Kolmetoista järjestöä otti kantaa seurantalojen puolesta ja määrärahaleikkauksia vastaan
Järjestöt: Seurantalot ovat paikallisyhteisöjen toimintakeskuksia ja merkittävää rakennus- ja kulttuuriperintöä
Kuulimme tiistaina 12. lokakuuta uutisen siitä, miten opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdentanut taiteen, kulttuurin, tieteen ja urheilun määrärahaleikkaukset vuodelle 2022. Leikkaukset johtuvat vähenevistä Veikkauksen rahapelituotoista. Huolimatta valtion kompensaatioista eri toimijoille ja järjestöille rahapelituottojen vähenemisestä johtuvista menetyksistä, ensi vuodelle kompensaatioita ei tule täysimääräisinä. Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamien rahapelituottojen arvioitu vähenemä vuodelle 2022 on 43 miljoonaa euroa.
Seurantalojen korjausavuksiin esitetään peräti 50 prosentin leikkauksia. Määrärahaa on leikattu jo kahden viimeisen vuoden aikana. Tänä vuonna määräraha on 1 697 000 euroa. Talousarviossa esitys ensi vuodelle on 848 000 euroa. Avustuksia on haettu vuosittain kolminkertainen määrä normaalivuosien määrärahaan nähden.
Puolet taloista on seudulla, jossa ei muuta tilaa kansalaistoiminnalle
Seurantaloja on Suomessa noin 2 500. Noin puolet taloista sijaitsee paikkakunnilla, joilla ei ole muuta avoimeen kansalaistoimintaan sopivaa tilaa. Niitä ylläpitää joukko erilaisia paikallisyhdistyksiä, kuten nuorisoseuroja ja kyläyhdistyksiä.
”Seurantalot ovat merkittäviä paikkoja lasten, nuorten ja aikuisten harrastus-ja kansalaistoiminnalle. Korona-aika on ollut erityisen kovaa kaikille seurantaloja ylläpitäville, vapaaehtoisvetoisille yhteisöille, joten emme voi käsittää, miksi sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien että toiminnaltaan paikallisyhteisöille tärkeiden tilojen halutaan antaa ränsistyä”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Korjaukset säilyttävät taloja ja parantavat niiden käytettävyyttä
Avustusta myönnetään korjaustoimenpiteisiin, jotka sekä säilyttävät talojen ominaispiirteitä, parantavat toiminnallisuutta että vastaavat kestävän kehityksen toteutumiseen mm. energiatehokkuuden ja muun resurssiviisauden kautta.
”Seurantalojen korjaamisella on seurantaraportin mukaan merkittävä työllistävä vaikutus. Alkuun avustusta käytettiin voittopuolisesti materiaalikuluihin ja taloja korjattiin enemmän talkoosatsauksin. Nykyisin vaativat korjaustyöt tilataan useimmiten paikallisilta yrittäjiltä, jotka vuorostaan maksavat veroja. Siten korjausavustusmäärärahasta palautuu valtiolle yrittäjien veroina suurempi osa kuin ennen”, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo Suomen Kotiseutuliitosta.
Seurantalojen korjauksiin on myönnetty valtionavustuksia vuodesta 1978 alkaen. Suomen Kotiseutuliitto on huolehtinut avustusten jakamisesta opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta vuodesta 2004 lähtien. Seurantalojen korjaamiseen liittyvää neuvontaa on annettu vuodesta 1985 lähtien.
Allekirjoittaneiden 13 valtakunnallisen keskusjärjestön mukaan nyt on väärä aika leikata kansalaisyhteiskunnan rahoituksesta. Suomessa taiteella, kulttuurilla ja vireällä kansalaisyhteiskunnalla on aina ollut merkittävä rooli. Kannammekin suurta huolta suomalaisen sivistyksen murenemisesta sekä sanoinkuvaamattoman arvokkaan kulttuuriperinnön katoamisesta näiden leikkausuutisten myötä.
Kannanoton allekirjoittaneet järjestöt
Finlands Svenska Hembygdsförbund, Finlands Svenska Marthaförbund, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Kansantalojen Liitto, Marttaliitto, ProAgria Keskusten Liitto ja Keskukset sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja piirikeskukset, Raittiuden ystävät, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kylät, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö sekä Suomen Työväentalojen Liitto
Kuva: Tanssit seurantalo Soihtulassa Oulaisissa. Kuvaaja: Tuomas Uusheimo.