Kotiseutuliitto myönsi korjausavustusta 121 seurantalolle

Suomen Kotiseutuliiton hallitus jakoi avustusta yhteisöllisiä taloja ylläpitäville yhteisölle ympäri Suomen yhteensä 1 672 000 euroa.

Yleinen rakennuskustannusten nousu näkyy edelleen hakemusten kustannusarvioissa, ja siten avustussummissa. Yhteensä avustuksia haettiin noin 6,6 miljoonan euron edestä. Summa on yli miljoona euroa enemmän kuin viime vuonna. Hakusumman kasvu kertoo muun muassa seurantalojen korjausvelan kertymisestä.

”Korjausavustukset ovat seurantaloille erittäin tärkeitä. Tänä vuonna avustusta haki yhteensä 243 yhteisöä, mikä on selvästi viime vuosia enemmän. Se kertoo suuresta tarpeesta, mutta myös toiminnan aktivoitumisesta uudelleen koronavuosien jälkeen”, kertoo Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo.

Korjausavustusten tarkoituksena on säilyttää seurantalojen arvokasta rakennus- ja kulttuuriperintöä sekä mahdollistaa talojen käytettävyyttä parantavat korjaukset.

”Seurantalot ovat merkittäviä kansalaistoiminnan paikkoja ja joissakin paikoissa myös ainoita kokoontumistiloja. Ne mahdollistavat monipuolista tekemistä ja ylisukupolvisia kohtaamisia”, Ylitalo kuvaa.

Avustussummat 1 000 eurosta 50 000 euroon

Avustusta haettiin viime vuosien tapaan erityisesti erilaisiin suunnittelukustannuksiin, kattojen korjauksiin, julkisivujen kunnostuksiin sekä lämmitysjärjestelmien muutoksiin. Myös esimerkiksi esteettömyyttä parannetaan sekä keittiö- ja wc-tiloja päivitetään vastaamaan nykyajan vaatimuksia.

Eniten avustuksia myönnettiin Uudellemaalle ja Pohjanmaalle, joista myös saapui eniten hakemuksia. Tänä vuonna avustussummat ovat keskimäärin 13 930 euroa, mikä vastaa viimevuosien tasoa.

Suurimmat avustussummat myönnettiin Keski-Pohjanmaalle Kokkolaan Karhinkylän Nuorisoseuralle katto- ja julkisivuremonttiin, Etelä-Pohjanmaalle Kauhajoelle Kainaston Nuorisoseurantalo Onnelan yläpohjan eriste- ja kattoremonttiin sekä Pirkanmaalle Virroille Vaskiveden Nuorisoseurantalon lämmitysjärjestelmän muuttamiseen maalämpöön. Niistä jokainen saa 50 000 euroa.

Suurten hankkeiden ohella rahoitetaan myös pienempiä, mutta tärkeitä korjauksia ja parannuksia, jotka liittyvät tavallisesti esimerkiksi turvallisuuden, esteettömyyden ja kestävyyden edistämiseen sekä korjauksien suunnitteluun.

”Moni yhteisö saa myös muita avustuksia käynnissä oleviin hankkeisiin. Muut avustukset voidaan pääsääntöisesti huomioida omarahoituksena, jota korjausavustuksen saajalla pitää olla vähintään 20 prosenttia. On tosin huomioitava, että sama hanke ei voi saada seurantalojen korjausavustusta ja muuta valtion tai EU-rahoitusta samanaikaisesti”, toteaa seurantalokoordinaattori Kalle Nikander.

Valtion määräraha vapaan kansalaistoiminnan tiloille

Seurantalojen korjausavustus on valtion määräraha, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusta voivat saada yhdistykset ja yhteisöt, jotka omistavat vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Suomen Kotiseutuliitto vastaa korjausavustuksen jaosta ja tarjoaa asiantuntija-apua seurantalojen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.

Seurantalo on yhteisnimitys aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamille taloille. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla. Kaikkiaan seurantaloja on Suomessa nykyisin lähes 2 500.

Ne ovat arvokasta kansallista kulttuuriperintöä ja monin paikoin elintärkeitä paikalliselle harrastus- ja kulttuuritoiminnalle.  Paikallisyhdistykset huolehtivat niiden ylläpidosta ja korjaamisesta pääosin talkoovoimin.

