Purkamisen lopettamisesta kuntavaaliteema

16.1.2025 Paula Holmila, Purkamatta paras -kampanja

Ilmastonmuutostalkoot pitää ulottaa rakentamiseen – purkuaalto on pahempi jopa kuin 60-luvulla

Paula Holmila, kasvokuva studiossa.
Paula Holmila. Kuva: Holmilan arkisto.

Vuodenvaihteessa 2024–2025 kerrottiin taas huolestuttavia lukuja ilmaston lämpenemisestä. Samalla meitä kuormitettiin erilaisilla vaatimuksilla henkilökohtaisiin uhrauksiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi: pitäisi siirtyä kasvisruokaan, hankkia sähköauto, siirtyä pyöräilyyn, lopettaa lentäminen ja niin edelleen. Hyvä, mutta todella suuria vaikutuksia seuraisi muutoksista metsä- ja rakennusaloilla, toki myös liikenteessä.

Trafin tilaston mukaan esimerkiksi liikenteen päästöt ovat kaikista päästöistä 23 prosenttia. Rakentamisesta ja purkamisesta seuranneet päästöt ovat paljon suurempia, reilu kolmannes. Lisäksi rakennusmateriaalin osuus kaikesta jätekuormasta ja luonnonvarojen käytöstä on noin 40 prosenttia.

Nollaenergiatalokaan ei tasoita purkamisen ja rakentamisen päästöjä alle 50 vuodessa

Suomessa on ollut koko 2000-luvun meneillään ennennäkemätön purkuaalto. Sitä on arvioitu jopa pahemmaksi kuin 60-luvun purkuja – tuolloin hävitettiin taajamien puukeskustoja sekä 1800-luvun lopun kertaustyylisiä rakennuksia ja jopa jugendia. 1970-luvun lopulta alkoi katumus: suojeluhenki alkoi nousta. Käpylän puukaupunginosa saatiin pelastetuksi, samaten Porvoon ja Rauman puukeskustat sekä Tampereen verkatehtaan alue. Tähän tarvittiin kansalaisliikkeitä, joilla oli huomattava osuus säilyttämistoimissa.

Kun meneillään oleva purkuaalto vaikuttaa jopa rajummalta kuin 60-luvulla, heräsi Aalto-yliopistossa ja rakennuspiireissä tarve tehdä jotain. Purkamisaalto pitäisi saada pysähtymään kokonaan ja ylikorjaamista hillitä. Rakennusalalla myös tekemättä jättämisillä – kuten tarpeettomista korjauksista ja ylikorjaamisesta luopumisella – voi olla huomattava vaikutus.

Tampereen yliopiston tutkimuksessa osoitettiin, että purkaminen ja sitä seuraava uudisrakentaminen johtavat päästöihin, jotka eivät tasoitu ennen kuin 50 vuoden päästä, vaikka uusi rakennus olisi nollanenergiatalo. Hämeen ELY-keskuksen tutkimuksessa paljastui, etteivät kunnat edes mieti vaihtoehtoja päättäessään jonkin tyhjillään olevan rakennuksen purkamisesta.

Kotiseutuaktiivit tarvitaan mukaan Purkamatta paras -kampanjaan

Perustimme epävirallisen sateenvarjotyöryhmän organisoimaan kampanjaa, joka sai nimekseen Purkamatta paras. Sateenvarjotyöryhmään kuuluu Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn, Alvar Aalto -säätiön, Suomen Rakennustaiteen Seuran sekä Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen johtohenkilöitä sekä rakennussuojelun asiantuntijoita ja yksityishenkilöitä.

Kampanja päätettiin suunnata koko väestöön. Loimme internet-sivuston purkamattaparas.fi, some-sivustot sekä aloitimme valtakunnalliseen levitykseen tarkoitetun näyttelyn valmistaminen.

Alusta pitäen on ollut selvää, että pelkkä arkkitehtien toimeliaisuus ei riitä purkamisen lopettamiseksi, tarvitaan laajoja kansalaispiirejä, kuten Kotiseutuliiton aktiivisia jäseniä, mukaan toimintaan.

Tarvitaan mielikuvitusta hätiköityjen purkupäätösten sijaan

Syyskuussa hätkähdin, kun Kuntalehdessä kerrottiin, että noin 400 terveyskeskusta on jäämässä tyhjiksi ja niiden purkamiseksi pitäisi saada valtiolta purkutukea. Ajatus hirvittää: jos tosiaan kaikki 400 vain kylmästi purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin jotain muuta, päästöt johtaisivat ehkä jopa Suomen ilmastotavoitteiden mitätöitymiseen.

Kunnissa tehdään liian helposti purkupäätöksiä myös esimerkiksi kouluista tutkimatta muita vaihtoehtoja, korjaamista johonkin muuhun käyttötarkoitukseen tai korjaamista ja lisärakentamista. Vanhoista teollisuusrakennuksista tehdyt asuintalot ovat olleet jopa muotia maailmalla. Esimerkiksi nuorisotiloista ja vanhuspalveluasunnoista on jatkuva pula, ja tuttu, vanhempi ympäristö voidaan kokea paitsi viihtyisäksi myös turvalliseksi. Tarvitaan mielikuvitusta, kekseliäisyyttä, ennakkoluulottomuutta ja asiantuntemusta, jota arkkitehdeillä on.

Kansalaisaktiivisuudella on iso merkitys

Keski-Euroopassa on ilmastoliikkeitä, jotka vaativat uudisrakentamisen lopettamista kokonaan. Meillä hyvinvointivaltion luomiseen liittyi koulujen, terveyskeskusten ja sairaaloiden rakentaminen maan parhain suunnittelijavoimin. Niiden huoleton purkaminen pitäisi lopettaa.

Uusista käyttötarkoituksista on hyviä esimerkkejä, kuten Helsingin Kaapelitehdas, jossa toimii taitelijatyöhuoneiden lisäksi kaksi museota. Senkin sai aikaan kansalaisaktiivisuus.

Varkaudessa on viime vuonna avattu vanhaan tehtaan kouluun rakennettu kulttuurikeskus Konsti museoineen. Hyviä esimerkkejä on myös muualla: Tampereella, Keravalla, Hämeenlinnassa, Porissa ja Forssassa. Tarvitaan mielikuvitusta ja aktiivisuutta. Mitä jos kuntavaaliehdokkaat ottaisivat yhdeksi tavoitteekseen purkamisen (ja ylikorjaamisen) lopettamisen?

Lisätietoja kampanjasta ja tutkimuksista

www.purkamattaparas.fi.

Purkaa vai korjata? – Raportti

ym.fi/sv/-/purkaa-vai-korjata-raportti-valottaa-uudisrakentamisen-ja-peruskorjaamisen-ilmastovaikutuksia

Rakennusten purkamiselle on vaihtoehtoja – kun ne vain selvitetään

ym.fi/-/hanketuloksia-rakennusten-purkamiselle-on-vaihtoehtoja-kun-ne-vain-selvitetaan