Kuntien kulttuuritoiminnalla vahvempi rooli elinvoiman ja hyvinvoinnin kannattelijana?
Soteuudistus vaikuttaa kuntien tehtäviin ja palveluihin sekä paikallis- ja alueyhteisöjen toimintaan – jokaisen suomalaisen elämään. Kunnat hoitavat uudistuksen jälkeen erityisesti elinvoimaan sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä tehtäviä. Ne vastaavat sivistys-, työllisyys-, kaavoitus- ja elinkeinopalveluista. Kuten Kuntaliiton strategiassa todetaan, että onnistuva Suomi tehdään lähellä. Me asumme, elämme ja toimimme aina jossain kunnassa.
Kuntien kulttuuritoiminnassa moninaisuus ja kuntien väliset erot näkyvät. Se on toisaalta hyvä ja luonnollinen asia. Kulttuuri kun usein ponnistaa paikallisuudesta ja paikallisista voimavaroista.
Kunnan tulisi kulttuuritoiminnassaan ottaa huomioon nimenomaan paikalliset olosuhteet, voimavarat ja eri väestöryhmien tarpeet. Kuntien kulttuuritoimintalaissa lähdetään liikkeelle asukkaiden tarpeista ja paikallisuudesta. Toiminnan lähtökohtina tulisivat olla demokratia, asukaslähtöisyys, tasa-arvo, kestävä kehitys, kulttuurinen moninaisuus ja vuoropuhelu.
Kuntien erot kulttuuritoiminnan järjestämisessä voivat myös johtaa asukkaiden tasa-arvoisen aseman heikentymiseen. Asuinpaikka vaikuttaa kulttuuripalvelujen käyttämiseen ja saatavuuteen.
Kulttuuritoiminta ei voi olla samanlaista joka kunnassa
Väestörakenne ja -muutokset vaikuttavat kuntien toimintaan. Kulttuuritoiminta koskee eri-ikäisiä, eri kieli- ja kulttuuritaustaisia ihmisiä ja yhteisöjä.
Toinen kuntia erottava asia ovat voimavarat ja olosuhteet, joilla kulttuuria kunnassa järjestetään. Se voi tarkoittaa väestön ohella rahallisia resursseja, tuottamistapoja, henkilöstömäärää, osaamista, tiloja, taide- ja kulttuuritoimijoita ja -sisältöjä, sekä maantieteellisiä etäisyyksiä ja kunnan kokoa.
Osassa kuntia on ammattimaisia taide- ja kulttuurilaitoksia, taiteen perusopetusta, taitelijoita tuottamassa sisältöjä, toimintaa ja palveluja. Osassa kuntia taas yhdistys- ja järjestöpuoli on keskeinen toteuttajataho ja voimavara. Kansalaisopistojen toimipiste ja kirjasto löytyvät joka kunnasta. Osaamista vaaditaan tänä päivänä monenlaista. Se on haaste kunnille, joissa kulttuuripuolen henkilökuntaa on rajatusti. Silloin olisi tärkeää koota yhteen paikkakunnalla ja kuntaorganisaatiossa olevia voimavaroja ja asiantuntemusta.
Kulttuurin painoarvo nousee
Soteuudistus muuttaa koko kuntakenttää ja kuntien toimintaa. Kuntia on toisaalta vaikea niputtaa yhteen tai yleistää. Tulevaisuuden kuntakuva on moninainen, koska yleistys ei huomioi paikallisia erityispiirteitä ja kuntien toimintaan eri tavoin vaikuttavia tekijöitä.
Soteuudistuksen jälkeen kulttuurin painoarvo voi nousta kunnissa.
Sivistystoimialan painoarvo nousee uudistuksen seurauksena keskimäärin 60 prosenttiin. Koska kulttuuritoiminta kohdistuu vauvoista senioreihin, on kulttuurille jatkossakin kysyntää. Suuri kysymys on palvelujen saatavuus ja saavutettavuus tässä isojen välimatkojen maassa. Digitaalisuus tarjoaa kulttuuripuolellakin mahdollisuuksia. Meillä on jo virtuaalimuseoita, virtuaalikeikkoja ja teatteriesityksiä. Jatkossa fyysinen ja digitaalinen ovat yhtä tärkeitä kanavia.
Kulttuuri on kunnassa veto-, pito- ja lumovoimaa
Kulttuuri tuo kuntaan tuloja, veronmaksajia ja tekee kunnasta kiinnostavan. Kyse ei ole vain rahavirroista. Kunta ilman kulttuuria olisi hiljainen ja pimeä kylänraitti ilman elämää. Kulttuurin ansiosta me haluamme asua jossain ja muuttaa jonnekin. Taide- ja kulttuuritoimijat ovat korkeasti koulutettuja luovien alojen ammattilaisia, jotka tuovat paikkakunnalle kaivattua luovan puolen osaamista.
Kulttuuri valaisee paikkakuntaa. Se synnyttää yhteisöllisyyttä, innovaatioita, aktiivisuutta, antaa elämyksiä, toivoa ja ylläpitää toimintakykyä. Puhumme ihan syystä kulttuurin keskeisistä vaikutuksista sekä hyvinvoinnille että elinvoimalle.
Yhteiskunta ei toimi ilman hyvinvointia
Hyvinvoinnin puute näkyy nopeasti. Kyse ei ole vain yhteiskuntarauhasta, vaan ihmisen hyvästä olosta ja mahdollisuuksista vaikuttaa elämäänsä. Paitsi inhimillisesti, myös taloudellisesti pahoinvointi tai terveyden puute tulee kalliiksi. Kulttuurin sisällöt ja eri ilmenemismuodot antavat meille mahdollisuuksia käsitellä vaikeita asioita, hakea ratkaisuja, kerätä voimia ja toipua.
Viime vuosina on ansiokkaasti tuotu kulttuurisisältöjä laitoksiin, palvelutaloihin, sairaaloiden seinille ja osaksi hoitoa ja julkisille paikoille. Yhteistyötä on toteutettu kulttuuritoimen ja sote-toimijoiden välillä. Jatkossa yhteistyötä tehdään tiiviisti kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Sitä koskevat rakenteet on luotava nyt, jotta yhdyspinta olisi vuodesta 2023 alkaen mahdollisimman matala ja helppokäyttöinen ja mahdollistaisi kulttuurin huomioisen osana alueiden sote-palveluja.
Tukea oman paikkakunnan strategiatyöhön voi ottaa Kuntaliiton sivistyspoliittisesta ohjelmasta: https://www.kuntaliitto.fi/opetus-ja-kulttuuri/kuntaliiton-sivistyspoliittinen-ohjelma-sivistyksen-suunta-2030
Mitä kuntalaisen tai päättäjän tulee tietää sivistyspalveluista: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2021/2137-mita-kuntapaattajan-tulee-tietaa-hyvinvointi-ja-sivistyspalveluista