Oulaistelaisesta Tuula Aitto-ojasta Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja

Kotiseutuliiton johtoon uusia henkilöitä Äänekoskelta, Helsingistä ja Kajaanista
Suomen Kotiseutuliiton valtuusto teki syyskokouksessaan keskiviikkona Helsingin Tieteiden talolla lukuisia merkittäviä henkilövalintoja.
Tuula Aitto-oja Oulaisista Pohjois-Pohjanmaalta on valittu Suomen Kotiseutuliiton uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi. Aitto-oja on ollut liiton hallituksen jäsen jo vuodesta 2022 lähtien. Aitto-oja on kulttuurituottaja ja -vaikuttaja, joka on omistautunut erityisesti koneisiin ja esineisiin, työmenetelmiin ja paikallisiin tarinoihin liittyvän tiedon säilyttämiseen tuleville sukupolville.
Valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin toisena varapuheenjohtajana toiminut Tuija Ahola Lappajärveltä. Valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Marjatta Huhta Äänekoskelta Keski-Suomesta.
Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toiminut Anna-Maija Korhonen Tervosta Pohjois-Savosta ja Katja Tikka Helsingistä valittiin hallitukseen kolmivuotisiksi kausiksi 2027–2029. Aitto-ojan loppukauden ajaksi vuosiksi 2027–2028 hallitukseen valittiin Paavo Enroth Kajaanista.
Aitto-oja ottaa hallituksen puheenjohtajuuden haltuunsa vuoden vaihteessa espoolaiselta Sampo Suihkolta, joka on hoitanut tehtävää kahdeksan vuoden ajan.
Kotiseututyön yhteiskunnallinen merkitys saatava esiin
Aitto-oja korostaa Kotiseutuliiton merkitystä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan vaikuttajana ja toimijana yhtenä maamme suurimmista kansalaisjärjestöistä.
”Haasteena meillä on kotiseututyön yhteiskunnallisen merkityksen näkyväksi tekeminen”, Aitto-oja toteaa.
Aitto-oja näkee kotiseututyön kokonaisvaltaisena ajassa elävänä toimintana.
”Perinteen pitää elää. Meillä pitää olla rohkeutta yhdistää vanhaa ja uutta sekä esitellä uudella tavalla paikallista historiaa. Tehtävänämme on lisäksi kätilöidä perinteisten kädentaitojen renessanssi”, Aitto-oja sanoo.
Kotiseututyö vahvistaa ihmisiä, yhteisöjä ja paikkoja monin eri tavoin. Tätä moninaisuutta kannattaa Aitto-ojan mukaan vaalia muun muassa antamalla tilaa neljännen sektorin toimijoille, itsenäisille toimintaporukoille, jotka haluavat tehdä hyvää ja vaikuttaa ilman yhdistysrakenteita.
”Kotiseututyö on merkittävä osa kulttuurista hyvinvointia, ja kotiseututyö tulisikin ehdottomasti saada osaksi kuntien ja alueiden strategista kehittämistyötä. Paikallisen ja alueellisen identiteetin vahvistaminen on pohja kuntien ja alueiden kaiken tasoiselle kehittämiselle. Tarvitsemme yhteistyötä, kuntien ja maakuntien rajat ylittävää verkostoitumista sekä hyvien käytäntöjen jakamista”, Aitto-oja jatkaa.
”Yhteisöllisyyden rakentaminen on päivä päivältä tärkeämpää tämän hetken itsekeskeisessä yhteiskunnassa, jonka rakenteita heiluttavat globaalit muutokset.”
Kotiseutuliike on luonut tulevaisuususkoa ja rakentanut osallisuutta jo yli 130 vuotta. Tänä vuonna hyväksytyn liiton strategian periaatteet tulevaisuususkosta, avoimuudesta ja yhdenvertaisuudesta ponnistavat kaikki kotiseuturakkaudesta – kotiseutu kuuluu kaikille.
Tuula Aitto-oja
Tuula Aitto-oja on oulaistelainen lehtori, kulttuurituottaja ja pitkäaikainen kotiseutu- ja kulttuurityön vaikuttaja. Kotiseututyössä hän on ollut mukana jo vuodesta 1980, jolloin hänet valittiin Oulaisten kaupungin kulttuurisihteeriksi. Samalla hän lähti mukaan aktiiviseen kotiseututyöhön Oulaisten Kotiseutuyhdistyksessä ja Pyhäjokialueen Kotiseutuliitossa. Kotiseutu- ja kulttuurityön yhdistys-, tapahtuma- ja vaikuttamistoiminta ovat jatkuneet läpi vuosikymmenien, myös 20 opettajatyövuoden aikana Haapaveden Opistossa.
