Kansalaisjärjestöstrategia linjaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten kehittämistä

Kesäkuussa julkaistun strategian avulla valtioneuvosto haluaa edistää kansalaisjärjestöjen omaa varainhankintaa, kehittää kansalaisjärjestöjä koskevaa valtionavustustoimintaa sekä kannustaa kansalaistoimintaan.

Kansalaisjärjestötoiminta edistää ihmisten hyvinvointia, demokratiaa ja osallisuutta. Kansalaisjärjestöt vahvistavat myös yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja kriisinkestävyyttä. Jotta näin olisi tulevaisuudessakin, julkisen hallinnon on kehitettävä kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. Muutoksessa olevan toimintaympäristön vuoksi myös järjestöjen on tarve kehittää toimintaansa, lisätä yhteistyötään sekä uudistaa rakenteitaan ja toimintatapojaan.

Tavoitteena muun muassa varainhankinnan kehittäminen ja sääntelyn keventäminen

Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten kehittämisen päämääriä strategiassa ovat:

• Yksityisrahoitukseen perustuva lahjoittamisen kulttuuri kehittyy ja kansalaisjärjestöjen omavaraisuus vahvistuu.
• Valtionavustustoiminnan vaikuttavuus lisääntyy ja sen tuottavuus paranee.
• Suomeen saatava EU-rahoitus kasvaa ja Suomi hyötyy Euroopan unionista entistä enemmän.
• Ihmisten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan ja vapaaehtoistoiminnan merkitys kasvavat.
• Valtionhallinnossa vahvistuu tiedolla johtaminen, hallinto-osallisuus ja yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa.

Strategian toimeenpano sisältää kansalaisjärjestöille osoitettavien lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista tietyin ehdoin ja rajoituksin sekä asian laajempaa selvittämistä. Strategiassa linjataan myös toiveesta purkaa ja keventää kansalaistoimintaa ja vapaaehtoistyötä koskevia normeja ja sääntelyä.

Kotiseutuliitto mukana valmisteluvaiheessa

Kotiseutuliitto osallistui kansalaisjärjestöstrategian valmisteluvaiheeseen verkkokeskustelussa, valmistelutilaisuudessa ja antamalla kirjalliset kommentit. Liitto painotti esimerkiksi sääntelyn, normien, ohjeiden ja tulkintojen johdonmukaisuutta eri toimijoiden kesken, kuntien ja maakuntien roolia kansalaisjärjestöjen toiminnan mahdollistajina, vapaaehtoistyön hyödyntämisen mahdollistamista osana hankkeiden omarahoitusta sekä parempaa ymmärrystä ja vuoropuhelua hallinnon ja kansalaisjärjestöjen välillä.

”Olisi tärkeää, että strategiassa linjatut toimenpiteet myös etenevät hallinnon eri tasoilla ja virkamiesten työpöydillä,” toivoo Kotiseutuliiton hallituksen jäsen Tuula Aitto-oja. ”On myös meidän järjestötoimijoiden tehtävä kysellä perään ja seurata strategian toimeenpanoa. Liian usein ylätalon linjaukset jäävät vain ’toiveiden tynnyriksi’,” Aitto-oja toteaa.

Hallitusohjelman mukainen periaatepäätös

Strategia perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan. Strategia ulottuu hallituskauden loppuun eli vuoteen 2027. Poikkihallinnollinen työryhmä koordinoi strategian toimeenpanoa valtioneuvostossa, ja erillinen seurantaryhmä varmistaa toimeenpanon laatua.

Strategia on periaatepäätös, poliittinen kannanotto, jolla valtionhallinnolle annetaan ohjeita ja suuntaviivoja asioiden valmistelulle. Se on luonteeltaan valmisteleva päätös, ja lopulliset päätökset tekee asiaa käsittelevä ja valmisteleva viranomainen.

Lue uutinen kansalaisjärjestöstrategian julkaisusta kokonaisuudessaan täältä: https://oikeusministerio.fi/-/kansalaisjarjestostrategia-linjaa-kansalaisjarjestojen-toimintaedellytysten-kehittamista

Kansalaisjärjestöstrategia (pdf-julkaisu): https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165689/OM_2024_20_ML.pdf?sequence=1&isAllowed=y