Hyvän korjauksen tunnustukset Keuruulle, Mäntyharjulle ja Helsingin Tapanilaan
Seurantaloasiain neuvottelukunta jakaa joka toinen vuosi Hyvän korjauksen tunnustuspalkinnon erityisen hyvin korjatulle seurantalolle, jota on korjattu vanhaa kunnioittaen ja jonka käytettävyys on korjausten myötä parantunut. Tänä vuonna palkinto myönnettiin Häkkisen maaseutuseuralle Keuruun Harjulinnan korjauksesta. Kunniamaininnat annettiin Mäntyharjun nuorisoseuralle ja Tapanilan kylätilalle Helsinkiin.
Voittajan valinnut asiantuntijaraati kehui Keuruun Harjulinnan pitkäjänteistä ja hienovaraista korjaamista. Talon kunnostaminen perustuu vuonna 2019 tehtyyn pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmaan.
Rakennusta on ajanmukaistettu säilyttäen sen historialliset ominaispiirteet ja materiaalit. Esimerkiksi alkuperäiset ikkunat on kunnostettu siten, että ikkunanpuitteiden puuosia on korjattu pienillä puupaikkauksilla vain tarpeen mukaan ja sen jälkeen maalattu pellavaöljymaalilla. Pääovi on uusittu vanhan mallin mukaan sekä kunnostettu portaat ja viereiset pylväät. Salin vanha kirkkokamiina on säilytetty käytössä. Sen lisäksi ilmalämpöpumput tukevat ja monipuolistavat tilan lämmitystä. Perinteinen ulkohuussi on muutettu esteettömäksi. Vesikatto on uusittu konesaumattuna peltikattona sekä asennettu lumiesteet ja rännit.
Kunniamaininnat Mäntyharjun nuorisoseuralle ja Tapanilan kylätilalle
Mäntyharjun nuorisoseurantalon katto uusittiin perinteisenä konesaumapeltikatteena vuosina 2023–2024. Sinkkipeltikatto on tehty käsityönä, ja se maalataan muutaman vuoden kuluttua. Hanke toteutettiin alueellisen vastuumuseon ohjauksessa, ammattilaisten ja talkoolaisten voimin. Raati katsoi, että vesikaton uusiminen mahdollistaa perinteisen seurantalon pysymisen kunnossa pitkään.
Helsinkiläisen Tapanilan kylätilan kunnostus kansakoulusta kyläläisten olohuoneeksi alkoi vuonna 2018. Kuntokartoituksen jälkeen hirsiseinät, vesikatto, julkisivut ja ikkunat kunnostettiin tarpeellisilta osiltaan perinteisin menetelmin ja materiaalein. Sisätiloissa on ennallistettu pintamateriaaleja ja värejä alkuperäisen hengen kaltaiseksi.
Suunnittelu tehtiin ammattityönä, ja merkittävän osan korjaustöistä tekivät yhdistyksen jäsenet ja lähiseudun asukkaat talkoilla. Yhdistys on myös tarjonnut aktiivisesti tietoa käyttämistään materiaaleista ja väreistä alueen asukkaille. Hienovaraisen korjaamisen lisäksi raati arvosti korjauksia varten tehtyä selvitystyötä ja tiedon jakamista eteenpäin alueen asukkaille.
Tällä kertaa myös yleisöllä oli mahdollisuus äänestää omaa suosikkikohdettaan. Ääniä annettiin yli 2000 ja äänestyksessä voiton vei Tapanilan kylätila.
Palkinto kannustaa korjaamaan vanhaa kunnioittaen
Seurantaloasiain neuvottelukunta myöntää Hyvän korjauksen palkinnon seurantalolle joka toinen vuosi vanhaa rakennustapaa kunnioittavasta ja talon toimivuutta parantavasta korjauksesta. Palkinto myönnettiin nyt jo kymmenennen kerran.
