä tietoa siirtolaisuuden merkityksestä kotiseudulla. Kerätyt tiedot on myös tarkoitus tallentaa Siirtolaisuusinstituuttiin myöhempää tutkimuskäyttöä varten.
Keräystyössä keskipohjalaisten kotiseutuyhdistysten ruohonjuuritason työ on ensiarvoisen tärkeää. Keski-Pohjanmaan siirtolaisuushanke ja Keski-Pohjanmaan Kulttuuriliitto ovat saaneet mukaan kotiseutuyhdistyksiä myös Kalajokilaaksosta ja Etelä-Pohjanmaalta. Siirtolaisuus merten taa vuosina 1860–1930 on ollut suurinta juuri pohjalaismaakunnista. Suuri osa, paikoin noin 30 prosenttia siirtolaisista palasi synnyinseudulle takaisin ja toi tullessaan paitsi varallisuutta myös uusia innovaatioita, jotka olivat omiaan myös jalostumaan kotiseudulla. Siirtolaisuus myös lisäsi ja vahvisti kotiseutujen yhteydenpitoa entisen ja uuden asuinmaan välillä. Yhteydenpito jatkuu edelleen.
Keski-Suomi
Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen Elävä museokylä -konsepti
Hankasalmen kotiseutuyhdistys
Hankasalmella on vuosien ajan tehty pitkäjänteistä työtä paikallisen kulttuuriperinnön tuomiseksi osaksi jokapäiväistä elämää kotiseutuyhdistyksen elävässä museokylässä. Ensin huollettiin aineellinen kulttuuriperintö kuntoon korjaamalla kotiseututalo Hallan tupa Leader-hankkeella ja talkootyöllä kukoistavaksi tapahtumakeitaaksi. Kunnostettujen hirsiseinien sisällä on nyt hyvä niin tarjota ohjelmaa konserteista luentoihin kaiken ikäisille kuin siirtää perinneleipomisen taitoja eteenpäin museon suosituilla leipäpäivillä.
Kotiseutuyhdistyksen kahdentoista hirsirakennuksen pihapiiri ja viereinen esinemuseo vievät matkalle menneisyyteen, jota elävöitetään tarinoilla ja tietoiskuilla menneisyyden ihmisistä ja elämästä. Yhteistyö koulujen kanssa tuo lapsille ja nuorille tutuksi pitäjän oman historian, kun museokylän pihapiirissä käydään leikkimässä tai vietetään kokonaisia koulupäiviä entisajan tunnelmissa.
Tuoreimpana ponnistuksena aineettoman kulttuuriperinnön hoitamiseksi toteutettiin Leader-hanke kotiseutuarkiston järjestämiseksi. Hankkeen aikana saatiin kuva-arkisto luetteloitua ja digitoitua sekä arkiston paperiaineisto seulottua ja järjestettyä. Arkisto tuotiinkin ihmisten tietoisuuteen lukuisten kuvatunnistustilaisuuksien kautta. Niissä päästiin esimerkiksi tutustumaan entisajan Hankasalmen elämään tai tarjottiin seniorikerholaisille kuvamatka lapsuuden maisemiin.
Yhteisöllisyys on Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen tärkeimpiä arvoja, joten elävä museokylä tehdään yhdessä kaikille.
Kymenlaakso
Korjärven uintipaikka
Mämmälän kotiseutuyhdistys
Korjärven uimapaikka sijaitsee Kouvolan kaupungin Inkeroisten kaupunginosassa, Mämmälän kylässä (Koirojantie 26). Alun perin uimaranta oli Tampellan. Sittemmin se siirtyi kaupungin hoitoon. Maat omistaa kaupunki, mutta uimalan ylläpito siirtyi kotiseutuyhdistyksen hallintaan 30-vuotisella sopimuksella vuonna 2016. Kaupunki purki ennen sitä kaikki rakennelmat laitureita ja sähkölinjoja myöten, joten yhdistyksen oli alettava kaikki alusta. Laiturit, pukukoppirakennus aurinkopaneeleineen ja lastenallas tehtiin vuosina 2016–2017 talkoin ja Euroopan unionin Leader-rahoituksella. Talkooväkeä oli hankkeessa mukana yli kylärajojen. Myös alueella toimivat yritykset ja yhdistykset sekä kaupunki ovat avustaneet paikkaa eri tavoin. Sittemmin on alueelle rakennettu tynnyrisauna, laavu ja grillipaikka. Tulipalossa jo kertaalleen tuhoutuneet pukukopit on uusittu talkootyönä ja lahjoitusmateriaalein.
