Koti ja kotiseutu luonnossa

Koko persoonallisuuttani ja tapaani olla maailmassa määrittelee paljon suhteeni ja tarpeeni olla yhteydessä luontoon. Tietyllä tavalla laajemmin ajateltuna luontosuhde määrittää kaikkia, mutta ehkä sitä ei usein tiedosteta kovin voimakkaasti. Itsekin tiedostin asian vasta kun huomasin jotain puuttuvan.

Voi hyvin miettiä, että paljonko kaipuustani luontoon on geneettistä perintöä ja paljonko lähipiiriltä opittua tai lapsuuden kotiseudulta ammennettua. Luultavasti kyse on näiden kaikkien yhteisvaikutuksesta sekä lukuisista muista tekijöistä.

Kaupunkielämä vei mukanaan – mutta jotain puuttui

Kuten usein tuntuu käyvän, jossain kohtaa luonnossa liikkuminen ja yksityiskohtien hämmästely vähenee ainakin tilapäisesti. Opiskeluaikani ja vuosia sen jälkeen asuin Turussa kaupunkiympäristössä ja enemmän mukanaan vei kaupunkielämä kuin luontoharrastukset. Jossain kohtaa havahduin, että jotain olennaista puuttuu, mutta ei ollut heti selvää, mitä.

Näin jälkeenpäin ajateltuna tunnistan tunteen juurettomuudeksi, mutta se juurettomuus ei liittynyt asuinpaikkaan vaan laajemmassa mittakaavassa paikkaani kaikessa olevassa eli yhteydestäni luontoon. Tähän oivallukseen liittyen aloin hakeutua lähemmäs luontoa sekä konkreettisesti että henkisesti ja juuret alkoivat taas löytää alustaa, johon kiinnittyä.

Luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua kehittävän ohjelman (Vilmat) selvityksen mukaan suomalaisilla on matkaa lähimetsään keskimäärin 700 metriä ja noin puolet suomalaisista asuu alle 200 metrin päässä lähimetsästä. Itse olen kasvanut aivan maalla ja metsään pääsi suoraan kotipihaltamme. Suurin osa lapsuuden muistoistanikin liittyy jollakin tavalla luonnon tutkimiseen ja leikkimiseen lähiympäristössä, kun jo hyvin nuorena puuhailin hyvin itsenäisesti lähimetsässä.

Maastokartat apuna asuinpaikkaa valitessa

Olen viime vuosina muuttanut muutaman kerran ja huomaan aina uusia asuntoja katsoessani kiinnittäväni huomiota entistä enemmän ympäristöön. Kun selailen mahdollisia vaihtoehtoja läpi, sen lisäksi, että katson itse asuntoa ja sijaintia esimerkiksi liikenneyhteyksien kannalta, käytän aikaa lähiympäristön maastokarttojen selailuun. Pohdiskelen ja tutkiskelen, muun muassa, että mistä alkaa ja minkälainen on lähin metsä, missä ovat lähimmät vesistöt, minkähänlaisia eläimiä lähialueilla liikkuu?

Nykyisessä asunnossani Kirkkonummella olen asunut vasta pari kuukautta, mutta se tuntuu jo kodilta, eikä vähiten siksi, että heti takapihaltani alkaa pieni metsä, jossa olen jo päässyt kosketuksiin metsänväen kanssa ja saanut kokea luontoelämyksiä. Huippuluokan suppilovahveropaikkakin on jo löydettynä pienen matkan päästä.

Mikä tekee asuinpaikasta kodin?

Olen huomannut, että kotipaikkoja ja -seutuja voi olla useita ja kaikki on suhteellista, kun mittakaavaa vaihtelee. Nopeimmin ja vahvimmin olen tuntenut kodikseni asuinpaikan, jossa olen päässyt helposti metsään tai muuhun luontokohteeseen.En tiedä, onko tavallisesti löydettävissä jotain selkeää tekijää, mistä koti ja kotiseutu muodostuu.

Sanoisin, että ei mene paljon metsään – tai tavallaan menee hyvinkin syvälle sinne – jos toteaa, että minun kotini on luonnossa ja luonto on kotiseutuni. On kiinnostavaa pohtia, mikä kenellekin tekee kodin ja kotiseudun tai onko löydettävissä yksittäisiä asioita. Onko se sinulle luonto vai jokin ihan muu asia?