Aitto-oja on ollut mukana monenlaisessa kotiseututyössä, kuten kylä- ja Leader-toiminnassa, kotiseutukirjojen toimittamisessa, koulutuksessa, opastuksessa, hankkeissa ja kulttuuriperintöön liittyvässä viestinnässä. Paikallinen yhteisöllisyys, osallisuus ja vapaaehtoistoiminta ovat lähellä hänen sydäntään. Eri yhdistysten sekä kuntien ja yhdistysten välinen yhteistyö on ollut hänelle luonteva työmuoto koko työhistorian ajan. Viimeisten vuosien ajan Aitto-oja on ollut mukana myös veteraanisukupolven perintötyössä.
Vuosina 2001–2022 hän toimi sihteerinä ja tapahtumatuottajana valtakunnallisessa Weteraanimoottorikerho Wanha Woima -yhdistyksessä, ja nyt hän toimii yhdistyksen hallituksen asiantuntijajäsenenä. Lisäksi hän on ollut keskeisesti mukana Waltakunnallisten Wanhan Woiman päivien järjestelyissä vuosituhannen alusta saakka.
Kotiseutuliiton valtakunnallisissa luottamustehtävissä Aitto-oja aloitti vuonna 2020, jolloin hänet valittiin Pohjois-Pohjanmaan edustajaksi liiton valtuustoon. Aitto-oja on tällä hetkellä myös Tammenlehvän Perinneliiton hallituksen jäsen.
Marjatta Huhta

Marjatta Huhta on filosofian lisensiaatti, tekniikan tohtori ja tietokirjailija, joka on tehnyt uransa ammattikielen ja -viestinnän tutkijana ja kouluttajana. Hän on Metropolia-ammattikorkeakoulun emerita yliopettaja ja englanninkielisen koulutusohjelman tutkintovastaava. Huhta on toimittanut useita kotiseutujulkaisuja.
Vuonna 2016 Huhta muutti Konginkankaalle aiemmin kesäkotinaan toimineeseen järvenrantataloon, jossa käy runsaasti sukua, lapsia ja vieraita. Hän toimii Konginkankaan kotiseutuyhdistys Kömin Killan puheenjohtajana. Kilta järjestää musiikkihetkiä, joulupuotia ja tarinatupia paikallisyhteisön elävöittämiseksi.
Kömin Kilta ylläpitää kotiseutumuseota ja järjestää pysyvän esineistönäyttelyn lisäksi joka vuosi vaihtuvan näyttelyn.
”Viime kesän Kotirintamalla koettua -näyttelyssä kävi lähes 900 vierasta”, Huhta toteaa.
Myös vuosina 2020–2021 Kömin Killan Juuret Keski-Suomessa -siirtolaisuusnäyttely keräsi runsaasti huomiota. Näyttelyyn liittyvä kirja Konginkankaalta maailmalle saavutti menestystä. Se oli yksi kolmesta Vuoden kotiseututeos -kilpailun finaaliin päässeistä kirjoista vuonna 2021.
”Museoviraston tuella saimme viime vuosina lisää haastatteluaineistoa tallennettua Keski-Suomen museon kokoelmiin. Vuonna 2027 teemme julkaisun ja näyttelyn Keski-Suomen ensimmäisestä kansakoulusta Konginkankaalla 160 vuotta sitten”, Huhta kertoo.
”Kotiseututyöajattelun toivoisin kehittyvän modernimpaan suuntaan. Todellisuutta ovat monipaikkaisuus, kirjavuus ja vaihtelevuus kotiseutujen vetovoimana. Monipaikkaisuus tuo rikkautta yli seutukuntien ja maiden rajojen. Etä-Suomella ja paikallismuseotoiminnalla tulee olla Kotiseutuliiton toiminnassa tilava rooli kaupunginosayhdistysten lisäksi”, Huhta huomauttaa ja kiittää saamastaan luottamuksesta.
Huhta on toiminut Äänekosken Konginkankaalla kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa, kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa, lautakunnissa ja vapaaehtoistyössä. Niiden lisäksi hän viettää aikaansa musiikin, sienestyksen ja ison sukunsa parissa.
