Kotiseutuliiton ansiomitali kuudelle kotiseutuasioissa ansioituneelle
Suomen Kotiseutuliitto on luovuttanut korkeimman tunnustuksen osoituksensa, kotiseututyön ansiomitalin, kuudelle ansioituneelle kotiseutuihmiselle. Mitalin saivat Paavo Enroth Kajaanista, Mikko Ikonen Hankasalmelta, Eine Kuismin Nurmijärveltä, Liisa Lohtander Helsingistä, Leni Pakkala Helsingistä ja Teuvo Tuorila Kalajoelta.
Kotiseutuliiton hallitus myöntää Kotiseututyön ansiomitaleja vuosittain korkeintaan kymmenen. Mitalin myöntäminen edellyttää saajalta maakunnallisia tai valtakunnallisia ansioita tai erittäin merkittäviä ansioita paikallisessa kotiseututyössä.
Mitalit jaettiin lauantaina 31. elokuuta Valtakunnallisten kotiseutupäivien juhlagaalassa Vantaalla Ravintola Backaksen juhlatila Puimalassa.
Paavo Enroth
Varatuomari, Kajaani
Paavo Enroth on ollut mukana niin laajasti kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä, että mitalitilaisuudessa Kotiseutugaalassa Vantaalla edes koko ilta ei riittäisi luottamustoimien kertaamiseen. Hän on ollut mukana esimerkiksi Kotiseutuliiton valtuustossa, paikallishistorian tallentamisessa, julkaisutoiminnassa ja tapahtumien järjestämisessä vuosikausien ajan, ja hänet on palkittu monin huomionosoituksin jo aiemmin.
Paavo Enrothin ansiot paikallisessa, maakunnallisessa ja valtakunnallisessa kotiseututyössä ovat erittäin merkittävät.
Mikko Ikonen
FM, lehtori, Hankasalmi
Historian ja yhteiskuntaopin lehtorina Mikko Ikonen on istuttanut erityisesti paikallishistorian innostuksen lähes poikkeuksetta kaikkiin oppilaisiinsa. Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen toiminnassa ja kotiseutuarkistotyössä Ikonen on ollut kantavia voimia.
Ikosen näyttämötaiteellinen toiminta ammentaa Suomen ja kotiseudun historiasta. Suurimmat yleisömäärät kokoontuvat Hallan tupaan ja museokylään silloin, kun Ikosen ohjaama ryhmä esiintyy.
Mikko Ikosen ansiot paikallisessa ja maakunnallisessa kotiseututyössä ovat erittäin merkittävät.
Eine Kuismin
Pääsihteeri, Nurmijärvi
Eine Kuismin on toiminut Sukuseurojen Keskusliiton (SSK ry) pääsihteerinä vuodesta 2002 alkaen. Hänen osaamisensa ja työpanoksensa järjestössä on vertaansa vailla. Hän on kehittänyt viestintää ja tiedonjakamista, tehnyt sukututkimusta tutuksi suurelle yleisölle sekä edistänyt yhteistyötä ja verkostotoimintaa monien alan järjestöjen kanssa.
Eine Kuisminin ansiot sukuseuratoiminnan, sukututkimuksen ja kotiseututyön saralla ovat erittäin merkittävät.
Liisa Lohtander
intendentti, Helsinki
Liisa Lohtander työskenteli eri tehtävissä Kotiseutuliitossa yhteensä 12 vuotta.
Järjestöpäällikkönä hän edusti liittoa lukuisissa työryhmissä ja yhteistyöverkostoissa. Lohtander toimi Euroopan neuvoston European Heritage Days -ohjelman puheenjohtajana vuosina 2017–2019.
Paikallisessa kotiseututyössä hän on ollut aktiivinen helsinkiläisessä Maunula-seurassa.
Liisa Lohtanderilla on erittäin merkittävät ansiot kotiseutu-, kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristötyön parissa sekä valtakunnallisesti että eurooppalaisella kentällä.
Leni Pakkala
arkkitehti, eläkeläinen, Helsinki
Leni Pakkala työskenteli opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä sittemmin Kotiseutuliitossa rakennustutkijana seurantalojen korjausavustuksen parissa vuosina 1984–2014, yhteensä 31 vuotta. Hänen asiantuntemuksensa ja työnsä seurantalojen korjaamisen asiantuntija on ollut ratkaiseva talojen säilymisessä tähän päivään saakka sekä kestävän korjaustavan edistämisessä koko maassa.
Kotiseutuliiton pitkäjänteinen korjaustoiminnan tuki johti tänä vuonna Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon saamiseen seurantalojen korjausavustusjärjestelmälle, jonka organisoimisessa Pakkalalla oli työuransa aikana tärkeä rooli käytännöllisen korjausneuvonnan ohella.
Leni Pakkalan valtakunnalliset ansiot seurantalojen korjausavustusjärjestelmän parissa ovat erittäin merkittävät.
Teuvo Tuorila
FM, eläkeläinen, Kalajoki
Teuvo Tuorila on toiminut vuosikymmenten ajan paikallishistorian tallettajana, tutkijana, tiedonjakajana, opettajana ja oppaana kotipaikkakunnallaan Himangalla. Hän on osallistunut lukuisiin kotiseututyön hankkeisiin, vapaaehtoistyöhön ja julkaisutoimintaan ja kehittänyt Himangan kotiseutuyhdistyksessä toimintamalleja ja museotoimintaa. Alueellisesti hän on myös sukututkimuksen järjestötoiminnassa mukana.
Teuvo Tuorilan ansiot ovat erittäin merkittävät paikallisessa ja alueellisessa kotiseututyössä.