Kotiseutuliiton ansiomitalit kahdeksalle kotiseututyön vaikuttajalle

Kotiseutuliitto on palkinnut kotiseututyön ansiomitalilla kahdeksan henkilöä, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi kotiseutu- ja kulttuuriperintötyöhön useiden vuosikymmenten ajan. Kotiseutuliiton korkeimman tunnustuksenosoituksen saavat Heikki Heino Valkeakoskelta, Minna Heljala Turusta, Vuokko Joki Oulusta, Pauno Narjus Turusta, Erkki Taskila Torniosta, Ilkka Teerijoki Hämeenlinnasta, Hissu Teppana Kesälahdelta Kiteeltä sekä Samuli Vahteristo Köyliöstä Säkylästä.

Mitalin myöntäminen edellyttää saajalta maakunnallisia tai valtakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä ansioita paikallisessa kotiseututyössä.

Mitalit luovutettiin Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä järjestettävässä Kotiseutugaalassa Torniossa lauantaina 29. elokuuta.

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maan suurimmista kansalaisjärjestöistä. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun. Liiton jäsenistöön kuuluu noin 720 kotiseutu-, kaupunginosa- ja muuta yhdistystä, yli sata kuntaa ja lähes kaikki maakuntien liitot.

Heikki Heino, Valkeakoski

Heikki Heino on ollut aktiivisesti mukana kotiseutu-, kulttuuri- ja kansalaistoiminnassa yli viiden vuosikymmenen ajan. Hänen työnsä näkyy muun muassa näyttelyissä, julkaisuissa, opastuksissa, esitelmissä, arkisto- ja kokoelmatyössä sekä useiden yhdistysten pitkäaikaisissa luottamustehtävissä. Hän on ollut keskeinen toimija Valkeakosken historian tallentamisessa ja kotiseutuidentiteetin vahvistamisessa, myös Valtakunnallisten kotiseutupäivien aikaan. Heino toimi pitkään Hämeen heimoliitossa hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana.

Minna Heljala, Turku

Minna Heljala on valtakunnallisesti arvostettu museo- ja kulttuuriperintötyön asiantuntija, joka on yli kolmen vuosikymmenen ajan edistänyt erityisesti Tornionlaakson, Lapin ja koko pohjoisen Suomen kulttuuriperinnön tunnettuutta, säilymistä ja arvostusta. Hänen kotiseututyönsä on ollut poikkeuksellisen laaja-alaista. Heljala on ollut mukana niin paikallisessa, valtakunnallisessa kuin kansainvälisessä kulttuuriperintötyössä. Hän on vaikuttanut muun muassa Unescon maailmanperintötyöhön. Heljala oli Kotiseutuliiton valtuuston jäsen vuosina 2009–2014.

Vuokko Joki, Oulu

Vuokko Joella on ollut pitkä työura arkistojen parissa, ja hänen asiantuntemuksensa on ollut mittaamaton apu ja tuki valtakunnallisessa kotiseututyössä aina 1980–90-lukujen vaihteesta alkaen. Kotiseutuliiton valtuustossa Joki toimi arkistoalan asiantuntijana vuosina 2009–2025. Hänen asiantuntemustaan on hyödynnetty kotiseutuarkistojen neuvonnassa ja opastuksessa sekä toimijoiden kouluttamisessa. Hän on ollut Kotiseutuliiton jäsenten tukena sekä käynyt luennoimassa ja kouluttamassa moninaisissa tilaisuuksissa. Joki oli yksi 1991 ilmestyneen Koti- ja kotiseutuarkiston oppaan kirjoittajista, sen vuonna 2007 päivitetyn Kotiseutuarkisto-oppaan toinen kirjoittaja sekä mukana laatimassa kotiseutuarkistojen suositusta ja uutta verkko-opasta vuonna 2025.

Pauno Narjus, Turku

Pauno Narjus on ollut vuosikymmenten ajan merkittävä kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön puolestapuhuja ja kehittäjä. Turussa hän on keskeinen kotiseutuvaikuttaja sekä kaupunkikuvan ja kulttuuriympäristöjen asiantuntija. Hänen työnsä jälki näkyy useiden Suomen tärkeimpien kulttuurirakennusten, historiallisten kohteiden ja julkisten ympäristöjen suunnittelu- ja restaurointihankkeissa. Hänen työssään yhdistyvät kotiseutuarvot, rakennusperinnön vaaliminen, kaupunkikehittäminen ja arkkitehtuuri poikkeuksellisen laajasti. Narjus on turkulaisen Keskikaupunkiseura Toispual jokke ry:n puheenjohtaja. Hän on lisäksi osallistunut aktiivisesti Kotiseutuliiton aluejärjestö Turkuseuran kaupunginosatoimintaan.

Erkki Taskila, Tornio

Erkki Taskila on tehnyt vaikuttavan elämäntyön kotiseututyön ja paikallishistorian, sivistyksen sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen parissa. Hän on toiminut useissa merkittävissä luottamus- ja asiantuntijatehtävissä niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Taskila on julkaissut lukuisia Tornionlaakson, Tornion seudun ja Pohjois-Suomen paikallis- ja aluehistoriallisia teoksia. Hänen toimintansa on edistänyt Lapin kulttuuriperinnön tunnettuutta ja arvostusta sekä vahvistanut alueellista identiteettiä. Taskilalle on myönnetty jo aiemmin valtiollisia huomionosoituksia sekä kotiseutuneuvoksen arvonimi vuonna 2026.

Ilkka Teerijoki, Hämeenlinna

Ilkka Teerijoen keskeisiin ansioihin kuuluu mittava tutkimus- ja julkaisutoiminta, joka kattaa mm. Tornion, Karungin, Hauhon ja Hämeenlinnan historiat. Teosten kautta hän on tehnyt tunnetuksi suomalaisen kulttuuriperinnön kannalta merkittäviä alueellisia historiallisia kokonaisuuksia. Hänet tunnetaan erityisesti Lapissa, Tornionlaaksossa ja Kanta-Hämeessä vahvana kulttuuriperinnön vaalijana. Mainetta ovat kasvattaneet kymmenet yleisöluennot, joita hän on pitänyt näillä seuduilla. Teerijoen työ suomalaisen paikallishistorian tutkimuksessa, dokumentoinnissa ja popularisoinnissa on valtakunnallisesti merkittävää, samoin hänen toimintansa kotiseututiedon säilymisen, saavutettavuuden ja arvostuksen edistäjänä.

Hissu Teppana, Kesälahti, Kitee

Hissu Teppana on tehnyt maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävää kotiseututyötä Kesälahdella ja Pohjois-Karjalassa monien vuosikymmenten ajan. Hän on toiminut yhdistyshallinnon, kotiseutuarkiston ja kotiseutumuseon vastuutehtävissä sekä tutkimus- ja julkaisutoiminnassa laajasti niin paikallisesti kuin maakunnallisesti. Valtakunnallisesti merkittäväksi Teppanan työn tekee hänen asemansa Suomen ensimmäisenä kotiseutuneuvojana. Tässä tehtävässä hän on kehittänyt käytännön toimintamalleja paikallisen kulttuuriperinnön tallentamiseen, arkistointiin ja hyödyntämiseen sekä tuonut esille kotiseututyön merkitystä laajasti koko maassa.

Samuli Vahteristo, Köyliö, Säkylä

Samuli Vahteristo on tehnyt useiden vuosikymmenten ajan vaikuttavaa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyötä monella tasolla. Hän on ollut aloitteen tekijä ja keskeinen toimija monissa Satakunnan alueen kehittämishankkeissa niin matkailun, elinkeinoelämän kuin yhdistystoiminnan parissa ja näitä yhdistävissä verkostoissa. Vahteriston ideoinnista syntyneitä toimintamalleja on hyödynnetty maakunnallisesti ja valtakunnallisesti useissa kylien turvallisuus-, ympäristö- ja kehittämishankkeissa. Köyliö-Seurassa hän on toiminut aktiivisesti kulttuuriperinnön tallentajana, dokumentoijana ja viestijänä seuran perustamisesta lähtien.

Lisätietoja

Kotiseututyön ansiomitali: https://kotiseutuliitto.fi/jarjesto/huomionosoitukset/kotiseututyon-ansiomitali