Kotiseututyön korkein tunnustus kymmenelle
Suomen Kotiseutuliiton tiedote
Suomen Kotiseutuliitto on myöntänyt kotiseututyön ansiomitalin kymmenelle erityisen ansioituneelle kotiseututoimijalle. Ansiomitalit luovutettiin Kajaanin Valtakunnallisten kotiseutupäivien gaalassa lauantaina 6. elokuuta.
Ansiomitali on Kotiseutuliiton korkein tunnustuksen osoitus, jota on myönnetty vuodesta 1953 alkaen. Mitalin myöntäminen edellyttää saajalta maakunnallisia tai valtakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä ansioita paikallisessa kotiseututyössä.
Mitalin saivat Helena Aaltonen Sotkamosta, Iikka Alasalmi Kajaanista, Hannu Haukanhovi Espoosta, Reijo Heikkinen Kajaanista, Anja Holpainen Kemistä, Helena Honka-Hallila Turusta, Kalevi Peltola Heinolasta, Senja Säkkinen Paltamosta, Sakari Takalo-Eskola Oulaisista ja Matti Väisänen Kajaanista.
Mitalistien esittelyt
Aluekehitysasiantuntija Helena Aaltonen, syntynyt 20.5.1952, kotipaikka Sotkamo, Kainuu
Vuokatista kotoisin oleva aluekehitysasiantuntija, hallintotieteiden maisteri Helena Aaltonen on tehnyt pitkän työ- ja asiantuntijauran alueellisen kehityksen edistämiseksi niin kotikunnassaan ja maakunnassaan kuin laajemminkin Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä valtakunnan tasolla. Päivätyön ohella Aaltonen on osallistunut aktiivisesti moniin järjestöllisiin luottamustoimiin paikallis-, alue- ja valtakunnan tasolla. Vuosina 2007–2015 hän toimi yhteensä neljä kautta Suomen Kotiseutuliiton valtuustossa ja tästä ajasta kaksi kautta myös valtuuston varapuheenjohtajana. Aaltosen laajaa asiantuntemusta on voitu hyödyntää muun muassa monissa Kotiseutuliiton antamissa paikallis- ja aluekehitystä koskevissa lausunnoissa. Aaltosen ansiot sekä paikallisessa, maakunnallisessa että valtakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.
Pitäjänneuvos Iikka Alasalmi, syntynyt 13.7.1929, kotipaikka Kajaani, Kainuu
Iikka Alasalmi tunnetaan Kainuussa kotiseututyön ideoijana, puhujana, kirjoittajana sekä aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön kerääjänä ja tallentajana. Alasalmi on mm. perustanut Vuolijoen Riihipiha-museoalueen, jonne on siirretty 35 rakennusta ja runsaasti museoesineistöä. Hänet tunnetaan aktiivisena lehtikirjoittajana sekä pakinoitsijana nimimerkillä Vuolijoen keisari. Alasalmen ansiot etenkin paikallisessa ja maakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.
Varatuomari Hannu Haukanhovi, syntynyt 28.8.1945, kotipaikka Espoo, Uusimaa
Hannu Haukanhovi tunnetaan Helsingin seudulla merkittävänä kotiseutuvaikuttajana lukuisissa yhdistyksissä sekä etenkin yhdistystoiminnan ja yritystoiminnan välisten yhteyksien luojana. Haukanhovi onkin saanut mm. Pro Helsinki -mitalin. Viime vuosina Haukanhovi on vaikuttanut mm. Töölön kylätalon eli Hietalahden rannan arvokkaan Paviljongin pelastusoperaatiossa, mistä hyvästä hän on saanut Helsingin kaupungilta ja rakennuslautakunnalta Rakentamisen Ruusu -kunniamaininnan ja Suomen Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin. Haukanhovin ansiot etenkin paikallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.
Professori Reijo Heikkinen, syntynyt 21.4.1950, kotipaikka Kajaani, Kainuu
Reijo Heikkinen tunnetaan ympäristö- ja kasvatushistorian, kotiseututyön ja paikallisuuden asiantuntijana. Tällä hetkellä hänen voidaan katsoa olevan yksi maakuntansa merkittävimmistä Lönnrotin, kulttuuriperinteen ja kansankulttuurin sekä kulttuuri- ja luontokohteiden tutkijoista. Tutkimustyön lisäksi Heikkinen tunnetaan myös historia- ja kotiseututietouden popularisoijana ja tiedonvälittäjänä. Hänellä on aiheista yli 1000 julkaisua, joista 50 kirjaa. Lisäksi hän on tehnyt lukuisia radio-ohjelmia ja saanut työstään muun muassa valtion tiedonjulkistamispalkinnon, Pro Kainuu -palkinnon ja Kajaanin kaupungin kulttuuripalkinnon. Heikkisen ansiot sekä paikallisessa, maakunnallisessa että valtakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.
