Kotiseutuliitolle Vuoden arkistoteko -kunniamaininta

Arkistojen päivän toimikunta on päättänyt myöntää Vuoden arkistoteko -kunniamaininnan Suomen Kotiseutuliitolle Kotiseutuarkistojen tietosuojakoulutuksista sekä kotiseutuarkistoselvityksestä.

Kotiseutuarkistot säilyttävät merkittävän osan kansallisesta kulttuuriperinnöstämme, sillä niiden kokoelmiin sisältyy yli viisi hyllykilometriä aineistoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa toteutettiin vuosina 2021–2022 kysely, jolla kartoitettiin kotiseutuarkistojen toimintaa ja osaamista sekä niihin liittyviä tietotarpeita. Kyselyyn vastasi 111 kotiseutuarkistoa. Selvityksen tuloksista julkaistiin raportti marraskuussa 2022.

Samaan aikaan kyselyn kanssa toteutettiin valtakunnallinen koulutussarja Tietosuojalainsäädäntö ja kotiseutuarkistot, jossa käytiin läpi kotiseutuarkistojen roolia sekä tietosuojalainsäädännön vaatimuksia kotiseutuarkistoille ja arkistojen järjestämiselle. Koulutuksissa oli yhteensä 132 osallistujaa. Koulutusten merkitys on ollut suuri, sillä kotiseutuarkistoissa työskentelee etupäässä vapaaehtoisia, joilla ei ole arkistoalan koulutusta.

”Olemme Kotiseutuliitossa iloisia tästä kunniamaininnasta, joka on mielestämme samalla kunnianosoitus erityisesti kaikille maamme vapaaehtoisille arkistonpitäjille sekä niille arkistonhoitajille, jotka saavat tehdä tätä tärkeää työtä osana palkkatyötään”, arkistohankkeita Kotiseutuliitossa koordinoinut Liisa Saarinen toteaa.

Selvitys ja tietosuojakoulutus tukevat maamme kotiseutuarkistojen toimintamahdollisuuksia ja sitä kautta arvokkaan kansallisen kulttuuriperinnön asianmukaista säilyttämistä, käyttöä ja saavutettavuutta. Merkittävää on myös kotiseutuarkistoissa tehtävän työn näkyväksi tekeminen sekä arvostuksen osoittaminen tehdylle työlle ja sen tekijöille. Kotiseutuarkistoselvitys on luettavissa osoitteessa https://bit.ly/Kotiseutuarkistoselvitys.

Vuoden arkistoteko -palkinto teokselle ”Ihana tytär Erika ­– huomioita nimestä”

Vuoden arkistoteko -palkinnon Arkistojen päivän toimikunta päätti myöntää Emil Santtu Uutulle ja työryhmälle teoksesta ”Ihana tytär Erika – huomioita nimestä”.

Kiasma-Teatterin ja Teatteri Takomon ohjelmistoon kuuluvan teoksen esityspaikkana on ollut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosali. Teos koostuu kuunnelmasta, videosta, aineistotilauksesta ja liitteistä. Teoksen on voinut kokea yksi tai kaksi henkilöä kerrallaan, kun he ovat vierailleet arkistosalissa asiakkaina.

Uutun tapa käsitellä arkistoaineistoa ja tarkastella sitä sekä tieteen että taiteen näkökulmista on innovatiivinen ja uusia merkityksiä luova. SKS:n arkistoon tallennetun muistitiedon ja sen käytön tarkastelun kautta avautuu näkymä siihen, miten aineistoja on kerätty ja miten niitä on käytetty. Teos tekee myös näkyväksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevan kielenkäytön muuttumisen ja tämän muutoksen merkityksen. Teos herättää pohtimaan, mitä voimme arkistoaineistojen pohjalta tietää, mitä vain kuvitella ja millaista tarinaa kertoa?

”Ihana tytär Erika – huomioita nimestä” herättelee myötäelämään ihmiskohtaloita, joista arkistoon on tallentunut jälkiä. Se havahduttaa kokijaansa tarkastelemaan omia lähtökohtiaan tutkijana ja arkiston asiakkaana. Samalla teos auttaa arkistoalan ammattilaisia tarkastelemaan arkistotilaa ja aineistoja aivan uudella tavalla. Siten teos toimii erinomaisena esimerkkinä siitä, miten arkistot ja niiden aineistot voivat vaikuttaa ihmisiin ja yhteiskuntaan.