Talvisaikaan alueella on hiihtolatuja ja yhdistys pitää auki retkiluisteluun sopivaa rataa. Avantoa järvellä ovat innokkaat talviuimarit pitäneet avoinna aikaisemminkin pienemmässä määrin. Vuonna 2023 Sippolan Orijärvellä jouduttiin talviuintipaikka lopettamaan ja talviuimaseura Sippolan Halla-Hileet lopetti niin ikään toimintansa ja lahjoitti kalustonsa Korjärven uimalaan. Koska talviuinti on taloudellisista syistä rajoitettava yhdistyksen jäsenten käyttöön, on yhdistyksen jäsenmäärä viime aikoina kasvanut normaalia enemmän. Vuonna 2023 yhdistys pystytti tuulipropellin, jonka avulla saadaan toivottavasti jatkossa virta riittämään sekä avannon aukipitoon että saunan valaistukseen.
Kesäaikana rannalla käy päivittäin uimareita säästä riippuen muutamista useisiin kymmeniin. Niin lastenallas kuin järvikin ovat ahkerahkossa käytössä. Saunaa lämmitellään useana viikonloppuna ja välillä arkisinkin milloin minkäkin suuruisille porukoille. Kesäkäyttäjiä on satunnaisesti ulkomaita myöten, pyöräilijät ja matkailuautoilijat ovat löytäneet paikan.
Lisätietoja: Puheenjohtaja Kyösti Riikonen, puh. 040 076 0596, kyosti.riikonen@kymp.net
Lappi
Nätti-Jussi-päivät
Matti Ansala
Nätti-Jussi-päivillä Muurolan kylä puhaltaa yhteen hiileen ja tuosta ponnistuksesta syntyy mielenkiintoinen ja monipuolinen tapahtumaviikko kaikenikäisille kyläläisille ja muillekin rovaniemeläisille. Nyt jo kolmatta kertaa järjestetyt päivät osoittavat tapahtuman tulleen jäädäkseen.
Muurola on yksi Rovaniemen palvelukylistä. Se sijaitsee noin 25 kilometriä lounaaseen kaupungin keskustasta. Legendaarinen metsätyömies, tarinankertoja ja savotoiden stand-up- koomikko Nätti-Jussi asui aikoinaan Muurolan seudulla.
Pirkanmaa
Kirjoituskinkerit
Minun Nokiani 2033 -hanke, Nokia-Seura
Huoli nuorten luku- ja kirjoitustaidosta käynnisti Nokia-Seuran Kirjoituskinkerit -hankkeen keväällä 2023. Kotiseutuyhdistyksessä ajatus oli, että pienikin teko tärkeän asian eteen on enemmän kuin ei mitään. Hankkeen edetessä Nokian kaupunki nimesi Kirjoituskinkerit-hankkeen paikalliseksi kulttuurin suurtuotannoksi.
Hanke toteutettiin yhteistyössä kaupungin sivistyspalveluiden kanssa. Kaikkien kolmen yläkoulun – Emäkosken, Harjuniityn ja Nokianvirran – yhdeksänsien luokkien opetusohjelmaan sisällytettiin koulutyönä tehtävä kirjoitelma aiheesta Minun Nokiani 2033. Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ohjasivat lähes 500 oppilasta katsomaan rohkeasti kotiseutumme tulevaisuuteen. Viisitoistavuotiaalle kirjoittajalle kymmenen vuoden tähtäin on pitkä ja antaa tilaa mielikuvitukselle.
Lukemalla ymmärtää muita, kirjoittamalla tulee itse ymmärretyksi. Tuolla tärkeällä viestillä oppilaita kirjoittamaan motivoivat palkitut ja Nokiaan juuriltaan kytkeytyvät ammattikirjoittajat Anni Kytömäki, Anja Portin ja Frans Åkerberg. Koululaisten teksteistä 30 julkaistiin kirjaksi, jonka kaikki 500 kirjoittajaa saivat. Lisäksi 30 kirjoittajaa palkittiin 50 euron stipendillä. Nokian Kuvataiteilijat ry:n jäsenet kuvittivat kirjassa julkaistut tarinat. Kuvittajien alkuperäisteoksista koottiin sana- ja kuvataidenäyttely.
