Vaikuta äläkä valita!

Onko iäkkään tai vaikeasti vammaisen omaisesi elämässä mielekästä sisältöä hoitolaitoksessa? Uhkaako lapsuutesi satumetsä jäädä kerrostalojen alle? Kuka huolehtii kotiseutusi julkisesta taiteesta? Toteutuvatko sinun kulttuuriset oikeutesi?

Kaikkeen tähän ja moneen muuhunkin jokapäiväistä elämää ja elinympäristöä koskettavaan asiaan voi jokainen vaikuttaa monin tavoin. Suurimman mediahuomion keräävät usein ns. jälkikäteiset vaikuttamistavat eli eri oikeusasteisiin tehdyt valitukset.

Emeritaprofessori Eija Mäkisen mukaan esimerkiksi kaavoituksesta valittavat eniten kaavoitettavan alueen läheisyydessä asuvat yksityishenkilöt ja toiseksi eniten erilaiset järjestöt ja yhdistykset, jotka ovat huolissaan kaavan vaikutuksista alueen kulttuuri- tai luontoarvoihin.

Kaatuneen maakunta- ja soteuudistuksen oli tarkoitus lisätä ennakoivia vaikuttamiskanavia ja -menetelmiä. Maakuntalakiluonnos sisälsi määräykset maakunnallisista vaikuttamistoimielimistä: nuorisolle, vammaisille, ikäihmisille ja maakunnan kielivähemmistölle oli tarkoitus perustaa omansa.

Uudistuksen kariutumisesta huolimatta mm. Pohjanmaan liitto pohtii edelleen yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa maakunnallisten vaikuttamistoimielinten asettamista järjestöneuvottelukunnan rinnalle.

Kun kutsu vaikuttamistoimielimeen ja erilaisiin valmistelutilaisuuksiin käy, siihen kannattaa vastata. On aina tehokkaampaa ja taloudellisempaa pyrkiä vaikuttamaan jo valmisteluun kuin valittaa vasta tehdyistä päätöksistä. Sekä taloudelliset että henkilöstöresurssit ohjautuvat silloin oikeudenkäyntikulujen sijaan asioiden kehittämiseen.