Keskusjärjestöt vetoavat yhteisöllisten talojen tukemiseksi energiakriisissä
(På svenska se nedan)
Suurella osalla yhteisöllisiä taloja ylläpitävistä tahoista ovat tulot romahtaneet viime vuosien kokoontumisrajoitusten vuoksi. Mahdolliset vähäisetkin talouden puskurit on kulutettu ylläpitokustannuksiin ja välttämättömiin korjauksiin. Talojen käyttö ja sen myötä tulot eivät ole vielä elpyneet entiselle tasolle. Sähkön ja polttoaineiden hinnannousut lisäävät ylläpitokustannuksia, joista selviytyminen olisi haasteellista normaalioloissakin yleishyödyllisille omistajille.
”Monilla taloilla on määräaikaiset sähkösopimukset tulossa sopimuskauden loppuun vasta tulevana vuotena, joten tämänhetkinen kartoitus ei vielä tuo välttämättä täyttä kuvaa tilanteen raadollisuudesta. Tarvitsemme siis pidempiaikaisen ratkaisun asiaan. Seurantalojen korjausavustuksen osalta tulee jatkossa myös kiinnittää entistä tarkemmin huomioita talojen energiaremonttien, kuten maalämpöön siirtymisen turvaamiseen”, toteaa Kansantalojen Liiton toiminnanjohtaja Kati Tyystjärvi.
Jos taloja ei tueta, on todennäköistä, että useita taloja suljetaan, osa joutuu kokonaan luopumaan talostaan, lämmittämättömiä mahdollisesti valtionavullakin korjattuja seurantaloja rapistuu, ja lisäksi tärkeitä korjauksia viivästyy, jolloin syntyy suurempia vaurioita. On vaarana, että matalan kynnyksen kokoontumis- ja harrastustiloja poistuu käytöstä, yhteisö passivoituu, mikä heijastuu alueen kulttuuritarjontaan, yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen sekä arvokasta rakennusperintöä voidaan menettää.
”Suomen Nuorisoseuroissa tehtiin energiakysely jäsenseuroille syys-lokakuun vaihteessa ja vastauksia tuli viikon aikana 145 eri puolilta Suomea. Kyselyn mukaan jopa 83 prosenttia vastaajista on erittäin huolissaan energian hinnannoususta nuorisoseurantalon osalta. Yli puolet vastaajista harkitsee talon laittamista kokonaan kylmäksi energian hinnannousun takia. Jopa 83 prosenttia vastaajista kertoo joutuvansa taloudellisiin vaikeuksiin, ellei saa taloudellista tukea tilanteeseensa. Tilanne on äärimmäisen vakava niin nuorisoseuroissa tapahtuvan harrastustoiminnan kuin vapaaehtoistyön näkökulmasta”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
”Suomen noin 2000 kylätaloa tarjoavat toimintaa, turvaa ja kohtaamisen paikkoja maaseudun asukkaille. Kalliit sähkölaskut kurittavat kyläyhdistysten taloutta. Tilanne on vakava. Moni kylätalo joudutaan lyömään kylmäksi tai myymään pois talvella. Silloin juhla- ja kokouspaikan lisäksi muksujen ja mummojen harrasteryhmät menetetään maaseudulla. Leader-ryhmien resurssijaossa on tauko, kun EU-ohjelmakauden vaihdos iskee myös tähän vaikeaan kohtaan. Siksi valtion tulisi tukea yhdistyksiä energiakriisin yli”, perustelee Suomen Kylien toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto.
Yhteisölliset talot ovat tärkeitä kokoontumispaikkoja
Seurantalot, työväentalot ja kylätalot ovat kaikille avoimia kokoontumis-, harrastus- ja juhlatiloja. Nämä tilat ovat kansalaisyhteiskunnan infrastruktuuria ja monilla seuduilla ainoita kokoontumispaikkoja. Niiden korjauksiin on myönnetty valtionavustuksia vuodesta 1978 alkaen. Suomen Kotiseutuliitto on huolehtinut avustusten jakamisesta opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta kokonaan vuodesta 2004 lähtien. Kotiseutuliitto on käsitellyt hakemukset vuodesta 1991 lähtien, ja seurantalojen korjaamiseen liittyvää neuvontaa on annettu jo vuodesta 1985.
Seurantalojen korjausavustusten jakamisen asiantuntijaelimenä toimii Seurantaloasiain neuvottelukunta. Neuvottelukunnassa ovat mukana mm. taloja omistavien yhteisöjen keskusjärjestöt, joita on yhteensä 12. Kotiseutuliitolla ja keskusjärjestöillä on pitkän linjan asiantuntemus seurantaloista ja niistä huolehtivista yhteisöistä.
Yhteisöllisten talojen tukemista energiakriisissä esittävät:
Finlands Svenska Hembygdsförbund, Finlands Svenska Marthaförbund, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Kansantalojen Liitto, Marttaliitto, ProAgria Keskusten Liitto ja Keskukset sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja piirikeskukset, Raittiuden ystävät, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kylät, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Työväentalojen Liitto
Lisätietoja:
SUOMEN KOTISEUTULIITTO
Rakennustutkija Lasse Majuri
045 162 8440 / lasse.majuri@kotiseutuliitto.fi
SUOMEN NUORISOSEURAT
Pääsihteeri Annina Laaksonen
040 726 7450 / annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
SUOMEN KYLÄT
Toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto
040 509 1365 / aleksi.koivisto@suomenkylat.fi
KANSANTALOJEN LIITTO
Toiminnanjohtaja Kati Tyystjärvi
0409015214 / toimisto@kansantalot.fi
(artikkelin kuva: Tuomas Uusheimo)
***
Meddelande 11.10.2022
Centralorganisationer vädjar om stöd för allmännyttiga samlingslokaler under energikrisen
En stor del av de sammanslutningar som upprätthåller allmännyttiga samlingslokaler har sett sina inkomster sjunka kraftigt på grund av de senaste årens mötesrestriktioner. Varje liten ekonomisk buffert har gått åt till underhållskostnader och nödvändiga renoveringar. Användningen av husen, och därigenom intäkterna, har ännu inte återgått till den tidigare nivån. De ökade el- och bränslepriserna innebär ökade underhållskostnader, något som också under normala förhållanden skulle vara svårt att klara av för husägare som är allmännyttiga sammanslutningar.
