Kotiseututyön ansiomitali kotiseututyöhön merkittävimmin vaikuttaneille henkilöille
Suomen Kotiseutuliitto on myöntänyt kotiseututyön ansiomitalin suomalaiseen kotiseututyöhön merkittävimmin vaikuttaneille henkilölle. Kotiseututyön ansiomitali on Kotiseutuliiton korkein tunnustuksen osoitus. Mitalin myöntäminen edellyttää saajalta maakunnallisia tai valtakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä periaatteellisia ansioita paikallisessa kotiseututyössä.
Ansiomitalit saivat ruskolainen Sakari Heikkilä, nokialainen Risto Husa, sastamalainen Birgit Jaakola, seinäjokinen Raimo Joronen, nivalalainen Kari Krapu, ilomantsilainen Riitta Kurvinen, juankoskelainen Marja-Sisko Pihl, seinäjokinen Kirsti Potka, porilainen Tuula Telin sekä Kotiseutuliitosta muutama vuosi sitten eläkkeelle jäänyt järjestösihteeri Juhani Railo ja juuri eläkkeelle jäävä liiton pääsihteeri Lassi Saressalo.
Mitalit luovutettiin Kotiseutugaalassa 10. elokuuta Seinäjoen Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä.
Lyhyet esittelyt henkilöiden ansioista
Sakari Heikkilä, s. 1936
Ruskolainen Sakari Heikkilä on tänä vuonna 50 vuotta täyttävän Rusko-Seuran perustajajäsen. Seuran puheenjohtajana hän toimi 44 vuoden ajan, vuoteen 2007 saakka. Heikkilä on muun muassa kunnostanut ruskolaisen Rindellin torpan museoksi ja Ketosen torpan kotiseututaloksi. Heikkilä on ollut myös Kotiseutuliiton valtuuston jäsen.
Risto Husa, s. 1934
Nokialainen historian ja yhteiskuntaopin lehtori Risto Husa on aktiivinen kotiseututyön toimija ja kirjoittaja. Hän on toiminut Nokia-Seuran puheenjohtajana 30 vuoden ajan ja ideoinut alueella lukemattomia tapahtumia ja tilaisuuksia. Husa on saanut mm. Nokian kaupungin kulttuuripalkinnon aktiivisuudestaan sekä kunnallisneuvoksen arvonimen. Erityisen aktiivinen Husa on ollut alueen maakunnallisesti merkittävien kotiseutumuseoiden kehittäjänä.
Birgit Jaakola, s. 1943
Sastamalalainen kulttuurijohtaja ja kotiseutuneuvos Birgit Jaakola erittäin ansiokas kotiseututyön puolestapuhuja etenkin Satakunnan alueella. Hän on toiminut niin Porin kuin Rauman kulttuuritoimenjohtajana vuosikymmeniä ja hänet tunnetaan mm. Rauman Mustan Pitsin yön ja Kiikoisten Purpurijuhlien perustajana. Jaakola on vaikuttanut niin paikallisissa kotiseutuyhdistyksissä, kaupunginvaltuustoissa, maakuntaliitossa ja Suomen Kuntaliiton valtuustossa.
Raimo Joronen, s. 1940
Seinäjokinen rakennusmestari, rakennusneuvos Raimo Joronen on vaikuttanut Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja rakennusperintötyössä jo yli 50 vuoden ajan. Hän on ollut mukana mm. Seinäjoen Alvar Aalto -keskuksen rakentamisessa 60-luvulla ja edesauttoi kohteen saamista suojelukohteeksi 2000-luvulla. Joronen on toiminut lukuisten eteläpohjalaisten kotiseutu- ja museoyhdistysten hallituksissa ja ollut vaikuttamassa useiden rakennusperintökohteiden suojelu- ja hoitopäätöksiin. Joronen mm. ideoi ja käynnisti Etelä-Pohjanmaan rakennusperintökilpailun v. 2000. Joronen on ollut Suomen Kotiseutuliiton jäsen.
Kari Krapu, s. 1947
Nivalalainen diplomikauppias Kari Krapu on ollut Nivala-seuran ja Nivala-lehden keskeinen henkilö vuosikymmenten ajan. Krapu on myös toiminut Kalajokilaakson Kotiseutuliiton hallituksessa, lukuisten hankkeiden ja projektien ohjausryhmissä, Kotiseutuliiton valtuustossa ja vaalivaliokunnassa. Lisäksi Krapu on kirjoittanut kymmenkunta kotiseutujulkaisua ja hän on myös erittäin aktiivinen teatteri- ja nuorisoseuratyössä. Krapu voitti tarinaniskennän Suomen mestaruuden vuonna 2009.
Riitta Kurvinen, s. 1950
Ilomantsilainen kirjastotoimenjohtaja Riitta Kurvinen on merkittävä kulttuurielämän toimija Ilomantsissa. Kurvinen toimi Ilomantsin vuoden 1985 Valtakunnallisten kotiseutupäivien pääsihteerinä. Hän on vaikuttanut Ilomantsi-seuran johtokunnassa ja lukuisissa työryhmissä, ja hänet tunnetaan alueen kotiseutuarkiston kokoajana ja digitoijana, kulttuuritapahtumien järjestäjänä sekä museotoiminnan kehittäjänä.
Marja-Sisko Pihl, s. 1947
Juankoskelainen liikunnan lehtori Marja-Sisko Pihl on tehnyt aktiivista kotiseututyötä vuosikymmenten ajan. Pihl on Juankosken kulttuurihistoriallisen seuran perustajajäsen ja ollut seuran hallituksessa koko 22 vuoden ajan. Pihl on myös toiminut Pohjois-Savon Kotiseutuyhdistysten liiton hallituksessa koko seuran olemassaolon ajan, vuodesta 2002. Pihl on ollut vuosikymmeniä aktiivinen lukuisissa maakuntansa liikunta- ja kulttuuriyhdistyksissä.
Kirsti Potka, s. 1936
Seinäjokinen toimittaja, kunnallisneuvos Kirsti Potka tunnetaan maakunnallisena kulttuurivaikuttajana. Hän on toiminut Seinäjoen kaupungin sekä Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnassa ja hallituksessa vuosikymmeniä. Potka on ollut myös Suomen Kotiseutuliiton valtuuston jäsen. Työuransa Potka on tehnyt sanomalehti Ilkassa nousten toimittajasta uutispäälliköksi, toimituspäälliköksi ja varapäätoimittajaksi. Hän on edelleen erittäin aktiivinen kirjoittaja sekä aktiivijäsen 17 paikallisyhdistyksessä.
Juhani Railo, s. 1942
Helsinkiläinen arkkitehti Juhani Railo on merkittävä valtakunnallisen kotiseututyön vaikuttaja. Railo toimi Suomen Kotiseutuliiton järjestösihteerinä lähes 30 vuoden ajan ja kehitti työuransa aikana merkittävästi kotiseututoimijoiden yhteistyötä ja toimintamahdollisuuksia. Railo on ollut myös keskeinen toimija paikallisyhdistyksensä Lauttasaari-Seuran toiminnassa 20 vuoden ajan. Juhani Railo on sielultaan kotiseutumies, joka on täysin omistautunut aatteelle.
Lassi Saressalo, s. 1948
Pispalalainen dosentti, folkloristiikan tohtori Lassi Saressalo keskeinen kulttuuriperintöalan vaikuttaja niin tiedemaailmassa kuin kotiseututyössä. Saressalo on toiminut Kotiseutuliiton pääsihteerinä vuodesta 2008 ja on jäämässä tehtävästä eläkkeelle elokuun lopussa. Hän on työskennellyt intensiivisesti erityisesti kotiseutututkimuksen ja -kirjallisuuden kehittämiseksi. Hän toimi Tampereen kotiseutupäivien pääsihteerinä vuonna 2003. Saressalo on myös tuottelias tietokirjailija, hän on julkaissut kymmeniä kulttuuriperintöä käsitteleviä teoksia ja artikkeleita.
Tuula Telin, s. 1947
Porilainen yhteiskuntatieteiden maisteri Tuula Telin on Satakunnan kulttuuri- ja kotiseututyön asiantuntija. Työuransa Telin on tehnyt Satakuntaliitossa vaikuttaen erityisesti Satakunnan kulttuuri- ja maahanmuuttostrategioiden laatimiseen ja uudistamiseen, vuosittaisiin Satakunta-päivien valmisteluihin, kaavoitustyöhön sekä Satakunnan historian kirjoittamiseen. Telin on tehnyt lukuisia tutkimuksia ja selvityksiä Satakunnan kulttuuriperinnöstä. Telin on myös vaikuttanut siihen, että yhteistyö Satakuntaliiton ja Suomen Kotiseutuliiton välillä on ollut sujuvaa koko yhteisen historian ajan.