Janne Vilkunan kirjoittama liiton historia julkistettiin Vantaan Kotiseutupäivillä
Kotiseutuliitosta kasvoi 75 vuodessa maan suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö
Rakkaudesta kotiseutuihin – Suomen Kotiseutuliitto 1949–2024
Janne Vilkuna
Suomen Kotiseutuliitto 2024
320 sivua
Suomen Kotiseutuliitto täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi liitto julkisti historiansa Rakkaudesta kotiseutuihin – Suomen Kotiseutuliitto 1949–2024. Teoksen on kirjoittanut Kotiseutuliiton puheenjohtaja, emeritusprofessori Janne Vilkuna.
Teos julkistettiin liiton vuosikokouksessa Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Vantaalla lauantaina.
”Kotiseutuliikkeen historia vuoteen 2000 julkaistiin kahtena teoksena vuosina 2004 ja 2007. Käsillä oleva teos ei siis ole kotiseutuliikkeen, vaan nimenomaan Kotiseutuliiton historia, jonka pääosassa ovat liiton muodostaneet ihmiset”, Vilkuna korostaa.
Vilkuna tuntee Kotiseutuliiton henkilökohtaisesti pitkältä ajalta. Hän on toiminut Kotiseutuliiton puheenjohtajana vuodesta 2013 alkaen ja sitä ennen varapuheenjohtajana sekä valtuuston asiantuntijajäsenenä. Erityisen kiehtovaksi historian kirjoittamisen teki se, että hänen isoisänsä Kustaa Vilkuna oli keskeinen henkilö liiton toiminnassa sen alkuvuosikymmeninä.
Yhteisestä muistista laaja-alaiseksi kotiseutuorganisaatioksi
Suomen ensimmäinen kotiseutuyhdistys perustettiin vuonna 1894. Seuraavan vuosisadan alussa perustetun Suomen Kotiseutututkimuksen Keskusvaliokunnan toiminta hiipui 1930-luvulla ja välirauhansopimus lakkautti vuonna 1945 useita järjestöjä. Näin syntyi toimintatyhjiö, joka täytettiin epäpoliittisella kotiseututyöllä.
Ympäri maata rivakasti perustettujen satojen kotiseutuyhdistysten yhteiseksi liitoksi perustettiin ensimmäisillä yleisillä kotiseutupäivillä toukokuussa 1949 Kotiseutuliitto. Valtakunnalliset kotiseutupäivät on järjestetty siitä lähtien vuosittain eri puolilla Suomea. Liiton perustettua valtuuskunnan ja laajentuessa edustuksellisestikin valtakunnalliseksi nimi muutettiin vuonna 1971 Suomen Kotiseutuliitoksi.
Kotiseutuliitto on ottanut mukaan toimintakenttäänsä kulttuuriperinnön ja yhteisen muistin ylläpitämisen lisäksi paikalliseen suunnitteluun osallistumisen ja ihmisten juurruttamisen uusille asuinsijoilleen.
Valtakunnallinen jäsenkunta on mahdollisuus tavoittaa alan ihmiset ympäri Suomen
Valtiovalta on jo varhaisista vuosikymmenistä lähtien hyödyntänyt Kotiseutuliiton maan kattavaa yhteyttä kansalaisyhteiskuntaan muun muassa delegoimalla seurantalojen korjausavustukset vähä vähältä liitolle ja koordinoimalla Euroopan kulttuuriympäristöpäivät yhdessä liiton kanssa.
Kotiseutuliitto on tänään Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Liiton jäsenistöön kuuluu noin 720 kotiseutu-, kaupunginosa- ja muuta yhdistystä, yli sata kuntaa ja lähes kaikki maakuntien liitot. Jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista.
Teos kertoo liiton toiminnasta painottaen erityisesti aktiivisten luottamushenkilöiden osuutta. Tekstin lomassa ja liitteinä on useita luetteloita tapahtumista, palkituista ja luottamushenkilöistä, joten se toimii myös kotiseutuliikkeen hakuteoksena.
Tilaa teos kotiseutuliiton verkkokaupasta:
www.kotiseutuliitto.fi/tuote/rakkaudesta-kotiseutuihin-suomen-kotiseutuliitto-1949-2024