”Toivon edustavani Kotiseutuliitossa Keski-Suomea, maaseutu-Suomea ja samalla rikasta, kansainvälistäkin monipaikkaisuutta”, Huhta toteaa.
Katja Tikka

Katja Tikka on oikeustieteen tohtori ja tutkija Helsingin yliopistossa ja oikeushistorian dosentti Lapin yliopistossa. Lisäksi hän on Suomen sukututkimusseura Aikakauskirja Genoksen päätoimittaja. Hän oli mukana perustamassa Suomen Geneettisen sukututkimuksen seuraa ja toimii sen hallituksessa sihteerinä. Tikka on kirjoittanut paikallishistorioita Helsingistä, Loviisasta, Vihdistä ja Värtsilästä.
”Minua kiehtoo ajatus sukututkimuksen ja kotiseutututkimuksen nykyistä tiiviimmästä yhteistyöstä”, Tikka kertoo.
”Sukututkimus on nykyisessä yhä teknistyvässä yhteiskunnassa muutoksessa. Se synnyttää paljon tietoa yksittäisten sukujen lisäksi paikallisyhteisöistä, asutuksesta ja perinteistä. Toisinaan tällaiset seikat näyttäytyvät niin itsestään selvinä, että tarvitaan ulkopuolelta tullut taho nostamaan paikallisesti arvokkaita ja kiinnostavia perinteitä esiin.”
Tikkaa kiinnostaa erityisesti kansalaistieteen eli tässä tapauksessa akateemisen tutkimuksen ja paikallisaktiivien välisen yhteistyön kehittäminen.
”Kotiseutuyhdistyksissä ja muissa paikallisissa yhteisöissä on valtava määrä tietoa ja ihmisiä, jotka jo käytännössä tekevät tutkimusta, mutta yhteyttä yliopistoihin voisi vahvistaa”, hän toteaa.
Tikka toimi vuosina 2013–2018 Helsinki-Seuran toiminnanjohtajana ja on ollut vaikuttamassa pääkaupungin kulttuuriperintöön liittyviin aiheisiin muun muassa suunnittelemalla vuosittaisia luentosarjoja.
Hän on toiminut usean vuoden ajan myös Karjala Liiton palkkaamana historiantutkijana ja tuntee sitä kautta siirtokarjalaisten aseman ja merkityksen kotimaisessa kotiseutuperinteessä.
”Olen kiitollinen tämän hallituspaikan suomasta mahdollisuudesta edistää suomalaista kotiseututyötä”, Tikka kommentoi valintaansa.
Tuija Ahola

Tuija Ahola on lappajärveläinen kotiseutuaktiivi, jolla on laaja tausta museo- ja kulttuurialalla. Vuonna 2023 hänet valittiin Kotiseutuliiton valtuustoon jo kolmannelle kaudelleen Etelä-Pohjanmaan edustajana.
Kehittämisasiantuntija Tuija Ahola toimii muun muassa Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistyksen puheenjohtajana sekä yhdistyksen rakennusperintötyöryhmän puheenjohtajana, Lappajärvi-seuran puheenjohtajana ja Järviseutu-seuran hallituksessa.
Ahola on työskennellyt Etelä-Pohjanmaan liitossa kehittämisasiantuntijana kulttuurin tehtäväalueella, Jyväskylän yliopiston museossa, Evijärven kulttuurisihteerinä ja museonhoitajana Järviseudun museossa sekä museossa Kauhavalla ja Seinäjoella. Hän on toiminut myös kulttuurituotannon läänintaiteilijana Pohjanmaan taidetoimikunnassa. Ahola on koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti.
Aholan sydäntä lähellä ovat erityisesti elävä kulttuuriperintö sekä kulttuurimatkailun ja kulttuuriperinnön yhdistäminen. Samoin teatterin ja muun taiteen ja kulttuuriperinnön luova ja perinteitä säilyttävä yhdistäminen ovat hänelle tärkeitä toiminnan ja uudistamisen kohteita.
Paavo Enroth

Paavo Enroth on kajaanilainen varatuomari ja tietokirjailija. Enroth on toiminut Kainuun Museo- ja kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajana viimeiset 18 vuotta. Kotiseutuliiton valtuustossa hän toimi Kainuun edustajana vuosina 2015–2023.
