Kotiseututyössä parhaiten ansioituneille valtakunnallinen tunnustus

Suomen Kotiseutuliitto on myöntänyt kotiseututyön ansiomitalin yhdelletoista kotiseututyössä ansioituneelle henkilölle. Mitalit jaettiin Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Mikkelissä 4. elokuuta.

Mitalin saivat Tapani Hohti Kouvolasta, Tuure Holopainen Oulusta,  Hannu Hyyrinen Pieksämäeltä, Maire Hämäläinen  Kerimäeltä, Pentti Kurunmäki Vihdistä, Leena Ojala Merijärveltä, Päiviö Rauhansalo  Kerimäeltä, Liisa Tarjanne Helsingistä,  Viri Teppo-Pärnä Paimiosta, Helga Anneli Ylönen Suonenjoelta sekä Ritva Mäkelä Lempäälästä. Mäkelä ei päässyt paikalle, ja hänen mitalinsa luovutetaan eri tilaisuudessa.

Mitali on Suomen Kotiseutuliiton korkein tunnustuksen osoitus. Se voidaan myöntää henkilölle, jolla on maakunnallisia tai valtakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä ansioita paikallisessa kotiseututyössä.

Mitali jaetaan pääsääntöisesti vuosittain enintään kymmenelle henkilölle. Tänä vuonna hakemusten joukossa oli kuitenkin lukuisia erittäin merkittävästi suomalaiseen kotiseututyöhön vaikuttaneita henkilöitä, joten säännöstä poikettiin.

Lyhyet esittelyt mitalin saaneista henkilöistä

Pentti Kurunmäki, Vihti
Johtaja Pentti Kurunmäki toimi vuodet 2006–2011 Kotiseutuliiton valtuustossa ja toimii yhä Kotiseutuliiton tiedotus- ja julkaisujaoston puheenjohtajana. Kurunmäki on lisäksi ollut mm. Vihdin Rakennuskulttuurisäätiön valtuuskunnan ja hallituksen jäsen, Vihdin Otalammen kylätoimikunnan jäsen ja vuosien 1986–1992 ajan mukana Kyläasiain neuvottelukunnan jäsenenä sekä vuosien 1989–1992 sen puheenjohtajana.

Kurunmäki toimi Paikallislehtien Liiton johtajana vuodesta 1986 lähtien ja, liittojen yhdistyttyä vuonna 1993, Sanomalehtien Liiton paikallislehdistä vastaavana johtajana vuoteen 2005 saakka, jolloin hän jäi tehtävästään eläkkeelle.

Tapani Hohti, Kouvola
Kunnallisneuvos ja maanviljelijä Tapani Hohti on toiminut Anjala-Seuran johtokunnan puheenjohtajana 2003–2010 ja varapuheenjohtajana 2001–2002. Puheenjohtaja-aikanaan Hohti toimi aktiivisesti Ranta-Pukin kievarimuseon kunnostus- ja kehittämishankkeessa. Lisäksi Hohti on toiminut mm. Anjalan historian juhlatoimikunnassa ja Kymenlaakson liiton kulttuuritoimikunnassa.

Helga Anneli Ylönen, Suonenjoki
Kihlakunnanulosottomies Helga Ylönen on tehnyt kotiseututyötä Suonenjoella 1970-luvulta lähtien. Hän on toiminut 10 vuotta Suonenjoki-Seuran puheenjohtajana sekä Lempyyn kylätoimikunnan sihteerinä 1970-1980 ja osallistunut kylän kehittämiseen. Vuodesta 1998 hän on toiminut kotiseutuoppaana vuosittaisella Suonenjoki-Seuran kaikille seudun viidesluokkalaisille järjestämällä kotiseuturetkellä. Ylönen on myös aktiivinen kotiseudun historian kerääjä ja osallistunut myös julkaisutoimintaan.

Leena Ojala, Merijärvi
Toimistosihteeri Leena Ojalalla on ollut merkittävä rooli Merijärven kulttuuri-, museo- ja kotiseututyössä 1970-luvulta lähtien. Hän on toiminut niin kunnallisena luottamushenkilönä kuin paikallisen kotiseututyön ja erilaisten tapahtumien suunnittelijana ja toteuttajana. Ojala on vienyt kotiseutuaan eteenpäin myös seurakuntatyön, julkaisutoiminnan sekä Raahen vuonna 2008 järjestettyjen Valtakunnallisten kotiseutupäivien parissa sekä osallistumalla Pyhäjokialueen kansallispuvun tarkistamiseen.

Päiviö Rauhansalo, Kerimäki
Rehtori Päiviö Rauhansalo on toiminut Kerimäki-seurassa aina sen perustamisvuodesta 1963 lähtien sekä johtokunnan jäsenenä että puheenjohtajistossa. Hän toimii tälläkin hetkellä seuran varapuheenjohtajana. Rauhansalo on toiminut Kerimäen perinnereitti -hankkeen asiantuntijaryhmässä, ollut aktiivinen Järvikalastus- ja kotiseutumuseon sekä Kalastajatilan toiminnassa ja kirjoittanut kotiseutukirjaan Ihmisiä ja elämää sotien jälkeen Kerimäellä. Rauhansalo on toiminut lisäksi Kerimäen kunnan luottamustehtävissä jo 49 vuoden ajan.

Maire Hämäläinen, Kerimäki
Emäntä Maire Hämäläinen on toiminut Kerimäki-seuran johtokunnassa vuoden 2012 alusta lähtien sekä vuosina 1983–1989. Yhdistyksen sihteeri hän on ollut vuodesta 1991 lähtien. Hämäläinen on ollut mukana Puruveden seudun miehen pitäjäpuvun suunnittelutyöryhmässä, toiminut Elinvoimaa kyliin ja kuntaan -hankkeen asiantuntijaryhmän varapuheenjohtajana sekä ollut aktiivisesti mukana Järvikalastus- ja kotiseutumuseon sekä Kalastajatilan toiminnassa. Lisäksi Hämäläinen on toiminut Suur-Savon 4H-piirin hallituksessa ja ollut Kerimäen kunnan luottamustehtävissä vuodesta 1986 lähtien.

Ritva Mäkelä, Lempäälä
Toimittaja, tietokirjailija Ritva Mäkelä on toiminut Lempäälän Joulu -kotiseutulehden toimittajana vuodesta 1987 lähtien. Lisäksi hän on kirjoittanut satoja lehtiartikkeleita ja julkaissut useita kotiseutuaiheisia julkaisuja sekä kirjoittanut monta historiallista pienoisnäytelmää. Mäkelä on toiminut Lempäälä-Seuran johtokunnassa vuosina 1976–1982 ja sihteerinä vuodesta 1984 lähtien. Hän on myös ollut Lempäälän Kulttuuritapahtumat ry:n hallituksessa vuosina 1997–1998 ja sihteerinä vuodesta 1998 lähtien.

Viri Teppo-Pärnä, Paimio
Arkkitehti Viri Teppo-Pärnä on pitkäjänteisesti 1980-luvulta alkaen puhunut, kirjoittanut ja taistellut Varsinais-Suomen kulttuurimaiseman puolesta. Vuodesta 2005 lähtien hän on toiminut valtakunnallisen Rakennusperinteen Ystävät -yhdistyksen puheenjohtajana. Vuosina 1989-1996 hän oli Suomen Kotiseutuliiton ympäristöjaoston jäsen ja sihteeri. Vuodet 2001–2004 Teppo-Pärnä toimi määräaikaisena rakennustaiteen läänintaiteilijana.

Hannu Hyyrinen, Pieksämäki
Opetusneuvos Hannu Hyyrinen on tehnyt uransa opetuksen parissa, 1961–1971 kansakoulunopettajana ja koulun johtajana sekä 1971–2002 koulutoimenjohtajana.

Hyyrinen on ollut Pieksämäki-Seuran puheenjohtaja vuosina 2003–2011 ja seuran varapuheenjohtaja vuodesta 2012 lähtien. Lisäksi vuosina 2005–2009 hän on toiminut Kotiseutuliiton valtuuston jäsenenä, pitänyt luentosarjoja vanhoista rakennuksista ja järjestänyt vanhoista valokuvista useita näyttelyitä sekä julkaissut lukuisia kotiseutuaiheista kirjoja. Hän on myös käynnistänyt uudelleen pysähdyksissä olleen Pieksämäen kotiseutuarkiston kartuttamisen.

Liisa Tarjanne, Helsinki 
Yliarkkitehti Liisa Tarjanne on tehnyt pitkän päivätyön ympäristöministeriössä ja vastannut siellä erityisesti kulttuuriympäristökysymyksistä. Kotiseutuliiton luottamushenkilönä ympäristöjaostossa hänellä oli ratkaiseva rooli suunniteltaessa ja toteutettaessa vuoden 2010 Jokaisen Oma Ympäristö -kampanjaa ja laadittaessa siihen liittyvää opastusmateriaalia.

Liisa Tarjanne on myös suurelta osin vastannut ympäri maan toteutetun Kulttuuriympäristöt Kunniaan -koulutusprosessin suunnittelusta yhdessä paikallisviranomaisten ja -aktivistien kanssa sekä tuottanut siihen liittyvän laajan aineistokokonaisuuden.
Tarjanne on ollut aktiivinen myös monissa muissa valtakunnallisissa kulttuuriperintöjärjestöissä sekä paikallisessa kotiseututyössä mm. Töölö-Seurassa.

Tuure Holopainen, Oulu
Kulttuurineuvos Tuure Holopainen toimi Pohjois-Pohjanmaan Maakuntaliiton kulttuurisihteerinä vuodesta 1982 ja maakuntaliiton kulttuurijohtajana vuodesta 1997 lähtien. Holopainen painotti tehtävässään kotiseututyötä, maakunnallisen identiteetin voimistamista ja paikallisten erityispiirteiden esilletuontia, ja toimi kiinteässä yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton kanssa. Maakunnan kotiseututyöstä tuli esikuva muille maakunnille.

Työnsä ohella Tuure Holopainen on toiminut kulttuurilehti Kaltion päätoimittajana sekä lukuisissa luottamustoimissa mm. Oulun yliopistossa ja Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistossa. Hän on ollut Oulun kaupungin kulttuurilautakunnassa sekä Pentti Haanpään Seuran ja Päätaloinstituutin johdossa. Samoin hän oli käynnistämässä Kierikki-keskusta, Iin Kulttuuri-Kauppila -hanketta ja Oulun Tiernasäätiötä.

Tuure Holopainen on myös suosittu esitelmöitsijä, ja hänen kirjallinen tuotantonsa on laaja. Tuure Holopainen on saanut Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin sekä mm. Kotiseutuliikkeen 100-vuotismitalin.