Tänä vuonna kilpailuun ilmoitettiin 12 seurantaloa eri puolilta maata. Asiantuntijaraatiin kuuluivat puheenjohtaja Mikko Härö Seurantaloasiain neuvottelukunnasta, perinnerakennusmestari Anne Uosukainen Pirkanmaan maakuntamuseosta, arkkitehti, yliopisto-opettaja Iida Kalakoski Tampereen yliopistosta ja rakennustutkija Jari Heiskanen Suomen Kotiseutuliitosta.
Suomen Kotiseutuliiton yhteydessä toimiva Seurantaloasiain neuvottelukunta on seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöjen perustama yhteistyöelin, jossa ovat mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön ja Museoviraston sekä Kuntaliiton edustajat.
Taustaa
Seurantalojen moninaisuus nousi hienosti esiin finaalissa
Palkittujen talojen lisäksi finaalissa kisasivat Härmä-Seuran Härmän käräjätalo, Luoteis-Lapin vapaa-ajattelijoiden Salo-Maja ja Lohjan Tavola-Seuran Yhteistupa. Kilpailun kuusi finalistia ilmensivät hienosti seurantalojen ja niitä ylläpitävien toimijoiden moninaisuutta, arvioi seurantalot arvioinut asiantuntijaraati. Joukossa on pienin korjauksin ja muutoksin vaalittuja taloja, useamman vuoden korjausohjelmaan perustuvia korjauksia, rakennusten uusiokäyttöjä ja suoranainen pelastusoperaatiokin. Kaikki ne ovat lajissaan tärkeitä ja onnistuneita.
Finaalissa purkukuntoisiksi julistettuja rakennuksia edusti Etelä-Pohjanmaan Härmän käräjätalo 1850-luvulta, joka on viime vuosina palautettu pieteetillä kokoontumistilaksi, kiitos yhdistyksen, rakennusalan asiantuntijoiden ja talkoolaisten. Korjaustyöt ovat alusta lähtien erinomaisesti suunniteltu ja dokumentoitu, ja korjauksissa on ollut hyvä ymmärrys siitä, miten vanhoja materiaaleja käytetään, kierrätetään ja säilytetään.
Kolarissa harvaanasutulle eräalueelle sijoittuva entinen työväentalo palautettiin 20 vuoden autioitumisen jälkeen kokoontumistilaksi. Uusi omistajayhdistys kunnosti pienen, perinteisen kokoontumisrakennuksen puhtaasti talkoovoimin. Salo-Majaksi nimetyssä rakennuksessa on kunnostettu sisätiloja, portaita, sokkelia ja katosta ja hankittu palotikkaat ja savupiipun suoja. Välttämättömät korjaustyöt turvaavat paikallisesti merkittävän kokoontumistilan säilymistä.
Lohjan Tavolan kylässä sijaitseva Yhteistupa on perinteinen seurantalo. Rakennusta on ylläpidetty pitkäjänteisesti pienillä korjauksilla. Vuosina 2023–2024 rakennuksesta kunnostettiin julkisivut, ikkunat ja ulkovuori maalattiin perinteisellä öljymaalilla, lahovauriot ja betoniportaat paikattiin alkuperäisillä materiaaleilla.
Seurantalojen korjaaminen on paikallisten vapaaehtoisten voimannäyte
Kaikilla seurantaloilla erityisen kiitoksen ansaitsevat vapaaehtoiset, jotka ovat käyttäneet aikaansa ja osaamistaan seurantalojen kunnossapitämiseksi ja toiminnan järjestämiseksi taloilla. Seurantalojen korjausavustusohjelmalle tänä vuonna myönnetty Euroopan kulttuuriperintöpalkinto onkin osoitettu ennen kaikkea tälle vapaaehtoistyölle, jota tuetaan opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämillä määrärahoilla.
Lisätiedot: rakennustutkija Jari Heiskanen, Suomen Kotiseutuliitto, jari.heiskanen@kotiseutuliitto.fi tai puh. 045 162 8440