Avustusten saajat maakunnittain: https://kotiseutuliitto.fi/seurantalot/seurantalojen-korjausavustus/myonnetyt-avustukset/myonnetyt-seurantaloavustukset-2023-maakunnittain/

Lisätietoja:

Kalle Nikander, seurantalokoordinaattori, Suomen Kotiseutuliitto

puh. 041 314 2879 / seurantalot@kotiseutuliitto.fi

www.seurantalot.fi

Twitter: @seurantalot

***

Hembygdsförbundet delade ut renoveringsbidrag till 121 föreningshus

Finlands Hembygdsförbunds styrelse beviljade totalt 1 672 000 euro i bidrag till föreningar och sammanslutningar som upprätthåller samlingslokaler runtom i Finland.

Den allmänna uppgången i byggkostnader syns fortfarande i ansökningarnas kostnadskalkyler och därmed i bidragsbeloppen. Den totala summan för bidragsansökningarna uppgick till cirka 6,6 miljoner euro, vilket är över en miljon mera än ifjol. Det faktum att man ansöker om större summor visar bland annat att föreningshusen samlat på sig renoveringsskuld.

”Renoveringsbidragen är mycket viktiga för föreningshusen. I år ansökte 243 sammanslutningar om bidrag, vilket är betydligt fler än de senaste åren. Det vittnar om ett stort behov, men också om att verksamheten blivit mer aktiv igen efter coronaåren”, berättar Hembygdsförbundets verksamhetsledare Teppo Ylitalo.

Syftet med renoveringsbidragen är att bevara föreningshusens värdefulla byggnads- och kulturarv samt att möjliggöra renoveringar som förbättrar husens användbarhet.

”Föreningshusen är viktiga platser för medborgaraktiviteter och på vissa håll också de enda samlingsplatserna. De möjliggör mångsidiga aktiviteter och möten över generationsgränserna”, beskriver Ylitalo.

Bidragssummor från 1 000 till 50 000 euro

I likhet med tidigare år ansökte man om bidrag särskilt för olika planeringskostnader, takreparationer, fasarenoveringar och för förändringar i uppvärmningssystemen. Man förbättrar också till exempel tillgänglighet samt uppdaterar köks- och wc-utrymmen så att de ska motsvara dagens krav.

Flest bidrag beviljades till Nyland och Österbotten, därifrån man också fick in flest ansökningar. I år är bidragssumman i medeltal 13 930 euro, vilket motsvarar nivån de senaste åren.

De största enskilda bidragen beviljades till Mellersta Österbotten till Karhinkylän Nuorisoseura i Kokkola för tak- och fasadrenovering, till Kainaston Nuorisoseurantalo Onnela i Kauhajoki i Södra Österbotten för renovering av det översta bjälklaget och taket, samt till Vaskiveden Nuorisoseurantalo i Virdois i Birkaland för installering av jordvärme. Vardera av dem får 50 000 euro.

Vid sidan av stora projekt understöds också små men viktiga reparationer och förbättringar som ofta har att göra med till exempel säkerhet, tillgänglighet och främjande av hållbarhet samt renoveringsplanering.

”Många föreningar får också andra bidrag för pågående projekt. Andra bidrag kan vanligen beaktas som självfinansiering, som bidragmottagaren behöver ha minst 20 procent av. Man måste dock observera att ett projekt inte samtidigt kan få både föreningshusens renoveringsbidrag och något annat statligt eller EU-finansierat bidrag, konstaterar föreningshuskoordinatorn Kalle Nikander.

Statsanslag för lokaler för fri medborgarverksamhet

Renoveringsbidraget för föreningshus är ett statsanslag som Finlands Hembygdsförbund delar ut på uppdrag av undervisnings- och kulturministeriet. Föreningar och sammanslutningar som äger ett föreningshus avsett för fri medborgarverksamhet kan få understöd. Finlands Hembygdsförbund ansvarar för utdelningen av renoveringsbidragen och erbjuder experthjälp i frågor som gäller renovering av föreningshus.

Föreningshus är en gemensam benämning på hus som byggts som samlingslokaler för olika ideella föreningar. De äldsta husen är byggda på 1880-talet. Numera finns det totalt nästan 2 500 föreningshus i Finland.

De utgör ett värdefullt nationellt kulturarv och är på många håll livsviktiga för den lokala hobby- och kulturverksamheten. De lokala föreningarna sköter husens reparationer och underhåll i första hand med talkokrafter.

Bidragsmottagarna enligt landskap: https://kotiseutuliitto.fi/seurantalot/seurantalojen-korjausavustus/myonnetyt-avustukset/myonnetyt-seurantaloavustukset-2023-maakunnittain/

Tilläggsuppgifter:

Kalle Nikander, föreningshuskoordinator, Finlands Hembygdsförbund

tfn 041 314 2879 / seurantalot@kotiseutuliitto.fi

www.seurantalot.fi

Twitter: @seurantalot