Perinnäisten paikannimien käyttö on nimetty aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt kohteita Elävän perinnön kansalliseen luetteloon Museoviraston esityksen pohjalta neljättä kertaa. Esitykset tulevat perinteitä ylläpitäviltä yhteisöiltä itseltään. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisessa Suomen kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 108 kohdetta.
Yhteisöille avoin haku järjestettiin alkuvuodesta, ja Museovirasto vastaanotti 30 hakemusta. Niiden taustalla oli 111 erilaista hakijatahoa. Kotiseutuliitto on ollut mukana tukemassa valituksi tullutta ehdotusta perinnäisten paikannimien käytön ottamiseksi mukaan luetteloon. Tänään Säätytalolla järjestetyssä tilaisuudessa juhlistettiin kesällä tehtyjä valintoja.
Paikannimet välittävät tietoa seudun historiasta, luonnonoloista, asutushistoriasta, murteesta, sanastosta, työvälineistä ja monesta muusta, usein jo seudulta tai murteesta hävinneestäkin asiasta.
Elävän perinnön wikiluettelossa todetaan, että paikannimet ovat asukkaille tärkeitä paikallisen identiteetin kannalta. Nimet ja niiden syntytausta kiinnostavat ihmisiä ja monia tarinoita ─ tosia tai sepitettyjä ─ on niistä kerrottu jälkipolville. Kartoissa ja muissa kirjallisissa dokumenteissa esiintyessään paikannimet siirtyvät varmimmin uusien sukupolvien käyttöön.
Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkiston ja Svenska litteratursällskapetin mittavat kokoelmat ovat perinnäisestä paikannimistöstä kiinnostuneiden käytettävissä. Ne sisältävät kunnittain järjestettyä tietoa nimistä ja niiden tarkoittamista paikoista, mm. nimen murreasusta, nimen taustasta, paikan lajityypistä ja paikan sijainnista.
Vähemmistöt ovat entistä paremmin esillä
Eniten hakemuksia tuli käsityöperinteisiin liittyen. Luetteloon nimettiin muun muassa huovuttaminen, kehrääminen, jussipaidan valmistaminen ja käyttö sekä muinaispukujen valmistus. Luontoon liittyviä uusia kohteita ovat muun muassa retkiluistelu ja perinnesaunottaminen. Esittävien taiteiden osalta luetteloihin nimettiin esimerkiksi kesäteatteri, huutokatrilli ja karjalainen kansantanssi.
Hakukierroksen myötä vähemmistöjen perinteet ovat entistä vahvemmin esillä luettelossa. Karjalaisten sarafaanipukeutuminen ja asujen valmistus, japanilaisen hanamin sekä intialaisen durga pujan juhliminen löytyvät nyt kansallisesta luettelosta, samoin pistekirjoituksen opettaminen ja käyttö.
Aineelliseen kulttuuriperintöön liittyen mukana ovat höyrypursien kunnostus ja käyttö sekä retkeilyajoperinne. Lisäksi kansallisesta luettelosta löytyvät nyt esimerkiksi karjalanpiirakkaperinne, karjalaiset kesäjuhlat ja roolipelikulttuuri.
Kansallisen luettelon kohteiden on ensin oltava Elävän perinnön wikiluettelossa, joka esittelee laajasti aineetonta kulttuuriperintöä Suomessa. Erilaiset yhteisöt voivat ehdottaa omia perinteitään wikiluetteloon, joka sisältää jo 280 artikkelia yli 480 toimijalta. Luettelo on yksi Euroopan laajimmista.
Kaikki kohteet kohteet Elävän perinnön kansallisessa luettelossa
Uudet kohteet Elävän perinnön kansallisessa luettelossa 2026
Höyrypursien kunnostus ja käyttö
Intialainen Durga Puja Suomessa
Jussipaidan valmistus ja käyttö
Perinnäisten paikannimien käyttö
Perinteinen pellavan viljely, muokkaus ja kehruu
Pistekirjoituksen käyttö ja opetus
Sarafaanipukeutuminen ja asujen valmistus
Lue myös Iina Paasikiven vuonna 2022 kirjoittama blogijuttu aiheesta
Kuka näitä nimiä oikein keksii?