Hallitusohjelmassa vahvoja lupauksia kansalaistoiminnan edistämiseen ja kulttuurin tukemiseen
Rinteen hallituksen uutta hallitusohjelmaa on luettu ja tulkittu nyt muutaman päivän verran. Kotiseutuliiton näkövinkkelistä on ollut kiinnostavaa katsoa, näkyykö ohjelmassa jälkiä kotiseututyön keskusjärjestön hallitusohjelmatavoitteista ja vaikuttamistyöstä. Lisäksi koko laajan toimialamme kysymykset ovat tärkeitä: järjestöt, kansalaistoiminta, osallisuus, kulttuuri, kulttuuriperintö, kulttuuriympäristöt jne..
Kotiseutuliitto iloitsee yhdessä muiden kulttuuriperintöasiantuntijoiden ja -toimijoiden kanssa siitä, että hallitusohjelmassa on kirjaus kulttuuriperintöstrategiasta. Se on luonteva jatkumo Euroopan kulttuuriperintöteemavuodelle, vuosi sitten julkaistulle kulttuuriperintöbarometrille ja Faron kulttuuriperintösopimukselle. Kotiseutuliitto tulee olemaan aktiivisesti mukana vaikuttamassa kulttuuriperintöstrategiaan ja sen toimeenpanoon.
Museoala on yksi hallitusohjelman voittajista. Ohjelmassa on kirjaukset niin Kansallismuseon laajennusosasta kuin uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon edellytysten selvittämisestä. Tämän lisäksi kulttuuripalveluja luvataan kehittää, esimerkiksi kulttuuripalvelujen saatavuutta parantaa. Uusi laki kuntien kulttuuritoiminnasta antaa sille hyvät lähtökohdat. Myös lastenkulttuuria tuetaan. Kulttuurimatkailusta todetaan, että erityisesti maailmanperintökohteiden asemaa vahvistetaan.
Kiinnostavaa oli löytää hallitusohjelmasta maininta, että käynnistetään ohjelma kulttuuritilojen käytön tehostamiseksi. Tavoitteena on sen mukaan selvittää tilojen yhteiskäyttöä, kiertuetoiminnan edellytysten parantamista ja vahvistaa kulttuuripalveluiden järjestäjäpohjaa. Seurantalojen korjausavustuksia jakavassa Kotiseutuliitossa, valtionavustusta vuosittain yhteensä n. 1,7 miljoonaa euroa, tulee kulttuuritiloista heti mieleen myös 2 500 seurantaloa eri puolilla Suomea. Ne ovat yhdistysten ylläpitämiä perinteikkäitä avoimen kansalaistoiminnan tiloja, joita korjataan julkisella tuella, ja joita on aina käytetty monenlaisen kulttuurin ja taiteen tapahtumapaikkoina. Onko niillä joku rooli tässä ohjelmassa, siitä kannattaa keskustella. Joka tapauksessa kestävän kehityksen mukaistakin on, että talojen käyttö ja hyvä ylläpito kulkevat käsi kädessä.
No, vastasiko hallitusohjelma Kotiseutuliiton hallitusohjelmatavoitteisiin? Kyllä sieltä löytyy tuttuja sisältöjä ja näkökulmia.
Kotiseutuliitto korosti, miten kansalaistoiminta tukee osallisuutta ja hyvinvointia. Korostimme paikallisen toiminnan merkitystä kansalaisille. Korostimme, miten kansalaistoiminnan rakenteiden tukeminen vahvistaa koko yhteiskunnan hyvinvointia niin henkisesti, toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Erityisesti Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta ajoi läpi samoja tavoitteita. Nyt hallitusohjelmassa lukee: ”Hallitus turvaa osallisuuden ja monimuotoisen kansalaistoiminnan edellytykset valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä vahvistetaan ja torjutaan osallisuudella eriarvoisuutta. Kaikkien mahdollisuutta merkitykselliseen kansalaistoimintaan edistetään ja turvataan järjestöjen toiminnan autonomisuus.” Hienoa, että näkökulma ulottuu paikalliselle tasolle asti.
Kotiseutuliitto muistutti, että digitaalisten osallistumisen ja vaikuttamisen kanavien kehittyessä ne eivät tavoita kuitenkaan kaikkia. Niiden rinnalla täytyy olla tarjolla erilaisia muitakin vaikuttamisen mahdollisuuksia. Hallitusohjelma lupaa: ”Sähköisten palveluiden esteettömyyttä parannetaan. Erityistä huomioita kiinnitetään viranomaiskieleen. Selkokielen käyttöä lisätään, jotta palvelut olisivat kaikkien saatavilla. Viranomaispalveluja kehitetään sellaisille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja.”
Kolmanneksi Kotiseutuliitto puhui kulttuuriperinnön puolesta ja kulttuuriperinnöstä myös kestävän kehityksen voimavarana. Kulttuuriperintöstrategian laatiminen tuli jo mainituksi. Se on tähän tavoitteeseen erittäin hyvä työkalu. Myös ilmastonmuutos ja kestävä kehitys on otettu tässä hallitusohjelmassa huomioon vakavammin kuin koskaan. Yleisesti niitä tavoitteita on pidetty peräti kunnianhimoisina.
Viestinnän näkökulmasta hallitusohjelma ansaitsee erityiskiitoksen. Ensimmäistä kertaa hallitus on päättänyt hallitusohjelmassa laatia myös viestintästrategian. Pidän sitä tärkeänä asiana. Valtioneuvoston viestintä oli jo hallitusneuvottelujen aikaan isossa roolissa. Sen vuoksi saimme hyvän kuvan median ja sosiaalisen median kautta sekä suoraan valtioneuvoston nettisivujen kautta, ketkä osallistuvat hallitusneuvotteluihin, mitä teemoja käsitellään ja ketkä johtavat neuvottelupöytiä. Olin huomaavinani, että tämä lisäsi yleistä mielenkiintoa hallitusohjelman syntymistä kohtaan. Viestintä on tärkeässä roolissa, kun meidän yhteisiä asioita hallituksessa hoidetaan. Viestintästrategia on lupaus, että me pysymme jatkossakin hyvin perillä asioista.