Kulttuuriperintö ja sen säilyttäminen on suomalaisille tärkeää

Valtaosa suomalaisista pitää kulttuuriperinnön ja -ympäristön säilyttämistä tärkeänä, kertoo Suomen ensimmäinen aihetta selvittänyt kansalaiskysely. Ihmiset ovat valmiita käyttämään rahaa ja aikaa kulttuuriperinnön hyväksi, mutta toisaalta toivovat viranomaisilta aktiivista roolia suojelussa.

Museoviraston ja ympäristöministeriön tilaaman kulttuuribarometrin mukaan suomalaiset mieltävät kulttuuriperinnön tavoiksi, perinteiksi ja kädentaidoiksi (64 %), ihmisten yhteisiksi kokemuksiksi ja tarinoiksi (61 %) sekä kieleksi (58 %). Kulttuuriperintöä pidetään varsin yksimielisesti myös yhteisöllisenä, ihmisiä yhdistävänä asiana.

Kulttuuriympäristö liitetään selkeimmin maisemiin (59 %), luontoympäristöön (54 %) ja rakennettuun ympäristöön (48 %). Tärkeimmäksi vaalittaviksi asioiksi vastaajat nimesivät luontoympäristön, tavat, perinteet ja kädentaidot sekä kielen.

– Merkittävä osa vastaajista koki luontoympäristön kuuluvan kulttuuriperintöön tai -ympäristöön, mikä vahvistaa omaa käsitystäni siitä, että rajaa luonnon ja kulttuurin tai luonto- ja kulttuuriympäristön välillä ei käytännössä ole olemassa, toteaa ympäristöneuvos Tuija Mikkonen ympäristöministeriöstä.

Kulttuuriperintöä ja -ympäristöä halutaan vaalia

Tutkimuksessa korostui suomalaisten halu vaalia kulttuuriperintöä ja -ympäristöä. Niitä pidettiin tärkeinä esimerkiksi alueiden maineelle ja ihmisten välistä ymmärrystä lisäävänä tekijänä. Vaikka käsitykset kulttuuriperinnöstä liittyivät useilla vastaajilla johonkin vanhaan, erityisesti kulttuuriympäristön osalta sen todettiin myös kuuluvan tähän hetkeen.

Vastaajista 59 % oli sitä mieltä, ettei kulttuuriperinnön ja -ympäristön vaaliminen rajoita kehitystä ja toiminnan vapautta. Valtaosa ajatteli, ettei kulttuuriperinnön arvoa voi mitata rahassa ja että vaaliminen säilyttää korvaamattoman tärkeitä arvoja sekä ylläpitää ja kehittää perinteistä osaamista ja ammattitaitoa. Kulttuuriperinnön arvioitiin myös lisäävän hyvinvointia.

Enemmistö vastaajista koki, että heillä itsellään on mahdollisuus osallistua kulttuuriperinnön välittämiseen tuleville sukupolville. Ensisijaisena vastuunkantajana kulttuuriperinnöstä ja -ympäristöstä huolehtimisessa pidetään kuitenkin viranomaisia (69 %), ja vasta sen jälkeen kansalaisia (64 %) ja yhteisöjä (53 %).

– On mielenkiintoista, että kulttuuriperinnöstä huolehtimisen ajatellaan kuuluvan kaikkein vähiten paitsi yrityksille myös kulttuuriperinnön harrastajille, pohtii yli-intendentti Ulla Salmela Museovirastosta.

– Tämä tukee käsitystä siitä, että vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu meille kaikille, ei ainoastaan aiheesta eniten kiinnostuneille. Positiivista on, että vaikka ihmiset odottavat julkisen sektorin kantavan vastuuta kulttuuriperinnön hoidosta, ovat he samalla valmiita hyväksymään verorahojen käytön kulttuuriperinnön hoitoon. Barometri tuo työllemme tärkeää tietoa kansalaisten näkemyksistä, Salmela jatkaa.

Kulttuuriperintöbarometrin toteutti Kantar TNS Oy Museoviraston ja ympäristöministeriön tilauksesta.

• Kulttuuriperintöbarometrin tulokset
• Tietoa Kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta: www.kulttuuriperintovuosi2018.fi.

Kulttuuriperintöbarometri on yksi Euroopan unionin Kulttuuriperinnön eurooppalaiseen teemavuoteen 2018 liittyvistä aloitteista Suomessa. Teemavuotta koordinoi Museovirasto ja sen tarkoituksena on kasvattaa ihmisten arvostusta kulttuuriperintöään kohtaan sekä lisätä tietoa ja vahvistaa käsityksiä omasta ja Euroopan yhteisestä kulttuuriperinnöstä. Suomessa teemavuoden suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen. Pääteemana on osallisuus kulttuuriperintöön.