Näyttelysihteeri Anja Holpainen, syntynyt 23.11.1942, kotipaikka Kemi, Lappi
Anja Holpainen on toiminut 15-vuotiaasta lähtien kotiseutu- ja kulttuurijärjestöissä, ollen lisäksi aktiivinen kansantanssien opettaja ja ohjaaja sekä museotyön tekijä. Holpainen on vuosikymmeniä ollut mukana suunnittelemassa ja järjestämässä kotiseutunsa kulttuuri- ja kotiseututapahtumia, mm. Valtakunnallisia kotiseutupäiviä Kemissä vuonna 2002. Holpainen on toiminut lisäksi kotiseudun puolestapuhujana erilaisissa lautakunnissa ja kaupunginosa- ja korttelitoimikunnissa vuosikymmenien ajan. Hän on saanut mm. Kemin kuningatar -huomionosoituksen. Holpainen onkin ”henkeen ja vereen kotiseudun vaalimiseen ja hyvinvointiin sekä tunnetuksi tekemiseen osallistuva yhdistysihminen”. Holpaisen ansiot etenkin paikallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.
Filosofian lisensiaatti Helena Honka-Hallila, kotipaikka Turku, Varsinais-Suomi
Helena Honka-Hallila on valtakunnan tasolla ansioitunut ja tunnettu aineettoman kulttuuriperinnön esillä pitäjä ja dokumentoija: hän on tekstiilitutkija, kansatieteilijä ja palkittu tietokirjailija, joka on kirjoittanut kymmeniä teoksia perinnekäsitöistä sekä lukuisia henkilö-, yhdistys ja pitäjähistorioita – todellinen kotiseutukirjallisuuden moniottelija. Hän on paitsi tutkinut ja dokumentoinut perinnekankaita myös itse kutonut niin sanottuja muinaiskankaita muun muassa arkeologisista aineistoista saatujen mallien mukaan. Honka-Hallilan ansiot harvinaiselta kulttuuriperinnön alalta ovat valtakunnallisesti erittäin merkittäviä.
Opetusneuvos Kalevi Peltola, syntynyt 24.10.1934, kotipaikka Heinola, Päijät-Häme
Kotiseututyön todellinen kehittäjä ja aktiivi Kalevi Peltola on toiminut Heinola-Seurassa sen perustamisesta 1985 alkaen kehittäen etenkin alueellista ja maakunnallista viestintää. Peltola onkin saanut paikallislehtien Antti-patsaan hyvästä tiedottamisesta ja hyvistä suhteistaan lehdistöön. Peltola on ollut mukana kaikissa seudun kirjahankkeissa, ideoinut ja toteuttanut vuosien ajan lukuisia menestyksekkäitä tapahtumia kuten perinnetori-tapahtuman, Heinolan kotiseutupäivän, Heinolan uuden ajan Unikeon ja Wanhan ajan joulu -tapahtuman. Peltola on myös saanut Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin. Peltolan ansiot etenkin paikallisessa ja maakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.
Maakuntatutkija Senja Säkkinen, syntynyt 3.12.1950, kotipaikka Paltamo, Kainuu
Senja Säkkinen on toiminut Kainuussa niin paikallisten kuin maakunnallisten yhdistysten johtotehtävissä lähes 40 vuoden ajan. Lisäksi jo tätä ennen hän on ollut aktiivisesti mukana muun muassa maakuntansa paikallismuseotyössä. Säkkinen toteuttaa edelleen vuosittain kotiseutumuseon näyttelyt, lisäksi hän on yhdistyksensä kehittämishakkeiden suunnittelija ja usein myös pääasiallinen toteuttaja. Säkkinen on myös toiminut Suomen Kotiseutuliiton valtuuston jäsenenä vuosina 2002–2007 ja valtuuston vaalilautakunnassa 1995–1999 sekä saanut Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin. Säkkisen ansiot sekä paikallisessa, maakunnallisessa että valtakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.