”Kotiseutuliiton toiminta on laajaa ja asiantuntevaa. Ongelmana ovat tällä hetkellä niukka talous, ja toivoisinkin, että voisin omalla toiminnallani olla parantamassa sitä”, Enroth toteaa.
Vuonna 2016 Enroth oli Kajaanissa järjestettyjen Valtakunnallisten Kotiseutupäivien järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Hän on osallistunut Kotiseutupäiville joka vuosi vuodesta 2014 lähtien.
Enroth on tehnyt lukuisia tietokirjoja: Matka kultakauteen (2018), Herman Renfors – erämaakaupungista maailmanmaineeseen (2018), Helene & Einar (2021), Wanhaa Kajaania (2024) ja Sukuni sodan ja rauhan töissä (2026). Vuoden 2027 alkupuolella ilmestyy hänen seuraava kirjansa Kajaanista Stalinin leireille.
Enroth sai vuonna 2024 kotiseututyön ansiomitalin. Lisäksi hänet on huomioitu Elias Lönnrot-kulttuuripalkinnolla, Kainuun kirjallisuuspalkinnolla, rakennussuojelun Viiskanta-palkinnolla, Kuntaliiton ansiomerkillä, Kainuun Prikaatin Kainuu Ristillä ja Kunniakilvellä sekä Vapaussodan Perinneliiton Sinisellä Ristillä ja kultaisella jäsenmerkillä.
Yhdistystoiminnassa ja yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä Enroth on ollut opiskeluajoista 1977–82 lähtien. Tällä hetkellä hän toimii muun muassa Vapaussodan Kainuun perinneyhdistyksen puheenjohtajana, Vapaussodan Perinneliiton hallituksessa, Kajaanin kaupunginvaltuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana, kaupunginhallituksessa, Kainuun hyvinvointialueen aluevaltuustossa ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana sekä seurakuntavaltuustossa ja kirkkoneuvostossa. Lisäksi hän on toiminut urheiluseurojen ja -yritysten johtotehtävissä.
Anna-Maija Korhonen

Anna-Maija Korhonen on varsinaisen työuransa juuri päättänyt luokan- ja äidinkielenopettaja Tervosta Pohjois-Savosta.
Korhonen on kotoisin Keski-Suomesta Laukaan Äijälästä. Maalaiskylässä seurantalon kupeella kasvanut Korhonen kertoo oppineensa kotiseudullaan arvostamaan yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä ja yhteenkuulumista pienestä pitäen.
Jyväskylän yliopistosta valmistumisen jälkeen Korhonen työskenteli Äänekoskella ja Kuopiossa mutta muutti sitten puolisonsa työn perässä Tervoon ja aloitti työnsä oman kunnan koulussa Talluskylässä. Keski-Suomen kotiseutulaulun ”Männikkömetsät ja rantojen raidat” ovat muuttuneet pikkuhiljaa Savolaisen laulun ”suloiseksi Savon muaksi”. Kotiseuturakkaus on kantanut ja kannatellut elämää kaiken aikaa.
Sydämen kotiseutuja Korhoselta löytyy useita. Jokainen asuin-, opiskelu- ja työpaikka on tuonut aina uusia näkökulmia kotiseutuun ja kotiseututyöhön.
Sotaveteraanin tyttärenä perinnetyö on lähellä sydäntä. Korhonen kuuluu Tammenlehvän Pohjois-Savon perinneyhdistyksen hallitukseen ja on valittu juuri Yhdessä-kouluverkoston pohjoissavolaiseksi yhteyshenkilöksi. Korhonen toimii aktiivisesti myös alueellisessa Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liitossa ja oman paikkakunnan Tervo-seurassa.
”Tämän päivän kotiseututyön ja kotiseutukasvatuksen tulee olla avointa ja avarakatseista. Monimuotoinen kotiseututyö kuuluu kaikille. Se arvostaa menneisyyttä, elää tässä hetkessä mutta näkee yhteiseen tulevaisuuteen”, Korhonen toteaa.
”Parasta, mitä kotiseututyö voi tarjota, on kokemus merkityksellisyydestä, yhdessä tekemisestä ja yhteenkuulumisesta”, hän jatkaa.
Korhosen perheeseen kuuluu savolainen puoliso, neljä aikuista lasta ja kuusi lastenlasta.