Kirjallisuus Kainuun maineessa ja matkailussa

Kainuussa on lähdetty kehittämään kirjallisuusmatkailua, tavoitteena kehittää viisi uutta tuotetta, uusi toimintamalli ja verkosto, joiden turvin toimintaa voidaan jatkaa tuloksekkaasti. Merkittävän lisänsä kehittämiseen tuo Kuhmon uusi status Unescon luovien kaupunkien verkoston kirjallisuuskaupunkina, kansalliseepos Kalevala kärkenään. Tuotteistamisessa ollaan juuri pääsemässä vauhtiin, ja lisää toimijoita toivotetaan tervetulleiksi mukaan.

Kainuussa on pitkä ja rikas kirjallinen perintö; esimerkiksi Eino Leino, Isa Asp, Ilmari Kianto ja Veikko Huovinen kaikki ovat kansallisesti tunnettuja kainuulaiskirjailijoita. Jonkin verran heidän teoksiaan on myös käännetty eri kielille.  Jopa Suomen kansalliseepos Kalevala on Elias Lönnrotin Kainuussa kokoama, ja maakunnassa on kansallinen Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus Juminkeko. Eikä pidä unohtaa sitäkään, että myös nykykirjallisuutta Kainuu on tuottanut mukavasti. Mikä ettei tätä kaikkea voitaisi hyödyntää myös matkailussa, se vaatii vain uudenlaista ajattelua ja yhteistyötä.

Kansainvälisessä hankkeessa kehitetään kirjallisuusmatkailua

Tähän saakka kirjailijoihin, kirjallisuuteen ja näihin liittyviin paikkoihin kytkeytyviä voimavaroja ei ole Kainuun matkailussa toden teolla hyödynnetty. Pohjoisen Periferian ja Arktisen ohjelmasta rahoitettua Spot-lit -projektia on toteutettu nyt noin vuoden verran yhdessä suomalaisten, irlantilaisten, pohjois-irlantilaisten ja skotlantilaisten partnerien kanssa. Kainuun liitto lähti mukaan toimintaan lähes välittömästi, kun yhteistyöpyyntö hankkeen valmistelemiseksi tuli. Valmisteluun lähtemiseksi riitti ytimekäs kysely alueella toimiville kirjailijanimikkoseuroille ja muille kirjallisuuteen liittyville toimijoille.

Toimijat olivat innolla mukana kansainvälisessä Spot-lit -hankkeessa sen suunnitteluvaiheesta saakka, esittäen omia tarpeitaan ja toiveitaan. Kaikkia näitä ei toki voitu toteuttaa kansainvälisen hankkeen kautta, ja toimijat ovat hakeneet jonkin verran erillisrahoitusta esimerkiksi paikallisilta Leader-toimintaryhmiltä toimintansa kehittämiseen. Yhdessä nämä kehittämistoimet voivat yltää hienoihin tuloksiin.

Kuhmo on valittu Unescon kirjallisuuskaupungiksi

Tuore uutinen, jonka mukaan Unesco on valinnut Kuhmon luovien kaupunkien verkostonsa kirjallisuuskaupungiksi, on ilahduttanut Kainuussa. Se nähdään ainutlaatuisena mahdollisuutena teeman ympärillä jo aloitetulle kehittämiselle. Suomesta Unescon luovien kaupunkien verkostossa on Kuhmon lisäksi vain Helsinki, jolla on designkaupungin status.

Kuhmossa toimivan, Juminkeko-säätiön ylläpitämän kulttuurikeskus Juminkeon tehtäviin kuuluu Kalevalaan liittyvän kulttuuriperinteen vaaliminen, kulttuurivaihto Karjalan tasavallan ja Suomen välillä ja kansainvälinen kulttuurivaihto Kalevalaan liittyvissä asioissa. Säätiö ja kulttuurikeskus ovat jo vuosia tehneet merkittävää työtä Kalevalan ympärillä ja toimivat aloitteellisena tahona myös Kuhmon kaupungin hakeutumisessa Unescon kirjallisuuskaupungiksi.

Kuhmon kaupungin Unescolle toimittamaan hakemukseen kirjattiin paitsi Kalevalaan liittyvät myös muut kaupungin ja sen yhteiskumppaneiden teot kulttuurin sekä kirjallisuuden saralla ja visioitiin sitä, mitä tulevaisuudessa aiotaan tehdä. Nyt onkin aika tarttua yhteistoiminnan kehittämiseen – tätä mahdollisuutta ei sovi hukata!

Hankkeen tavoitteena uusia tuotteita

Kansainvälisen Spot-lit -hankkeen alkutaipaleella on toteutettu Kotiseutuliiton kanssa kumppanuustyöpaja, jonka osallistujat kiittelivät saaneensa uutta perspektiiviä yhteistyöhön. Marras-joulukuun vaihteessa järjestettiin myös neljä keskenään saman sisältöistä kirjallisuusmatkailun tuotekehityspajaa, joissa kuultiin puheenvuoroja alueellisista kulttuurin ja matkailun kehittämissuunnitelmista ja pohdittiin käytännön kehittämisaihioita yhteistyössä.

Järjestetyissä työpajoissa nousi esille jo monenlaisia kehittämisaihioita, joille nyt etsitään sopivia yhteistyökumppaneita niiden työstämiseksi eteenpäin markkinoille. Joukossa on sekä täysin uudenlaisia ajatuksia että jo pidempään ajatuksissa olleita tuotteita. Vaikka työ onkin vasta alussa, toimijat kokevat, että yhteiseen pöytään istahtamisesta ja asioiden miettimisestä uusista näkökulmista on ollut jo hyötyä.

Ilman hankkeen tukeakin kirjallisuusmatkailun kehittämisessä toki Kainuussa edetään, esimerkiksi Kuhmossa, missä matkailun ja kulttuurin toimijat ovat jo vuosia toimineet läheisessä yhteistyössä ja missä on pystytty yhdistämään markkinoinnissa sujuvasti sekä kamarimusiikki, karhut että Kalevala.  Yhteisestä tu

otteistamisesta on vahvaa kokemusta myös Kuhmon ja Suomussalmen yrittäjien organisaation Wild Taigan puitteissa. Kirjallisuusmatkailuun liittyviä tuotteita onkin jo muutama myynnissä yhteisten kanavien kautta ja lisää hiotaan koko ajan, sanoo organisaation edustaja Sari Rusanen.

Tuotteistukseen rahoitusta

Hankkeen jatkotyössä talven 2019–2020 aikana kirjallisuusmatkailun ideoita tuotteistetaan eteenpäin yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Tämä tehdään yhteistyössä Soila Palviaisen kanssa, joka toimii myös Business Finlandin akatemiavalmentajana kulttuurin tuotteistamisen parissa. Toiveena on, että kulttuurin ja matkailun eri toimijat löytävät toisensa ja saavat yhdessä kehiteltyä kirjallisuusmatkailuun liittyviä uusia sisältöjä.

Työpajojen jälkeen osallistujat voivat hakea hankkeesta, yksin tai yhdessä, tuotteistusta tukevaa rahoitusta. Rahoitusta voidaan myöntää viidelle eri hakijalle aina 10 000 euroon saakka. Luvassa on varmasti mielenkiintoisia avauksia kirjallisuusmatkailulle Kainuussa – jäämme odottelemaan, mitä niistä näkyy ensimmäisenä Kainuun matkailutarjonnassa.

Kulttuurin ja matkailun toimijakenttä Kainuussa on pieni, vaikkakin vahva, ja näitä voimavaroja ja osaamista tulee käyttää viisaasti. Tuotekehityksen lisäksi maakunnassa halutaankin löytää ja kokeilla uusia tapoja toimia yhdessä kirjallisuusmatkailun edistämiseksi. Uudet toimijat ovat tervetulleita mukaan Kainuun kirjallisuusmatkailun idearinkiin.

Tervetuloa mukaan!

·