Miten kertoa arkkitehtuurista ja kulttuuriperinnöstä?
Taiteen ja tekniikan yhteistyönä rakentui ääniopastus 80-vuotiaan Jokisaunan vierailijoille
- Kulttuurimaantieteen ja yhdyskuntasuunnittelun taustalla työskentelevä yritysneuvoja ja prosessikonsultti
- Toiminut kehittäjänä Alvar Aalto Route -verkostoon kuuluvalla Jokisaunalla 2025–2026
- Hallintotieteen väitöskirjatutkija
”Hetkinen, nyt taitaa lihapullat palaa! Jatketaan kohta 1960-luvusta…” Tämä oli se nopea lause, joka suhteellisen usein toistuessaan hiukan eri muotoisena lähetti meidät Alvar ja Aino Aallon suunnittelemalla Jokisaunalla Eurassa pohtimaan, pitäisikö kävijöille olla tarjolla oikea opastus. Omistajan, Eija Helander-Niemisen, intohimona oli esitellä paikkaa kävijöille. Työaika yrittäjällä ei tahtonut kuitenkaan riittää pyörittäessään arkkitehtuurin ja kulttuurihistorian helmeksi kutsutussa paikassa myös ruokaravintolaa, majoituspalveluja ja saunojen vuokrausta.
Aaltojen suunnittelema Jokisauna täyttää tänä vuonna 80 vuotta eli sauna- ja pesularakennus valmistui vuonna 1946. Se sijaitsee Eurassa vanhalla Kauttuan Ruukkialueella, jonka historia alkoi jo 1610-luvulla. Jokisauna liittyy Aallon toimiston ruukin alueelle tekemään yleiskaavan. Sauna ja pesula tarvittiin paperiteollisuuden tarpeisiin.
Sauna oli erityisesti Ahlström Oy:n paperitehtaan työväestön käytössä, sillä heillä ei ollut asunnoissaan peseytymismahdollisuuksia. Alakerrassa pesulassa työntekijät pesivät teollisuusyhdyskunnan herrasväen pyykit, ja työläisnaiset työpäivän päätteeksi pesivät omansa.
Jokisauna on elänyt monta vaihetta
Jokisaunalla on tarinaa kerrottavanaan ja kolme eri elämää: aktiivinen paperitehtaan saunan ja pesulan aika, sittemmin hiljaiselo vain pienen joukon käytössä, kunnes nykyisen omistajan suku hankki saunan omistukseensa. Suku avasi tilan yleisölle ja turisteille kahviloineen, varattavina saunoineen sekä juhla-, näyttely- ja majoitustilana.
Opastuksen rakentamisen aloitimme ideoinnilla, mitä seikkoja paikan kulttuurihistoriasta vieraille haluaisimme kertoa. Aino ja Alvar Aalto ovat täällä 80 vuotta sitten pohtineet, miten paperitehtaan työväestö saunoo ja miten pyykkejä pestään. Miten vieraat saisivat tuntuman suunnittelun lähtökohtiin?
Sisältö alkoi rakentua kulttuurihistorian ja arkkitehtuurin yhdistelmänä. Lisävalaistusta haettiin sekä tarinoista että kirjallisuudesta. Opastuksen sisältö kävi vielä asiantuntijoilla tarkistuskierroksella.
Tuoretta osaamista Turun ammattikorkeakoulusta
Kuva: Petri Helander.
Oli selvää, että opastus on rakennettava itsenäiseksi ääniopastukseksi. Tällaisen tekniikan erilaiset sovellukset olivat olleet meillä mielessä jo pitkään. Päätimme kääntyä innovatiivisuuden nimissä tuoreeseen osaamiseen eli oppilaitosyhteistyöhön.
Saimme muutaman kartoittavan puhelun ja palaverin jälkeen projektityöntekijöiksi ammattitaitoiset Turun ammattikorkeakoulun Emma Lindqvistin ja Aino Pylkin. Heillä oli teknisen sovellusosaamisen lisäksi harjoittelussaan projektin johtamista. Tähän jälkimmäiseen he saivat varmasti kovaa treeniä, sillä ulkopuolisen yritysneuvojan ja kiireisen yrittäjän kanssa tätä elettiin todeksi viikoittain.
Laitteistoa opastukseen etsiessä pohdittiin, mikä antaa tilakokemuksia vierailijalle paikassa, joissa sesonkina tapahtuu paljon suhteellisen pienissä tiloissa ja jossa opastus toisaalta saa häiritä mahdollisimman vähän.
Projektityöntekijämme tekivät ahkerasti töitä etsiessään meille laitteistoa, joka tekniikaltaan, käyttöominaisuuksiltaan ja hinnaltaan vastaisi tarvettamme. Yhteisessä työskentelyssä opimme puolin ja toisin. Projektintyöntekijöillämme saimme tukea myös graafisiin suunnittelun ratkaisuihin, kuten opastuksen infotauluihin. Ryhmämme toimi, koska näimme aikataulujen pitävyyden ja luottamuksen merkityksen toiminnan kannattelemisessa.
Miten kääntää arkkitehtuurin kieli puheeksi?
