Suomen historialliset tiet voivat olla osa tuttua kotiseutua
Katrina Virtanen
- FM, väitöskirjatutkija Turun yliopiston maisemantutkimuksessa
- Asiantuntijuusalueina paikkatieto, maisemahistoria ja kokemuksellisuuden tutkimus
- Kulttuuriympäristötutkimuksen seuran sihteeri vuodesta 2019
- Aallonharjalle – Humanistisen ympäristötutkimuksen tutkimuskeskuksen johtoryhmän jäsen alkuvuodesta 2025
Miltä teillä liikkuminen tuntuu, kuulostaa, näyttää tai maistuu eri vuodenaikoina tai eri vuorokauden aikoina? Turun yliopiston karttapohjaisessa kyselyssä selvitetään tämän päivän kokemuksia ja muistoja Suomen historiallisilla teillä liikkumisesta.
Miten vanhat tiet koetaan ja mitä muistorikkaita paikkoja niihin liittyy?
Suomessa keskiajalla maantiet olivat ratsupolkuja 1500-luvulle saakka ja 1600-luvun lopusta lähtien osin vaunukelpoisia kärrypolkuja. Teitä pitkin kuljettiin yleensä kylästä ja hallintokeskuksesta toiseen. Tärkeimpiä käyttäjäryhmiä olivat hallintovirkamiehet ja sotilaat, sillä talonpoikaiskauppa oli keskittynyt vesi- ja talviteille.
Suomen maantieverkoston perusta muodostui keskiajalla, ja tielinjaukset ovat suurilta osin yhä olemassa. Ne voivat olla osa tuttua kotiseutuamme, tiedostimme sitä tai emme. Miten hyvin historialliset tiet tunnetaan, ja minkälaisia kokemuksia ja muistoja niihin liitetään? Ovatko ne nykyihmisille tuttuja kotiseututeitä tai arkisia läpikulkureittejä? Mennäänkö vanhoille teille varta vasten harrastamaan yksin tai porukassa, nauttimaan maisemista tai aistimaan menneitä aikoja?
Liikenne koneellistui 1800-luvulle tultaessa teollistumisen myötä, kun raide- ja autoliikenne takasi säännölliset ja nopeat toimitusketjut. Aistikokemusten koettiin katoavan, kun hajut, äänet ja muut aistielämykset eivät enää olleet osa matkustamista junassa tai autossa istuessa. Kasvaneiden nopeuksien myötä maisemia ehdittiin nähdä enemmän, mutta ohikiitävistä kuvasarjoista ei ehditty erottaa yksityiskohtia enää kuten aikaisemmin.
Nykyaikana olemme tottuneet yhä nopeampiin vaihtuviin maisemiin. Miten hyvin aistit ylipäänsä voivat olla valppaina, kun matkaa tehdään modernissa äänieristetyssä autossa näkymien vilistäessä silmissä? Vaatiiko luontokokemus tai aistirikas matkanteko polkupyörän, hevosen tai sen, että matkaa taitetaan kävellen?
Karttakysely Suomen historiallisista teistä käynnissä
Edellä esittämiäni pohdintoja selvitän Suomen historialliset tiet -kyselyllä, joka on parhaillaan käynnissä näin vuodenvaihteessa 2025–2026. Kaipaan vastauksia koko Suomen laajuisesti ihan kaikilta, jotka haluavat kertoa omista kokemuksistaan ja -muistoistaan. Kysely on helposti lähestyttävä, ja siinä on monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Oman tienpätkän tai paikan, josta haluaa kertoa tarkemmin, voi myös merkitä kartalle.
”Sä oot keskellä sitä luontoo. Siis kyllähän sä kävellenkin oot, mut hevosen selässä oot vähän korkeemmalla ja näet erilailla. Siinä tulee se hevosen liike, sä teet koko ajan sen kanssa yhteistyötä. Itselle kaikki metsän tuoksut ja linnunlaulu on vahvempi kokemus siten.” Näin kertoi 43-vuotias nainen kokemuksistaan vanhoilla teillä kulkemisesta, kun haastattelin häntä kyselyn suunnittelua varten.
Kuvassa on ote Suomen historialliset tiet -kyselystä ja siinä näkyy Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tiet kartalla. Vihreällä merkityt tiet ovat Hämeen härkätie, Suuri Rantatie ja Pohjanlahden rantatie, joista voit kertoa kokemuksia ja muistoja. Halutessasi voit kertoa vapaasti myös muista mustilla merkityistä vanhoista teistä.
Suomen historialliset tiet -kysely on osa väitöskirjatutkimustani, jossa tutkin kokemuksellisen paikkatiedon menetelmän käyttöä. Sitä käytetään tyypillisesti kokemusten, muistojen, tuntemusten ja aistimusten tutkimiseen. Siinä paikkatietoon yhdistetään perinteisin kenttätyömenetelmin kerättyjä haastatteluaineistoja, muistitietoa, kuvia, mentaalisia karttoja tai muita tutkimusaineistoja.
Viabundus Map -tietokanta ja karttaliittymä julkaistu
Kysely pohjautuu Viabundus Suomi 1350–1650 -hankkeen tutkimusaineistoon. Työskentelin hankkeessa vuosina 2023–2025 Koneen Säätiön rahoituksella. Kokosimme Suomen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet ja teiden varsilla olevat etappipaikat tietokannaksi ja karttajulkaisuksi.
Julkaisu on osa eurooppalaista Viabundus Map -tietokantaa. Sen avulla voi tutkia liikkumista ja logistiikkaa esimodernin Suomen alueella, ja se soveltuu myös historia-alojen ja kulttuuriperinnön ammattilaisten työkaluksi sekä kaikkien historiasta kiinnostuneiden käytettäväksi.
Hyödynsin hankkeessa piirtämiäni tielinjoja kyselyssä. Tutkimukseni valmistuttua tietokantaan lisätään päivityksissä myös kokemuksellista muistitietoa historiallisilla teillä liikkumisesta. Suomi on hankemaista ensimmäinen, joka tuo myös kokemuksellista tietoa tietokantaan ja kartalle, joten teen tältä osin pioneerimäistä työtä.
Turun yliopiston kysely toteutetaan yhteistyössä Viabunduksen ja Postimuseon kanssa.
Suomen historialliset tiet -kysely: ty.fi/tiekysely
Viabundus Map: www.viabundus.eu