Pohjanmaa
Laihian Päivä -kotiseutujuhlan järjestäminen
Laihian kotiseutu- ja museoyhdistys ry
Tämän vuoden elokuun 4. päivä vietetään Laihian Päivän satavuotisjuhlaa. Laihian kotiseutu- ja museoyhdistys on vastannut juhlan järjestämisestä jo useita vuosikymmeniä.
Tapahtuma tuo yhteen laajasti yleisöä niin Laihialta kuin muualtakin maakunnasta. Vuosien saatossa Laihian kotiseutu- ja museoyhdistys on onnistunut uudistamaan juhlaa niin, että siellä tänä päivänä viihtyvät niin nuoret kuin vanhemmatkin vieraat. Juhla tuo yhteen uusia ja vanhoja laihialaisia ja on omiaan luomaan kotiseututunnetta monille paikkakunnalle muualta muuttaneille laihialaisille. Päivän ohjelmassa vaalitaan perinteitä ja kulttuuria ja tapahtumapaikkana oleva kotiseutumuseon miljöö viestii vierailijoille historiasta ja entisajan elämästä.
Vuodesta toiseen tapahtuma on järjestetty erittäin pienellä, alle kymmenen hengen vapaaehtoistyöntekijän joukolla. Viime vuonna tapahtuma jouduttiin perumaan ensimmäistä kertaa sen historiassa ̵ lukuun ottamatta sotavuosia ja koronapandemiaa ̵ järjestelyresurssien puutteen vuoksi. Peruuntuminen aiheutti kuntalaisissa suurta pettymystä, ja niin Laihian kunta järjesti apuvoimia seuraavan juhlan järjestämiseen. Tämä mahdollistaa juhlan paluun tänä vuonna entistä ehompana, sopivasti sen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
Laihian Päivän järjestäminen on osoitus siitä, kuinka pienikin yhteisö voi vaikuttaa merkittävästi kulttuuriperintönsä säilymiseen ja kuntalaisten kotiseutuhengen ylläpitämiseen.
Pohjois-Karjala
Saarion voimalaitosmuseon virtuaalitoteutus
Tohmajärvi-Seura
Tohmajärvi-Seura toteutti Euroopan unionin Leader-rahoituksella Saarion virtuaalimuseo -hankkeen, jonka lopputuloksena valmistui voimalaitosmuseosta tehty virtuaalitoteutus. Museoon voi tutustua tekstien, lehtileikkeiden, valokuvien, 360- tai 3D-esitysten avulla.
Saarion voimalaitosmuseon virtualisointi tuo kulttuurihistoriallisesti arvokkaan erityismuseon kaikkien saataville ja mahdollistaa museokokemuksen kaikille, riippumatta fyysisistä rajoitteista tai maantieteellisestä sijainnista. Se tarjoaa mahdollisuuden tutustua kulttuuriperintöön ja historiallisiin kohteisiin ilman fyysistä läsnäoloa. Saavutettavuutta parantaa myös mahdollisuus kuulla tekstit puhuttuna.
Virtuaalimuseo tarjoaa oppimisympäristön niin opiskelijoille kuin kaikille, jotka ovat kiinnostuneita vesivoiman ja sähkön historiasta sekä teknisestä kehityksestä. Virtuaalitoteutus auttaa säilyttämään ja dokumentoimaan kulttuuriperintöä sekä tuo esiin ja tallentaa alueen ja Itä-Suomen teollistumisen historiaan. Virtuaalimuseo voi edistää yhteistyötä koulujen kanssa tarjoamalla opetusmateriaalia ja mahdollistamalla opetusprojekteja museon ympärillä.
Tohmajärvi-Seuran toteuttama virtuaalimuseo on esimerkillistä kotiseututyötä, joka lisää museon näkyvyyttä ja houkuttelee uusia kävijöitä sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Lisäksi se markkinoi koko seuran toimintaa ja kaikkea kotiseututyötä.
Pohjois-Pohjanmaa
Kulttuuriyhdistys Bio Huvimyllyn ystävät ja Sofian talo
Kulttuuriyhdistys Bio Huvimylly
Kaikki alkoi vanhaa Raahea ja elokuvia rakastavista ihmisistä. Lyhyessä ajassa, muutosten kautta ja vastuksista huolimatta kulttuuriyhdistys Bio Huvimylly on onnistunut yhdistämään laajan joukon ihmisiä niin läheltä kuin kaukaa. Laaja, osaava ja sitoutunut yhteisö on saatu mukaan niin toiminnan suunnitteluun kuin talkoisiinkin. Yhteistyöverkostot on viritetty laajalle.