Entä miten puhua taiteesta, arkkitehtuurin kauneudesta tai ohjata ympäristöestetiikan kokemukseen? Arkkitehtuurin ja muotoilun kielen kääntäminen puhutuksi kieleksi on aina haaste. Toiveenamme on, että valitsemamme reitit ja niiden esittelyt yhdistettynä vierailijan omaan fyysiseen liikkeeseen eli käytännössä kulkeminen tiloissa antaa kehollisesti ja aistien kautta opastuksessa kokemuksia, joita vain Alvar ja Aino Aallon tiloissa voi kokea. Kulttuurihistorian ja kulttuuriperinnön kokemiseen olemme ottaneet tarjolle myös ääniympäristöä, erityisesti alakerran pesulassa.
Opastus kuljettaa kävijän sekä yläkerrassa saunomiseen liittyneissä tiloissa että alakerran pesulan tiloissa. Tilojen käyttötapa on nyttemmin muuttunut ja omistaja on remontoinut esimerkiksi entisestä isosta työväestön pukuhuoneesta ruokasalin. Entiset toiminnot kuitenkin tulevat kompaktissa kokonaisuudessa hyvin edelleen ilmi.
Halusimme opastuksessa nostaa esiin ihmisten asumiseen ja elämään liittyviä tapoja tuolloin 1940-luvulta eteenpäin sekä myös saunomiseen ja pyykinpesuun liittyviä seikkoja tehdasyhdyskunnassa. Kulttuuriperintöömme liittyy esim. pyykinpesun menetelmien lisäksi kaikki tehtävään liittyvä yhteisöllisyys, peseytymiseen liittyvä ihmisten kokoontuminen, yhteiset tavat ja eri-ikäisten kohtaaminen.
Opastuksen toivotaan antavan eri-ikäisille kävijöille omasta kotiseudustaan kiinnostuneelle suomalaiselle uutta tietoa sekä Suomeen tulevalle turistille tietoa Alvar ja Aino Aallosta ja suomalaisten historiasta.
Miten kertoa kulttuurista muualta tulevalle?
Opastus on käännetty neljälle kielelle. Opastusten käännöksien tarkistamiseen haimme lopuksi kulttuurista osaamista maailmalta ja natiivien henkilöiden tukea käännösten viilaamisessa. Useammassa kohdin jouduimme miettimään, miten muusta kulttuurista tuleva ymmärtää sisällön, joka meille suomalaisille ja suomen kielessä on suhteellisen helposti ymmärrettävissä.
Lopputuloksena myös ulkomainen vieras saa opastuksen, jossa arkkitehtuurin ja kulttuurin ilmiöt on hyvin selostettu. Silloin kun omasta kulttuurista ei löydy käsitteitä ja sanastoa kuvaamaan jotain, asiaa avataan enemmän, kuten esimerkiksi saunominen japanilaisille.
Havaitsimme lisäksi, että esimerkiksi koneiden ja painovoiman yhdistelmä pesulassa liinavaatteiden mankeloinneissa on jo niin kaukana ajallisesti, että menetelmä on erikoinen jo suomalaisenkin korvaan.
Olemme ottaneet ääniopastukseen osia omistajan aiemmin suullisesti vetämästä omasta esittelystä. Se, että omistajalla on sukunsa kautta yhteys paikkaan jo sen alun toiminnasta asti, toi meille kaikkiaankin opastuksen rakentamista helpottavan inhimillisen tulokulman. Emme tätä ensi alkuun oivaltaneet, vaan rakensimme opastusta lisäämällä faktaa faktan perään, kunnes tajusimme, että kävijän kuuluu saada kiinni talon tarinasta.
Näin kulttuurihistoria ja arkkitehtuuri alkoivat elää – Tervetuloa tutustumaan!
Ilmainen asiakkaille ja lapsille
Opastuksen voi kuunnella suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja japaniksi. Saavuttavuusversio on saatavissa myös kuulovammaisille pyydettäessä. Opastus kestää 20 minuuttia.
Opastus on ilmainen kahvilan tai design-myymälän asiakkaille, majoittujille ja alle 18-vuotiaille. Muille kävijöille opastus kuuluu 5 euron sisäänpääsymaksuun.
Digitaalisen ääniopastuksen on tuottanut ympäristösuunnittelija/yritysneuvoja Mari Turja yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun Firman Digion projektityöntekijöiden Emma Lindqvistin ja Aino Pylkän kanssa Wihurin rahaston tukemana. Lisätiedot mari.turja@tuni.fi, +358 400 509627
Jokisauna sijaitsee osoitteessa Sepäntie 1 Kauttuan Ruukissa. Ajantasaiset aukioloajat löytyvät facebookista tunnuksella Jokisauna. Ryhmävaraukset eija.helander@gmail.com , +358 407153505
Now new Digital Guidance in English, Swedish, German and Japan in Alvar and Aino Aalto’s Riverside Sauna (Sepäntie 1, 20750 Kauttua). Information about opening hours, restaurant/lunch, and accommodation: petri.helander@gmail.com
Lue lisää: