Markku Tannerin muistoseminaarissa katsottiin rohkeasti tulevaan

Uutinen

Kotiseutuliiton pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Markku Tannerin elämäntyötä kunnioitettiin 8. lokakuuta Helsingissä Karjalatalolla järjestetyssä muistoseminaarissa. Lämminhenkisessä tilaisuudessa muisteltiin Tannerin mittavia ansioita suomalaisen kotiseututyön hyväksi, mutta samalla suunnattiin katse tulevaisuuteen: kotiseututyö nähtiin ennen kaikkea yhteisöjen, luottamuksen ja turvallisuuden rakentamisena.

Tilaisuuteen kokoontui monikymmenpäinen joukko Tannerin perheenjäseniä, ystäviä, työtovereita, kotiseututoimijoita, yhteistyökumppaneita sekä hänen työnsä jatkajia. Muistoseminaarin puheenvuorot luotasivat Tannerin elämäntyötä kolmesta näkökulmasta: karjalaisuus, kaupunkilaisuus ja yhteisöllisyys. Esiin nousivat sekä Tannerin poikkeuksellinen työura että hänen merkittävä vaikutuksensa suomalaisen kotiseututyön kehittämiseen. Tilaisuudessa kuultiin niin läheisten, tutkijoiden, nuorten toimijoiden kuin eri järjestöjenkin edustajien näkemyksiä hänen elämäntyöstään.

Työtä ja harrastuksia suomalaisen kotiseututyön hyväksi

Tanner teki ainutlaatuisen 42-vuotisen työuran Suomen Kotiseutuliiton palveluksessa. Vasta 22-vuotiaana tehtävään palkattu nuori ylioppilas kasvoi vuosikymmenten aikana koko suomalaisen kotiseutukentän keskeiseksi vaikuttajaksi. Työ vei hänet eri puolille Suomea, ja vuosikymmenten aikana lähes jokainen kyläkulma tuli tutuksi.

Hänen työnsä jälki näkyy yhä monissa Kotiseutuliiton toimintamuodoissa. Vuosittaisten Kotiseutupäivien kehittäminen oli yksi lukuisista Tannerin ansioista.

Seminaarissa muistettiin myös Tannerin toimintaa Helsingin yliopiston Karjalaisessa osakunnassa sekä hänen merkitystään lukuisille järjestöille ja yhteisöille. Monet puhujat korostivat hänen viisauttaan, määrätietoisuuttaan ja kykyään kulkea omaa vakaata tietään myös haastavina aikoina.

Kotiseututyö on tulevaisuus- ja turvallisuustyötä

Muistelujen rinnalla seminaarin keskeinen viesti oli tulevaisuuteen katsominen. Monissa puheenvuoroissa korostui ajatus siitä, että kotiseututyö ei ole vain menneisyyden vaalimista, vaan ennen kaikkea tulevia sukupolvia varten tehtävää työtä. Se rakentaa yhteisöllisyyttä, vahvistaa luottamusta ja ylläpitää paikallista identiteettiä. Samalla kotiseututyö on myös turvallisuustyötä: toimintaa, joka vahvistaa ihmisten yhteenkuuluvuutta ja kykyä kohdata muutoksia yhdessä. Tanner itse edusti tätä ajattelua koko uransa ajan.

Yhteinen näkemys oli, että hyvä tulevaisuus syntyy ennakkoluulottomasta yhteistyöstä ja aktiivisesta osallistumisesta oman kotiseudun hyväksi.

Kyyneliä, hymyjä ja valoisa viesti tuleville sukupolville

Tilaisuus jätti osallistujille valoisan ja toiveikkaan tunnelman. Muistoseminaari osoitti, että Markku Tannerin elämäntyö elää vahvasti edelleen niissä ihmisissä ja yhteisöissä, jotka hänen työtään jatkavat.

Laaja yhteistyö seminaarin taustalla

Muistoseminaarin järjestivät Suomen Kotiseutuliiton lisäksi Karjalan Liitto, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, Karjalainen Nuorisoliitto, Lauttasaari-Seura, Kalevalaseura, Karjalainen osakunta, Wiipurilainen osakunta sekä Seniores Carelienses. Yhteinen tilaisuus kuvasti osaltaan sitä laajaa verkostoa, jonka keskellä Markku Tanner vaikutti koko elämänsä ajan.

Linkki seminaarin aineistoon lisätään tälle sivulle myöhemmin.

Muistoseminaarissa omaisten puheenvuoron piti Markku Tannerin poika Matti.
Muistoseminaarissa omaisten puheenvuoron piti Markku Tannerin poika Matti. Kuva: Marika Punamäki.
Karjalaisen osakunnan kuoro SKOOL toi musiikkitervehdyksensä seminaariin. Tilaisuudessa kuultiin myös Matti Makkosen sellomusiikkia.
Karjalaisen osakunnan kuoro SKOOL toi musiikkitervehdyksensä seminaariin. Tilaisuudessa kuultiin myös Matti Makkosen sellomusiikkia. Kuva: Marika Punamäki.

 

 

 

 

 

 

 

Paneelikeskustelussa Karjalan liiton puheenjohtaja Martti Talja (vas.), Wiipurilaisen Osakunnan kuraattori Vilja Antikainen, Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen ja Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön toimitusjohtaja Arttu Taponen.
Paneelikeskustelussa Karjalan liiton puheenjohtaja Martti Talja (vas.), Wiipurilaisen Osakunnan kuraattori Vilja Antikainen, Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen ja Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön toimitusjohtaja Arttu Taponen. Kuva: Marika Punamäki.

 

 

Muistoseminaarin yleisöä.
Muistoseminaarin yleisöä. Kuva: Marika Punamäki.