Kinosalonki Sofian kunnostustöissä on kevään aikana käynyt kova huiske. Remontoinnin ohella on koottu talteen Raahen omaa elokuvahistoriaa ja yhteisön omia elokuvamuistoja Bio Huvimyllystä.
Laaja yhteistyöverkosto tuo monia mahdollisuuksia tekemiseen ja some-kanavat toimivat hienosti.
Elokuvakasvatus kerhojen ja tulevien kesäleirien avulla on suunnattu nuorille toimijoille. Kerhoissa käy jo kova kuhina, ja omia lyhytelokuvia syntyy.
Sofian talosta on rakentumassa idyllinen kinosalonki, elokuvakulttuurin, yhteistyön ja yhteisöllisyyden tyyssija kaikenikäisille, meidän kaikkien yhteinen korttelikino.
Pohjois-Savo
ITE-Aulis-kotimuseo
ITE Aulis ry
Vuonna 2023 Suonenjoella tehtiin merkittävä kulttuuriteko. Maaseudun Sivistysliiton ITE-taiteen kartoituksissa noteeratun taiteilijan Aulis Jalkasen (1935–2023) kotitila osoittautui aarreaitaksi. Palvelutaloon siirryttyään taiteilija ilmaisi huolen elämäntyönsä kohtalosta. Oli tehtävä jotain.
Helmikuussa 2023 Jalkasen taiteesta vaikuttuneet toimijat perustivat ITE-Aulis ry:n, joka otti tehtäväkseen pelastaa Aulis Jalkasen kodin kokonaistaideteoksena. Työteliään talkookevään jälkeen juhannuksena ITE-Aulis-kotimuseo avasi ovensa. Aulis itse istui pihakiikussa tervehtien hyväntuulisena vieraita. Huoli oman elämäntyön ja taideteosten säilymisestä oli haihtunut.
Museon opastus järjestettiin talkoovoimin, ja kävijämäärä kohosi tasaisesti. Vieraskirja kertoo palautteen: ”Sanoin kuvaamaton kokemus, ihme suorastaan, mikä onneksemme on löytynyt ja säilynyt”.
Kävijöitä tuli ympäri Suomea ja eri maista. Suonenjoki oli saanut uuden, vetovoimaisen matkailukohteen.
ITE-Aulis ry:n toiminta jatkuu eloisana. Jalkasen taiteen monipuolisuus antaa oivan sisällön luoda yhteyttä paikallisiin ihmisiin, järjestöihin, kouluihin, vanhuspalveluihin ja kulttuuriväkeen. Yhdistys tuntee suurta rakkautta Auliksen historiaan ja tuotantoon ymmärtäen alueen kulttuuriperinnön arvon. Kotimuseo ei vain säilytä: se vaalii, huoltaa ja innovoi perintöään. Yhteistyö on elinvoimaisuuden ydin ja sydän. Suonenjoen kaupunki myönsi Jalkaselle elämäntyöpalkinnon marraskuussa 2023.
Päijät-Häme
Päheet museot -museoviikko
Lahden museot ja Päijät-Hämeen museoiden työryhmä
Päheet museot -museoviikko Päijät-Hämeessä on maakunnan museoiden yhteinen kesäinen tapahtumakokonaisuus, joka nostaa esiin maakunnan monipuolisen museotarjonnan. Museoviikon suunnittelussa huomioidaan kestävän matkailun periaatteet, ja tavoitteena on aktivoida päijäthämäläiset, kesäasukkaat ja kotimaan matkailijat tutustumaan lähialueen museokohteisiin.
Vuodesta 2021 järjestettyyn teemoitettuun museoviikkoon liittyy avoimien ovien päiviä ja erilaisia tapahtumia. Kesän 2024 teemana oli eläimet, ja tapahtuma keräsi ennätysmäärän kävijöitä 32 kohteeseen ympäri maakuntaa.
Satakunta
Merimakasiinin rakentaminen
Rauman Merihistoriallinen Seura
Merimakasiinin rakennustyöt alkoivat kevättalvella vuonna 2019. Pääosin talkootyönä ja lahjoitusvaroin toteutettu rakennus valmistui kevättalvella 2024 Rauman Merihistoriallinen Seuran saatua Merimakasiinille käyttöluvan. Merimakasiini on keino jalkauttaa alueellinen merihistoriallinen perintö ja saaristolaiskulttuuri, joita esitetään näyttelyn muodossa. 1200 neliön kerrosala koostuu 600 neliön lämpimistä tiloista, joissa on harrastetilojen lisäksi muun muassa 100 hengen juhlatila.
