Aalto Works valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon

Valinnan valmistelun juuret ulottuvat 1980-luvulle

Unescon maailmanperintökomitea on hyväksynyt Aalto Works -arkkitehtuurikohteiden sarjan maailmanperintöluetteloon. Kokonaisuus koostuu 13 Aaltojen suunnittelemasta modernin arkkitehtuurin kohteesta eri puolilta Suomea.

”Aaltojen arkkitehtuurin nimeäminen Unescon maailmanperintölistalle on pitkäjänteisen ja monivaiheisen valmistelutyön tulos, jonka juuret ulottuvat vuosikymmenten taakse”, kertoo Alvar Aalto -säätiön viestintäpäällikkö Mirkka Vidgrén.

Sunilan tehdasta ja asuinaluetta ehdotettiin Suomen aieluetteloon jo vuonna 1986. Paria vuotta myöhemmin Villa Mairea nostettiin mietinnöissä Sunilan rinnalle, mutta kumpikaan ei lopulta päätynyt Suomen aieluetteloon. Sen sijaan 2004 päivitettyyn aieluetteloon lisättiin Paimion parantola, jota esitettiin maailmanperintöluetteloon, mutta joka ei kuitenkaan edennyt komiteakäsittelyyn vuonna 2006.

Tämän jälkeen syntyi ajatus Aaltojen arkkitehtuurin sarjakohteesta ja Aalto Works -esitys lisättiin maailmanperinnön kansalliseen aieluetteloon vuonna 2021. Varsinaisen esityksen valmistelusta vuosina 2022–2024 vastasi opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Museovirasto, tiiviissä yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön, Suomen Icomoksen, Aalto-kohteiden omistajien, kaupunkien sekä eri viranomaisten kanssa. Aalto Works -esitys luovutettiin  maailmanperintökomitealle alkuvuodesta 2025.

Humanistista modernismia

Aalto Works edustaa Alvar, Aino ja Elissa Aallon humanistista modernismia ja korostaa arkkitehtuurin roolia hyvinvointiyhteiskunnan rakentumisessa. Samalla se kuvastaa heidän merkittävää vaikutustaan modernin arkkitehtuurin kansainväliseen kehitykseen.

Aalto Works -kokonaisuuteen kuuluvat: Alvar Aallon ateljee, Alvar Aallon kotitalo, Finlandia-talo, Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo ja Kulttuuritalo Helsingissä, Jyväskylän yliopiston Aalto -kampus, Muuratsalon koetalo ja Säynätsalon kunnantalo Jyväskylässä, Paimion parantola, Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, Sunilan asuinalue Kotkassa, Villa Mairea Porissa sekä Kolmen Ristin kirkko Imatralla.

Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie kertoo VNK:n tiedotteessa pitävänsä valintaa merkittävä kansainvälisenä tunnustuksena suomalaiselle modernille arkkitehtuurille. Tunnustus sitouttaa meidät pitkäjänteiseen kulttuuriperinnön suojeluun, jotta tämä ainutlaatuinen perintö säilyy tuleville sukupolville. Se avaa myös uusia ovia yhteistyölle ja matkailulle.

”Maailmanperintölistalle nimeäminen on selkeä osoitus siitä, että Aaltojen elämäntyö nähdään tärkeänä paitsi kansallisen, myös kansainvälisen arkkitehtuuri- ja muotoiluhistorian jatkumossa”, Vidgrén toteaa. 

Valinta korostaa rakennetun kulttuuriperinnön merkitystä ja vahvistaa suomalaisen modernin arkkitehtuurin ja muotoilun sekä kulttuurin ja hyvinvointiyhteiskunnan tunnettuutta,  luo uusia mahdollisuuksia kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön monella eri saralla, kuten rakennusperinnön, suojelun, opetuksen ja kasvatuksen sekä vastuullisen kulttuurimatkailun parissa.

Suomella on nyt kahdeksan maailmanperintökohdetta

Aalto Worksin myötä Suomessa on nyt kahdeksan Unescon maailmanperintökohdetta: Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue, Struven astemittausketju, Merenkurkun saaristo sekä Aalto Works.

Maailmanperintöluetteloon valittavista kohteista päättää Unescon maailmanperintökomitea, johon kuuluu 21 jäsenvaltiota. Luettelossa on tällä hetkellä kaikkiaan yli 1 240 kohdetta eri puolilta maailmaa. Komitea arvioi uusia kohde-esityksiä sekä seuraa maailmanperintökohteiden tilaa ja suojelua.

Ennen ehdokkuutta kohteen tulee sisältyä kansalliseen aieluetteloon. Aieluetteloon kootaan kohteita, joilla arvioidaan olevan erityistä yleismaailmallista arvoa ja jotka voivat tulevaisuudessa olla ehdolla maailmanperintöluetteloon. Aieluetteloa päivitetään noin kymmenen vuoden välein.

Unescon maailmanperintösopimus on vuonna 1972 hyväksytty kansainvälinen yleissopimus. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1987.

Aalto Works -kohteet:
www.alvaraalto.fi/alvar-aalto-saatio/alvar-aalto-ja-maailmanperinto/aalto-works-kohteet

Maailmanperintöluettelo:
whc.unesco.org/en/list