”För många av husen gäller tidsbundna elavtal som inte löper ut förrän under det kommande året, så den aktuella kartläggningen ger inte nödvändigtvis en fullständig bild av det eländiga läget. Vi behöver alltså en mer långsiktig lösning. När det gäller renoveringsbidrag för föreningshus ska man i fortsättningen också fästa större uppmärksamhet vid energirenoveringar, exempelvis åtgärder för övergång till jordvärme”, konstaterar Kati Tyystjärvi, verksamhetsledare på Kansantalojen Liitto.
Om husen inte får stöd är det sannolikt att många sammanslutningar måste stänga sina hus eller göra sig av med dem, eller att föreningshus lämnas ouppvärmda och förfaller – även byggnader som renoverats med statsunderstöd. Dessutom måste viktiga renoveringar skjutas upp, vilket innebär att skadorna förvärras. Konsekvensen blir att lättillgängliga och förmånliga mötesplatser och fritidslokaler inte längre kan användas och att samhället passiviseras, vilket påverkar kulturutbud, samhällsliv och delaktighet i landets regioner. Därtill går vi miste om värdefullt byggnadsarv.
”I månadsskiftet september–oktober genomförde Suomen Nuorisoseurat en enkät bland sina medlemsföreningar, och under en veckas tid inkom 145 svar från olika håll i Finland. Hela 83 procent av de svarande är mycket oroliga över det höjda energipriset när det gäller ungdomsföreningshusen. Mer än hälften av de svarande överväger att låta huset stå kallt på grund av det ökade energipriset. Så många som 83 procent av de svarande uppger att de hamnar i ekonomiska svårigheter om de inte får ekonomiskt stöd för att hantera situationen. Situationen är ytterst allvarlig både när det gäller ungdomsföreningarnas fritidsverksamhet och frivilligarbetet”, berättar Annina Laaksonen, generalsekreterare på Suomen Nuorisoseurat.
”Finlands cirka 2 000 byagårdar erbjuder aktiviteter, trygghet och mötesplatser för landsbygdens invånare. Dyra elräkningar innebär en hård prövning för byaföreningarnas ekonomi. Situationen är allvarlig. Många byaföreningar tvingas låta sina byggnader stå ouppvärmda, eller också måste de sälja dem. Många orter på landsbygden förlorar sina fest- och mötesplatser, och hobbygrupper för barn och pensionärer går också miste om sina lokaler. Det är uppehåll i resursfördelningen från Leader-grupperna, eftersom denna svåra tid sammanfaller med att EU-programperioden löper ut och en ny tar vid. Därför borde staten hjälpa föreningarna att ta sig genom energikrisen”, säger Aleksi Koivisto, verksamhetsledare på Finlands Byar.
Allmännyttiga samlingslokaler fyller en viktig funktion
Föreningshus, arbetarföreningshus och byagårdar är mötesplatser och aktivitets- och festlokaler som är öppna för alla. Lokalerna utgör medborgarsamhällets infrastruktur och är i många regioner de enda samlingsplatserna. Statsunderstöd för renovering av sådana byggnader har beviljats sedan år 1978. Finlands Hembygdsförbund delar sedan 2004 ut bidragen, på uppdrag av undervisnings- och kulturministeriet. Hembygdsförbundet har behandlat ansökningar sedan år 1991 och ända sedan år 1985 bistått med rådgivning i samband med renovering av föreningshus.
Föreningshusdelegationen är sakkunnigorgan när det gäller fördelning av renoveringsbidrag för föreningshus. I Föreningshusdelegationen ingår bl.a. de tolv centralorganisationerna för sammanslutningar som äger gemensamma samlingslokaler. Hembygdsförbundet och centralorganisationerna har sakkunnighet och lång erfarenhet av föreningshus och de sammanslutningar som har hand om dem.
Förslaget om stöd för allmännyttiga samlingslokaler under energikrisen har lagts fram av Finlands Svenska Hembygdsförbund, Finlands Svenska Marthaförbund, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Kansantalojen Liitto, Marttaliitto, ProAgria Keskusten Liitto och dess centra samt Maa- ja kotitalousnaisten Keskus och dess distriktscentra, Nykterhetens vänner, Finlands Hembygdsförbund, Finlands Byar, Suomen Nuorisoseurat, Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland, Suomen Työväentalojen Liitto
Ytterligare information:
FINLANDS HEMBYGDSFÖRBUND
Byggnadsforskare Lasse Majuri
045 162 8440 / lasse.majuri@kotiseutuliitto.fi
SUOMEN NUORISOSEURAT
Generalsekreterare Annina Laaksonen
040 726 7450 / annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
FINLANDS BYAR
Verksamhetsledare Aleksi Koivisto
040 509 1365 / aleksi.koivisto@suomenkylat.fi
KANSANTALOJEN LIITTO
Verksamhetsledare Kati Tyystjärvi
0409015214 / toimisto@kansantalot.fi