Rakennuksen kokonaiskustannus oli noin 1,2 miljoonaa euroa. Merimakasiini on osoitus yhdessä tekemisen merkityksestä. Tässä tärkeässä toimessaan Merimakasiini on pitkän tiensä alkutaipaleella.
Rauman Merihistoriallinen Seura perustettiin vuonna 1984 nimellä Rauman Merimuseoyhdistys. Yhdistyksen tehtävänä oli perustaa merimuseo Raumalle. Innostus museohankkeen äärellä kokosi yhteen lähes kaksi sataa tekijää, jotka monin eri tavoin kukin kykynsä ja osaamisensa mukaan edistivät matkantekoa.
Museohankkeen rinnalla rakennettiin uusi Kiikartorni, kunnostettiin Santkarin Pooki ja oltiin mukana monissa juhlissa ja tapahtumissa kooten ihmisiä yhteen. Rauman Merihistoriallinen Seura on tänään lähes kolmen sadan ihmisen yhteisö, joka kokoaa merenkulkuperinteestä kiinnostuneita yhteen Merimakasiinissa.
Uusimaa
Kotiseutu tutuksi joka lapselle
Karjalohjan koulu
Karjalohjan koulu on rakentanut kotiseututyöllään lasten omanarvontuntoa ja rakkautta omaa asuinaluetta laajemmalle koko ikäluokalle 5–12 vuotta. Koulun myönteinen suhtautuminen yhteistyöhön ja luottamus Karjalohjan kotiseutuyhdistykseen on vahvistanut yhteisöllisyyttä ja paikallisidentiteettiä myös vanhemman väen keskuudessa.
Karjalohjan koulu on vuosittain ottanut kaikkien oppilaiden, esikoulusta aina kuudesluokkalaisiin, opetusohjelmaan kotiseuturetket lähiympäristön eri kohteisiin . Tarjolla on ollut lapsilähtöistä tekemistä, erilaisia elämyspohjaisia, valittavia toimintoja, jotka ovat tukeneet opetusta. Niin opettajat kuin oppilaat ovat osallistuneet vuositeemojen valintaan ja toiminnan suunnitteluun yhdessä kotiseutuyhdistyksen jäsenten kanssa. Yhdessä tehden kaikkien asiantuntijuus on päässyt esiin. Näin on jatkunut jo vuodesta 2016 lähtien.
Kaikkien noin 80 oppilaan vuosittainen osallistuminen on antanut lapsille tasapuolisesti kokemuksen oman ympäristön tärkeydestä ja näin lisännyt juurevuutta. Yhdessä toimiminen on tutustuttanut koulutovereita toisiinsa ja edistänyt toisen huomioon ottamista. Koululla ja sen koko henkilökunnalla on vahva tahtotila antaa aikaa kotiseututyölle.
Varsinais-Suomi
Piikkiö Päivä -tapahtuma
Piikkiö Päivät ry.
Piikkiö Päivää on vietetty vuodesta 1986 alkaen. Tapahtuman loivat Piikkiön yrittäjät yhdessä Piikkiön kunnan kanssa. Tapahtuman pohjan muodostivat Osta Piikkiöstä -kampanja ja Piikkiö Palvelee -lehti. Vuonna 2012 vastuunkantajaksi perustettiin Piikkiö Päivät -yhdistys, jonka jäseninä on joukko paikallisia yhdistyksiä. Toukokuussa 2024 Piikkiö Päivää vietetään jälleen. Se on säännöllinen vuotuinen tapahtuma, joka ainoastaan koronapandemian vuosina 2020 ja 2021 jouduttiin jättämään väliin.
Piikkiö Päivä on koko perheen tapahtuma ja kohtaamispaikka Piikkiön keskustan alueella. Piikkiö Päivät yhdistys ja sitä edeltäneet toimijat ovat tehneet Piikkiötä tunnetuksi sekä piikkiöläisille että laajemmin lähialueille. Piikkiö Päivä on vuodesta toiseen tuonut kiinnostavalla kattauksella esille paikallista omaleimaisuutta ja monimuotoisuutta vierailevia taiteilijoita unohtamatta. On hienoa olla piikkiöläinen Piikkiö Päivänä ja nähdä sekä näyttää, mitä kaikkea meillä on.
Tapahtuman 30-vuotishistoriikin nimi iski asian ytimeen. Piikkiö Päivät – jokaiselle kaikkea – on kotiseututyötä parhaimmillaan.