Kotiseuturakkaus on pieniä asioita – se syntyy ihmisten välillä

Jokainen meistä janoaa eri vuodenaikojen merkkejä lähiympäristöstään. Yksi kevään ja lähestyvän kesän merkeistä minulle on, kun Tapiolan torikahvila avaa ovensa pitkän talven jälkeen. Jo ennen h-hetkeä pyörähdän kontin edessä varmistamassa, jospa se jo olisi auki. Sitten, yhtenä aamuna töihin kävellessä kävelee vastaan yksi kanta-asiakkaista ja huikkaa iloisesti: Nyt se on auki!

Iloinen puheensorina täyttää aamuisin konttikahvilan. Siellä kuulee päivän kuumimmat puheenaiheet ja uutiset. Rajujakaan mielipiteitä ei tarvittaessa kaihdeta. Lämmin kahvikuppi ja ciabatta saavat syvemmän merkityksen.

Lähiympäristöstämme löytyy lukuisia käymisen ja kokemisen arvoisia kohteita, jotka vahvistavat kotiseuturakkautta.

Onhan sitä etuoikeutettu, kun ranta-kahvilan omistaja maistattaa ylpeänä vasta myyntiin tulevaa erikoisjäätelöä ja kysyy mielipidettä. Kävisikö tämä kaupaksi?

Ongelmana vain on, että pidämme monia palveluita ympärillämme itsestäänselvyyksinä. Kaikki on hyvin, kunnes ainutlaatuista palvelua tarjoava pienyrittäjä, vedet kielelle herauttava lämpimäinen tai erityistä rauhaa ja hyvää oloa tarjoava paikka katoaa. Vasta silloin ymmärrämme, mitä arvokasta menetimme.

Usein nämä helmet tunnistavat ja löytävät ulkopaikkakuntalaiset tai juuri alueelle muuttaneet.

Minulta kysytään usein, missä käyn ulkoilemassa, syömässä tai mikä kotiympäristössäni on niin kiehtovaa. Vaikkei kysytä, kerron siitä huolimatta. Suorastaan ylpeillen. Kiinnitän huomiota yksityiskohtiin. Ei ole väliä, vaikka siinä olisi jotakin rouheaa rustiikkisuutta, rosoisuutta. Omintakeisuus ratkaisee.

Toimituksessa keskustelimmekin äskettäin siitä, miten vuosien aikana syntyneet tunnesiteet katkeavat niinkin arkisesta paikasta, kun tutusta lähikaupasta, kun se uudistetaan kiiltävän, kliiniseksi ja moderniksi. Ei, tätä me emme toivoneet. Haluamme vanhan takaisin, vilahtaa mielessä ajatus.

Välillä on hyvä tutustua myös paikkoihin ja asioihin, jotka eivät itselle tulisi heti ensimmäiseksi mieleen. Se avartaa mieltä ja tarjoaa mieleenpainuvia elämyksiä.

Inspiroivaa ja usein lohdullistakin on kuulla tietyn paikan tai henkilön värikkäästä ja kauas menneisyyteen ulottuvasta historiasta. Kiehtovat tarinat vievät helposti mennessään aikamatkalle. Kunpa vain muistaisimme kertoa ja pysähtyä kuuntelemaan. Laitetaan hyvä reippaasti kiertämään. Kaiken ei tarvitse olla kaupallista ollakseen hyvää ja kertomisen arvoista.

heli.koivuniemi@media.fi

Länsiväylä on kaupunkilehti, joka ilmestyy Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella