Kehitysvammaisten kotipaikkaidentiteetin vahvistamista kulttuurin ja taiteen keinoin

Kotipaikkaidentiteetti on pohdituttanut minua pitkään työskennellessäni kehitysvammaisten parissa. Kehitysvammaisille kotipaikka ei ole itsestään selvyys.

Mediassakin tämä on huomioitu.  Lähiön asukkaat eivät aina halua kehitysvammaisten asuntolaa takapihalleen. Kehitysvammaisten laitoksia puretaan, jolloin kehitysvammaiset joutuvat helposti heittopussin lailla uuteen heille vieraaseen asumisympäristöön tai jopa vieraalle paikkakunnalle, riippuen siitä missä sattuu olemaan vapaita asumispaikkoja. Mikä oikeus kehitysvammaisilla on omaan kotipaikkaan, omaan kotipaikkatarinaan ja miten kehitysvammaisten kotipaikkaidentiteettiä voisi vahvistaa?

Lähdin toteuttamaan kotipaikkaidentiteetin vahvistamista kulttuurillisin ja taiteellisin keinoin kehitysvammaisten taidekäsityöpajassa Ryijy-projektin avulla. Ajatukseni oli käsityön avulla luoda tiiviimpi, uudenlainen suhde kotipaikkaan. Toteutin mielenkiintoisen projektin yhteistyössä paikallisen museon kanssa. Projektissa valmistettiin toisinto museon kokoelmissa olevasta historiallisesta ryijystä, joka on vuodelta 1808. Ryijyn kopioinnin ja kutomisen lisäksi projektin ideana oli syventää kotipaikkatuntemusta sekä vahvistaa jokaisen omia kotipaikkatarinoita narratiivisten keskustelujen avulla. Kotipaikkaan perehtymiseen liittyi perehtymistä paikalliseen kulttuuriin ja historiaan. Tämä toteutui vierailuin ja retkin kulttuuriympäristöön ja sitä kautta uusiin ihmisiin tutustuen. Narratiivissa keskusteluissa pohdittiin sekä jaettiin ajatuksia kotipaikan merkityksestä, palautettiin mieleen omia muistoja ja tarinoita kotipaikasta sekä keskusteltiin merkityksellisistä tapahtumista, paikoista ja ihmisistä.

Kehitysvammaisten oman paikallisidentiteetin vahvistumisen lisäksi projektin vaikutukset näkyivät paikallis- ja käsityökulttuurissa. Valmiista ryijystä ja sen valmistumisprosessista suunnitellaan näyttelyä museolle, lähikoulujen kanssa tehdään yhteistyöprojekteja paikallisesta ryijyperinteestä ja käsityöpajan kopioiman ryijymalli on mahdollista tilata tunnetulta suomalaiselta ryijyvalmistajalta.

Kehitysvammaisten antamasta projektipalautteesta ilmeni kolme keskeistä asiaa; heidän kotipaikkatuntemuksensa lisääntyi, he oppivat paljon itsestään, toisistaan ja kotipaikastaan sekä heidän sosiaaliset suhteensa vahvistuivat. Kehitysvammaiset käsityöläiset ovat projektin myötä aktiivisesti mukana muovaamassa oman kotipaikkansa kulttuuria ja historiaa, ja se jos mikä kertoo osallisuudesta. Näin ollen voidaan sanoa, että kulttuurin ja taiteen keinon Ryijy-projektilla oli mahdollista vahvistaa kehitysvammaisten osallisuutta ja  kotipaikkaidentiteettiä.

Lisätietoja projektista http://www.theseus.fi/handle/10024/150189