Kysely: Koronapandemia vaarantaa monien paikallismuseoiden toiminnan
Koronapandemia on vaarantanut monien maamme paikallismuseoiden ja paikallisten erikoismuseoiden toiminnan, selviää opetus- ja kulttuuriministeriön kyselystä. Kotiseutuliitto toimi kumppanina paikallismuseoiden osalta yhdessä Museoviraston kanssa.
Kulttuurin toimiala on kärsinyt voimakkaasti koronapandemiasta ja epävarmuus tulevaisuudesta vaivaa monia alan toimijoita. Pandemialla on ollut merkittäviä vaikutuksia myös paikallismuseoiden toimintaan ja tuleviin näkymiin. Tämä tulee esiin opetus- ja kulttuuriministeriön tammikuussa tekemässä kyselyssä. Suomen monimuotoisesta ja rikkaasta paikallismuseokentästä kyselyyn vastasi 142 paikallismuseota.
Tulevan suunnittelu vaikeaa – myös museoiden sulkeminen uhkana
Suomen paikallismuseot ovat kuntien, yhdistysten ja säätiöiden omistamia, vapaaehtoisvoimin tai sivutoimisesti hoidettuja paikallisia kotiseutu- ja erikoismuseoita. Niiden toiminta perustuu vahvasti kohteiden avoinnapitoon ja yleisötapahtumiin, joihin koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi. Lähes kolmasosa kyselyyn vastanneista paikallismuseoista kertoo toimintansa vaarantuneen koronapandemian aikana.
Fyysisten tilojen sulkeminen ja palvelutarjonnan karsiminen ovat vaikuttaneet noin 60 %:n toimintaan vuonna 2020. Museoista 14 % joutui koronavuonna 2020 keskeyttämään toimintansa kokonaan. Suurin osa paikallismuseoista, 76 % vastanneista, ei ole saanut lainkaan taloudellista tukea koronapandemian aikana.
Tulevan toiminnan suunnittelu on vaikeutunut suuressa osassa paikallismuseoita. Nousevina uhkina nähdään kävijämäärien väheneminen, rajoitusten jatkuminen ja talouden yleisen kestävyyden heikentyminen. Näistä seuraa henkilöstön palkkaamisen vaikeutuminen ja museotoiminnan supistuminen tai jopa tyrehtyminen.
Rekrytointien väheneminen koskettaa mm. museoalalle pyrkiviä nuoria, joille kesätyö paikallismuseossa on usein ponnahduslauta alalle. Rekrytointeja vähensivät aukiolojen supistuminen tai kokonaan avaamatta jättäminen, kuntien säästöt ja lomautukset. Monet vapaaehtoisaktiivit edustavat ikänsä vuoksi riskiryhmää, ja toiminta on jäänyt myös siksi minimiin.
Digitalisaatio ja kotimaanmatkailun kasvu paikallismuseoiden mahdollisuuksia
Vaikeuksista huolimatta lähes kolmannes paikallismuseoista oli onnistunut kehittämään uusia toimintamuotoja vuonna 2020, ja viidennes kertoi kehittäneensä nimenomaan digitaalisia palveluitaan. Digitaalisten palveluiden kehittäminen vaatisi monessa paikallismuseossa lisää resursseja ja osaamista sekä ansaintamalleja.
Digitalisaatio on paikallismuseoiden mukaan koronan tärkein oppi tulevalle kulttuuripolitiikalle. Paikallismuseot korostivat myös uusien toimintatapojen kehittämistä, varautumista yllätyksiin ja taloudellista tukea. Mahdollisuuksina paikallismuseot näkevät kotimaanmatkailun kasvun ja uusien toimintatapojen kehittämisen.
Paikallismuseoiden suljettujen ovien takana kerätään vastausten mukaan myös voimia ja uskotaan palveluiden merkityksellisyyteen ja tulevaisuuteen, kuten eräskin kyselyyn vastaaja tiivistää:
”Kotiseutu tulee tärkeämmäksi, kun liikkuvuutta rajoitetaan. Se lisää kotiseudun palveluiden – myös museoiden – kysyntää. Niitä myös arvostetaan enemmän.”
Lue lisää OKM:n kyselystä taiteen ja kulttuurin toimialalle: https://minedu.fi/-/kysely-koronapandemian-vaikutukset-kulttuurialalla-pitkakestoisia
Koronapandemian vaikutuksia kulttuurialalla 2020-2021: Raportti kyselyn vastauksista (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:26)
Kotiseutuliiton tietopankki paikallismuseoille: https://kotiseutuliitto.fi/tietopankki/kotiseutumuseot/
Lisätietoja: koordinaattori Jonina Vaahtolammi, puh. 044 974 1705, etunimi.sukunimi @kotiseutuliitto.fi