Suomen Kotiseutuliitto maakuntakierrokselle

Kotiseutuliiton maakuntakierros kokoaa kotiseututoimijat yhteen eri puolille Suomea

Kotiseutuliitto järjestää maakuntien liittojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa avoimia kotiseututoimijoiden kokouksia ympäri Suomen, kaikkiaan 11 eri maakunnassa. Maakuntien liitot ovat Suomen Kotiseutuliiton jäseniä ja tärkeitä yhteistyökumppaneita alueellisessa kotiseututyössä.  Kotiseutuliitosta tilaisuuksiin osallistuvat toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo ja järjestöpäällikkö Liisa Lohtander, hallituksen edustajia sekä kunkin maakunnan valtuustoedustajat.

Maakuntakierroksella kohdataan ja kuullaan jäsenistöä sekä kerrotaan Kotiseutuliiton toiminnasta

Kotiseututoimijoiden kokouksissa käsitellään maakunnan kulttuurikuulumisia, yhdistysten kuulumisia ja valitaan maakunnan ehdokas Suomen Kotiseutuliiton valtuustoon. Tarkempi ohjelma vaihtelee hieman maakunnasta riippuen. Kutsu ja ohjelma lähetetään helmikuun aikana jokaiselle jäsenyhteisölle niin kirjeitse kuin sähköpostitse.

Kokouksissa esitellään Kotiseutuliiton toimintaa, 70-vuotisjuhlavuotta sekä päähankkeita: esillä ovat muun muassa paikallismuseoiden koulutukset, sukupolvia yhdistävä kotiseututyö ja maahanmuuttajien saaminen mukaan kotiseututyöhön. Samalla liitto selvittää yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa, mihin kotiseututyö suuntautuu tässä ajassa kussakin maakunnassa.

Maakunnalliset kotiseututoimijoiden kokoukset 4.3.-16.4.2019

– Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoki 14.3.
– Etelä-Savo, Mikkeli 4.4.
– Lappi, Rovaniemi 8.4.
– Kainuu, Kajaani 16.4.
– Pirkanmaa, Tampere 28.3.
– Pohjois-Karjala, Joensuu 19.3.
– Pohjois-Pohjanmaa, Oulu 9.4.
– Pohjois-Savo, Kuopio 20.3.
– Satakunta, Pori 11.4.
– Uusimaa, Helsinki 4.3.
– Varsinais-Suomi, Turku 7.3.

Kaupunkikohtaiset aikataulut ja ohjelmat: www.kotiseutuliitto.fi/tapahtumat

Paikallinen kulttuuri- ja kotiseututyö kaipaa tukea ja arvostusta

Kotiseutuliikkeen keskusjärjestönä Suomen Kotiseutuliiton perustehtäviin kuuluvat kotiseututyön tukeminen ja kehittäminen, esillä pitäminen ja siihen liittyviin kehityskulkuihin vaikuttaminen, mukaan lukien edunvalvonta. Kotiseututyön merkitystä ei voi väheksyä: kulttuuri luo tutkitusti työtä ja hyvinvointia. Kotiseututyölle myönnetyt avustukset ja taloudellinen tuki tulevat moninkertaisina takaisin – kotiseututyö rikastuttaa yhteisöjemme arkea ja lisää elämänlaatua.

Pitkälti vapaaehtoisvoimin tehdyn kotiseututyön ansiosta maassamme on säilynyt rikas paikalliskulttuurien moninaisuus ja monimuotoinen suomalaisuus. Kotiseutu- ja kaupunginosayhdistykset – joissa toimii noin 150 000 suomalaista – ovat vuosikymmenten ajan koonneet ja tutkineet paikallista historiaa, murteita, esineistöä ja tapoja sekä vaalineet rakennusperintöä, maisemia ja kulttuuriympäristöjä ja kehittäneet näkemyksellisesti asuinalueitaan.

Kotiseutuhenki ja paikallisen perinteen vaaliminen ovat levinneet joka maakuntaan. Esimerkkinä voi mainita kotiseutuarkistot ja paikallismuseot, jotka muodostavat kirjastojen jälkeen Suomen tiheimmän kulttuuripalveluverkoston.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, puh. 040 733 7033, etunimi.sukunimi @kotiseutuliitto.fi
Järjestöpäällikkö Liisa Lohtander, puh. 045 1509 109, etunimi.sukunimi @kotiseutuliitto.fi

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maamme suurimmista kansalaisjärjestöistä. Liiton keskustoimisto, 15 aluejärjestöä ja noin 750 jäsenyhdistystä ympäri Suomen tarjoavat yli 150 000 paikallistoimijalle näköalapaikan paikalliskulttuuriin sekä vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia. Liiton jäsenistöön kuuluu myös 100 kuntaa ja kaikki maakuntien liitot, mikä takaa paitsi alueellisen kattavuuden myös joustavan tiedonkulun ja lukuisat yhteistyömahdollisuudet hallinnon ja ruohonjuuritason toimijoiden välillä. Kotiseutuliitto vastaa myös seurantalojen korjausavustuksen jaosta ja tarjoaa asiantuntija-apua seurantalojen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.