Mielessäni on kiitollisuus ja ilo yhteistyöstä jäsenten kanssa
Kotiseutuliiton toiminnanjohtajana vuodesta 2013 lähtien työskennellyt FT Riitta Vanhatalo siirtyi marraskuun alussa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin johtajaksi. Millaista aikaa Kotiseutuliiton yhdeksän viime vuotta ovat olleet?
Syyskuun alussa tuli tosiaan yhdeksän vuotta täyteen Kotiseutuliitossa. Siitä ajasta itselläni on päällimmäisenä mielessä kotiseututyön kehittäminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, sidosryhmäyhteistyö ja hienot juhlavuodet. Jäsenet tekevät sen tärkeimmän eli varsinaisen kotiseututyön. Kotiseutuliitto on puolestaan tukenut kotiseututoimintaa mm. kehittämällä omia neuvontapalvelujaan ja järjestämällä koulutusta.
Kotiseututyön merkitys vahvistui ja tuli näkyväksi erityisesti koronapoikkeusaikaan. Kuitenkin jo ennen sitä paikallisuuden arvostus ja trendi ovat vahvistaneet kotiseututyön mahdollisuuksia. Eri sektoreiden ponnistelut osallisuuden vahvistamiseksi osuvat hyvin myös kotiseututyön tavoitteisiin. Lisäksi kulttuuriperintö on ollut viime vuosina paljon esillä. Koulutuksen, kehittämisen ja viestinnän sekä ajankohtaisten trendien myötä kotiseutuyhdistysten perinnetyö on näkyvää ja kiinnostavaa.
Juuri nyt on mielessäni kiitollisuus ja ilo yhteistyöstä jäsenten kanssa. On ollut suuri etuoikeus kiertää jäsenten parissa, osallistua kotiseutujuhliin ja käydä antoisia keskusteluja kotiseututyöstä arjessa. Olen usein sanonut, että parhaat ideat syntyvät kentällä elävässä kotiseututyössä niin yhdistyksissä kuin erilaisten toimijoiden yhteistyössä. On ollut ilo työskennellä myös sitoutuneiden ja asiantuntevien luottamushenkilöiden kanssa. Kotiseutuliitolla on ollut puheenjohtaja- ja luottamushenkilöonnea. Kotiseutuliitolle on valtavan hieno voimavara, että koko maa ja jokainen maakunta on edustettuna luottamushenkilöhallinnossa. Se vahvistaa moniäänisyyttä liiton sisällä, kun on vuosikokous, valtuusto ja hallitus. Kiitokset myös Kotiseutuliiton toimiston työkavereille. Toimisto on hyvin yhteisöllinen työpaikka, jossa työskentelee innostuneita ammattilaisia.
Mistä olet liitossa erityisen ylpeä?
Olen todella ylpeä siitä, miten koulutus- ja kehittämishankkeilla on onnistuttu tuomaan esimerkiksi kotiseutumuseoita ja ylisukupolvista kotiseututyötä paremmin esille. Sanonta vierivä kivi ei sammaloidu sopii kotiseututyöhönkin. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, mutta pitkäjänteisen työn rinnalle voi tuoda uusia muotoja. Perinteistä kotiseututyötä voi uudistaa ja samalla se saa uusia tekijöitä mukaan. Viimeisin koulutushanke on suuntautunut kotiseutuarkistoihin, joiden vastuuhenkilöt ovat saaneet tietosuojakoulutusta.
Kilpailut ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi saada huomiota kotiseututyön tuloksille. Vuoden kotiseututeos -kilpailu on tuonut jo pidemmän aikaa hyvää kotiseutukirjallisuutta tunnetuksi. Ehdotusten määrä on vakiintunut ja kirjojen taso on noussut. Vuoden kaupunginosa on myös tunnettu ja haluttu titteli, ja kilpailuun tulee kotiseuturakkaudella laadittuja ehdotuksia satoja vuosittain.
Kotiseutuliiton viestintä on tänä päivänä monikanavaista ja monipuolista. Kotiseutuliitto on aktiivinen viestijä sosiaalisessa mediassa. Jäsenille ja luottamushenkilöille suunnattua viestintää on kehitetty, jotta olisi helppoa pysyä ajan tasalla. Jäsenemme tarvitsevat tietoa ja hyviä esimerkkejä. Niinpä nettisivuilla toimiva tietopankki saa paljon kiitosta. Viime aikoina on erityisesti kiinnitetty huomiota vuorovaikutukseen. Oppiva ja innostava kansalaisjärjestö, kotiseutuliike, on keskusteleva.
Olen ylpeä myös siitä, että Kotiseutuliitto haluaa olla edistämässä kestävää kotiseututyötä. Laajalla kotiseutuliikkeellä on varmasti paljon annettavaa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kestävyyden edistämisessä kaikilla osa-alueilla.
Millaisia ovat parhaat muistosi Kotiseutuliitossa vuosien varrella?
Parhaat muistot ovat syntyneet ehdottomasti ihmisten kohtaamisista. Upeita kohtaamisia on ollut erityisesti Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä. Kaikista niistä vuosien 2013 ja 2022 välillä on sykähdyttäviä muistoja. Oli hienoa viettää Kotiseutuliiton 70-vuotisjuhlavuotta. Nyt odotan jo upeaa 75-vuotisjuhlavuotta vuonna 2024.
Millä tavalla aiot vaikuttaa tulevassa tehtävässäsi suomalaiseen kulttuuriperintötyöhön?
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti toimii kulttuuriperinnön vaalijana audiovisuaalisen kulttuurin kuten elokuvien sekä televisio- ja radio-ohjelmien osalta. Minusta on kiinnostavaa tarkastella tällaista kulttuuriperinnön aluetta, johon jokaisella on aivan varmasti kosketuspintaa ja kokemusta. Pidän yhteistyötä erittäin tärkeänä, ja varmasti yhteistyön kautta vaikuttaminen on tulevassa työssänikin tärkeää.
Haluan vaikuttaa kulttuuriperinnön tunnistamiseen ja arvostukseen sekä kulttuuriperinnön esille tuomiseen ja tutkimukseen.