Suntio Sakari Takalo-Eskola, syntynyt 21.1.1945, kotipaikka Oulainen, Pohjois-Pohjanmaa
Sakari Takalo-Eskola on ollut 25 vuoden ajan aktiivinen toimija niin Oulaisten Kotiseutuyhdistyksen kuin alueellisen Pyhäjokialueen Kotiseutuliiton hallinnossa ja käytännön kotiseututyössä. Takalo-Eskolan panos on ollut erityisen merkittävä talkoissa, kotiseutuarkiston kehittämisessä sekä alueellisen joululehden kokoamisessa ja markkinoinnissa. Lisäksi hän on toiminut museon ja hautausmaakävelyjen asiantuntevana oppaana. Sakari Takalo-Eskola on ollut edistämässä myös kotiseutuyhdistyksen ja valtakunnallisen Weteraanimoottorikerho Wanhan Woiman yhteistyötä. Takalo-Eskolan ansiot sekä paikallisessa että maakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.
Opetusneuvos Matti Väisänen, syntynyt 22.6.1931, kotipaikka Kajaani, Kainuu
Matti Väisänen kuuluu Kainuun merkittävimpiin kulttuurivaikuttajiin, hän on ”pitkän linjan näkijä, tekijä ja asiantuntija”. Väisänen on ollut mukana luomassa Suomen vanhinta sanataidetapahtumaa Kajaanin Runoviikkoa, joka täyttää tänä vuonna 40 vuotta, sekä Elias Lönnrot -seuran perustamisen valmistelussa ollen edelleen vahva vaikuttaja seurassa. Työuransa Väisänen on tehnyt opettajana ja Kajaanin maalaiskunnan kansalaisopiston, Kajaanin kaupungin kansalaisopiston ja Kaukametsän kansalaisopiston rehtorina, ja hän on aikanaan vaikuttanut vahvasti Kaukametsän opiston syntyyn. Väisäsen ansiot sekä paikallisessa, maakunnallisessa että valtakunnallisessa kotiseutu- ja kulttuurityössä on katsottu erittäin merkittäviksi.
Lisätietoja:
Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, puh. 040 733 7033, etunimi.sukunimi @ kotiseutuliitto.fi
Suomen Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Liisa Lohtander, puh. 045 1509 109, etunimi.sukunimi @ kotiseutuliitto.fi
Kajaanin Valtakunnallisten kotiseutupäivien ohjelma on julkaistu osoitteessa www.kajaani.fi/kotiseutupaivat.
Kotiseutupäivien tapahtumia ja uutisia voi seurata sekä liiton nettisivuilla että sosiaalisessa mediassa:
www.facebook.com/kotiseutupaivat
twitter.com/Kotiseutuliitto
instagram.com/kotiseutuliitto
www.flickr.com/photos/kotiseutuliitto
Apunanne myös liiton tiedottaja Elina Kuismin, puh. 050 440 9411, etunimi.sukunimi @ kotiseutuliitto.fi.
Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön valtakunnallinen keskusjärjestö ja Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista. Kotiseutuliitto on aktiivinen paikallisuuden puolestapuhuja, joka kehittää kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun. Kotiseutuliitto vastaa myös seurantalojen korjausavustuksen jaosta ja tarjoaa asiantuntija-apua seurantalojen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.
Valtakunnalliset kotiseutupäivät on Suomen Kotiseutuliiton ja kotiseututyön vuotuinen päätapahtuma, joilla käsitellään kotiseututyön ajankohtaisia aiheita ja esitellään järjestäjäaluetta. Päiviä on järjestetty vuodesta 1949 lähtien joka vuosi eri puolilla Suomea vaihtelevin teemoin.
Tänä vuonna kotiseutuväki kokoontuu 4.–7.8. perinteistään ja luonnostaan rikkaan Kainuun keskuskaupungissa Kajaanissa. Kajaanin Valtakunnallisten kotiseutupäivien teema Tienviitta tulevaisuuteen kuljettaa osallistujat neljän päivän ajan halki kainuulaisen mielen ja maiseman, kohti tulevaisuutta. Tapahtuman järjestävät Kajaanin kaupunki ja Suomen Kotiseutuliitto yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Kajaanissa päiviä on vietetty kerran aiemminkin, vuonna 1973, jolloin Kajaani ja Kuhmo isännöivät teemalla Viihtyisä kotimaakunta – kehityksen avain. Vuoden 2017 päivät pidetään Jyväskylässä.