Kotiseutu- ja perinnetyö tukevat demokratiaa keskeisesti

Valtioneuvosto on käynnistänyt demokratian kannalta tärkeän keskustelu- ja päätöksentekoprosessin. Työn tuloksena syntyvässä Demokratiapoliittisessa periaatepäätöksessä tulee ottaa huomioon nykyajan ja tulevaisuuden ennakoitavissa olevat uhkakuvat ja demokratian toimivuuden parantamistarpeet. Kaiken kaikkiaan prosessin tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, kuten periaatepäätöksessä todetaan, pitkäjänteistä, yli hallituskausien ulottuvaa politiikkaa ja hallinnonalojen ylittävää laaja-alaista yhteistyötä. Tarvetta on myös lisätä ihmisten tietoa ja riittäviä valmiuksia osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Tässä kotiseutu- ja perinnetyöllä on merkittävä rooli. Demokratia, oikeusvaltio sekä perus- ja ihmisoikeudet muodostavat yhdessä arvopohjan, jolle suomalainen yhteiskuntajärjestys rakentuu.

Yhteiskunnallista arvokeskustelua tarvitaan

Suomen perustuslain 1 §:n mukaan Suomi edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Säännöksestä saavat perustansa yhdenvertaisuuden periaate, taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet, pohjoismainen hyvinvointivaltio ja demokraattinen oikeusvaltio. Niukkeneva talous, erilaiset säästötavoitteet sekä globaalin rauhan uhkat ja maahanmuuton lisääntyminen ovat viime aikoina synnyttäneet keskustelua näistä yhteiskunnan peruspilareista.

Yksi huolenaiheista on, miten säilyttää demokraattisen oikeusvaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan arvoperusta. Tulevaisuudessakin tarvitaan valtiota, joka suojelee heikompia kansalaisia sekä puolustaa oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnassa. Viime kädessä kyse on siitä, kuinka jokaiselle kansalaiselle voidaan turvata perustuslaissa suojatut perusturva ja ihmisarvoisen elämän välttämättömät edellytykset sekä laadukkaan oikeusturvan toteutuminen ja oikeuden saatavuus.

Yhteiskunnallista päätöksentekoa ovat kiistatta hallinneet talouteen ja sen toimivuuteen liittyvät välinearvot, joiden ylikorostuminen suhteessa itseisarvoihin, kuten yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon, turvallisuuteen, hyvinvointiin, sivistykseen ja ennen muuta oikeudenmukaisuuteen, on johtanut arvosokeuteen. Vaarana on, että yhteiskunta saattaa menettää eheytensä ja lakata toimimasta kansalaisyhteiskuntana.

Merkittävimmät linjakysymykset ovat demokraattisten päätöksentekoelinten käsissä. Niiden käymästä harkinnasta riippuu, toteutuuko oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa vai ei. Oikeudenmukaisuus ja tätä kautta lait pyrkivät yhteisön ja yleisen edun toteuttamiseen.

Oikeudellisen sillan kaipaamaani arvokeskusteluun rakentavat perustuslakiin sisältyvät perusoikeudet ja niiden taustalla olevat kansainväliset ihmisoikeudet. Nuo oikeudet ovat yleisiä, jokaiselle yksilölle kuuluvia perustavanlaatuisia oikeuksia, joihin on lukittu tärkeä osa yhteiskunnan perusarvoja myös demokraattisen oikeusvaltion kannalta.

Demokratiapoliittisen periaatepäätöksen linjauksilla ja niitä täydentävillä toimenpide-ehdotuksilla pyritään juuri hakemaan ratkaisuja demokraattisen oikeusvaltion perustaa vaarantaviin uhkiin ja tavoitellaan toimivaa demokratiaa, monipuolisia osallistumismahdollisuuksia ja -taitoja, rakentavaa keskustelukulttuuria, aktiivista ja elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa sekä avointa ja vuorovaikutteista hallintoa. Yhteisellä demokratiapolitiikalla pyritään edistämään sitä, että ihmisten poliittiset ja kansalaisoikeudet toteutuvat Suomessa yhdenvertaisesti, eikä ketään jätetä yhteiskunnan ulkopuolelle. Tavoitteena on, että Suomi kuuluu jatkossakin maailman demokraattisimpien maiden joukkoon. Nämä kunnianhimoiset tavoitteet ovat erittäin tärkeitä nyt ja tulevaisuudessa.

Kotiseutu- ja perinnetyö luovat monipuolisia osallistumismahdollisuuksia

Kotiseutu- ja perinnetyö toimivat kansalaisyhteiskunnan tukena – demokratian sekä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi.

Ylisukupolvinen, moniammatillinen yhteisöllisyys ja verkostoituminen kotiseutu- ja perinnetyössä kasvattavat ihmisten henkistä hyvinvointia ja onnistumisen tunnetta.

Kulttuurihistorian kansallinen ja monikansallinen vaaliminen vahvistavat identiteettiä ja kansallista itsetuntoa sekä lisäävät yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, kun erilaisuus ymmärretään voimavarana. Erityisesti tällä näkökohdalla on merkitystä lisääntyvässä maahanmuutossa.

Talkoo- ja vapaaehtoistyö on hyvä harrastus, joka luo sosiaalista pääomaa ja ylipäänsä yhteisöllisyyttä, yhteisvastuuta ja luottamusta ihmisten välillä.

Kotiseutuyhdistykset voisivat tehostaa strategista johtamistaan ja sen edellyttämää organisoitumistaan edistäessään osallisuusjärjestelmiä ja yhdenvertaisia osallistumisen mahdollisuuksia kaikille alueensa ihmisille.

Kehittämällä digitaalista osallistumista ja verkkodemokratiapalveluja kotiseutuyhdistykset voivat parantaa kaiken ikäisten, erityisesti nuorten, kiinnostusta sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Jatkuva oppiminen tukee osallistumisoikeuksien toteutumista

Perinteisestä talonpoikasaikakauden elämänmuodosta ja kekseliäästä itse tekemisestä voi ottaa mallia kestävän kehityksen teemoihin. Kotiseutumuseot ovat perinteen ja kulttuurin osallistavia elämys- ja kohtaamispaikkoja, joissa vapaaehtoistyössä toimii moniammatillisia ja monipuolisia yhteiskunnallisia toimijoita ja palvelujen tuottajia.

Kotiseutu- ja perinnetyötä tekevät paikallismuseot tulee kytkeä kaikille koulutusasteille, perusopetuksesta ammatilliseen opetukseen ja korkeakoulutukseen, opetussuunnitelmien mukaisiksi oppimis- ja kehittämisympäristöiksi.

Demokratia- ja perus- ja ihmisoikeuskysymykset sekä digitaalisuuden ja kansainvälisyyden lisääntyminen muuttuneessa maailmantilanteessa edellyttävät jatkuvan oppimisen mahdollistamista myös kotiseutu- ja perinnetyössä. Keskeistä on museoiden tukeminen työtapojen ja toimintojen uudistamisessa. Tässä työssä koulutus- ja kehittämispalvelujen rooli korostuu.

Pidän tärkeänä valtakunnallisen demokratia- ja perus- ja ihmisoikeuskasvatuksen osaamiskeskuksen perustamisen selvittämistä.

Kotiseutuliitto ja sen jäsenyhdistykset voivat parantaa yhteiskunnallista keskustelukulttuuria

Kotiseututyö on moniammatillista ja parhaimmillaan monikansallista vapaaehtoistyötä, jonka avulla kansalaisjärjestöissä voidaan rakentaa yhteiskunnallista keskustelukulttuuria ja saada aikaan tuottavaa toimintaa. Kotiseutuliitto ja kotiseutuyhdistykset voivat parhaimmillaan olla rakentavia, moniarvoisia ja syrjimättömiä sekä eri väestöryhmien osallistumisen mahdollistavia pienoisyhteiskuntia.

Kotiseutu tai asuinseutu kuuluu kaiken ikäisille, niin alkuperäisasukkaille kuin paikkakunnalle ja maahan muuttajille.

Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on keskeinen osa demokratiaa

Kansalaistoiminnan kehittämisessä ja palvelujen tuottamisessa tarvitaan rahoitusta, varainhankintaa sekä osaamista varainhankintainnovaatioiden toteuttamisessa.

Korkeakouluille kotiseutu- ja perinnetyö paikallismuseoissa tarjoaa opetussuunnitelmien mukaisen kehittämisympäristön, ammattioppilaitoksille harjoitteluympäristön ja muille koulutusasteille oppimisympäristön. Nuorten vapaaehtoistoiminta voitaisiin kytkeä myös opetussuunnitelmiin entistä paremmin.

Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten tukemisessa ja edistämisessä tulisi kulttuurilaitosten, muun muassa museoiden roolia ja toimintaa vahvistaa kotouttamisessa ja sosiaalisessa yhteenkuuluvuudessa. Kansanterveysjärjestöjen ohella kulttuurijärjestöt tulee kiinnittää hyvinvointialueiden organisatorisiin rakenteisiin.

Kulttuuri- ja kotiseututyö tulisi nostaa kestävän kaupunkikehityksen keskiöön.

Esko Oikarinen on Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n puheenjohtaja ja hovioikeuden emerituspresidentti.