Kymmenen seurantaloa valittu Hyvän korjauksen palkinnon finaaliin – äänestä omaa suosikkiasi
Perinteikkäässä kilpailussa arvioidaan, miten hyvin korjauksilla on säilytetty rakennusten ominaispiirteet ja parannettu käytettävyyttä. Tänä vuonna kilpailuun ilmoitettiin peräti 33 taloa, joista asiantuntijaraati valitsi jatkoon kymmenen seurantaloa. Yleisö voi äänestää omaa suosikkiaan toukokuun loppuun asti.
Finaaliin valituissa seurantaloissa on tehty monenlaisia korjauksia, isoja ja pieniä. Näkyviä ja suuria hankkeita ovat olleet julkisivujen ja kattojen korjaukset sekä ikkunoiden kunnostukset. Sisätiloissa talojen käytettävyyttä ja viihtyisyyttä on parannettu lisäämällä esteettömiä tiloja, uudistamalla keittiöitä ja kunnostamalla seinä- ja lattiapintoja. Energiataloutta ja talotekniikkaa edustavat aurinkopaneelit, ilmalämpöpumput ja lisäeristykset.
Kaikissa taloissa talkootyö on ollut vahvassa roolissa, myös talojen käytettävyys on parantunut korjausten seurauksena. Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota kohteen rakennusperintöön, korjauksissa käytettyihin materiaaleihin ja menetelmiin, ja siihen, miten uusi sopeutuu vanhaan.
Hyvän korjauksen palkinnon finalistit 2026 ovat:
1. Ahmoon työväentalo (Karkkila, Uusimaa)
2. Alhon talo (Porvoo, Uusimaa)
3. Borgvik (Raasepori, Uusimaa)
4. Brankkis (Porvoo, Uusimaa)
5. Honkamaja (Espoo, Uusimaa)
6. Hunsalan työväentalo (Loppi, Kanta-Häme)
7. Itä-Jämsän maamiesseurantalo (Jämsä, Keski-Suomi)
8. Koskö Samlingshus (Mustasaari, Pohjanmaa)
9. Toukola (Loimaa, Varsinais-Suomi)
10. Visuveden nuorisoseurantalo (Ruovesi, Pirkanmaa)
Hyvän korjauksen palkinnon myöntää Seurantaloasiain neuvottelukunta. Asiantuntijaraatiin kuuluvat Seurantaloasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö, arkkitehti, yliopistonlehtori Iida Kalakoski Tampereen yliopistosta ja rakennustutkija Jari Heiskanen Suomen Kotiseutuliitosta.
Äänestys yleisön suosikkitalosta käynnistyy 15. toukokuuta ja jatkuu toukokuun loppuun asti Kotiseutuliiton nettisivuilla.
Seurantalot ovat tärkeä osa kulttuuriperintöä
Seurantalot ovat arvokasta kansallista kulttuuriperintöä ja monin paikoin elintärkeitä paikalliselle harrastus- ja kulttuuritoiminnalle. Paikallisyhdistykset huolehtivat niiden ylläpidosta ja korjaamisesta pääosin talkoovoimin, rakennusta rakkaudella vaalien. Seurantaloja on noin 2500 eri puolilla Suomea.
Seurantaloasiain neuvottelukunnassa on edustettuna 12 seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen keskusjärjestöä sekä opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, Museovirasto ja Kuntaliitto.
Finalistit 2026
1. Ahmoon työväentalo, rak. 1890, Karkkilan Vasemmistoliitto ry, Karkkila, Uusimaa
Ahmoon työväentalolla on värikäs seurantalohistoria. Talo rakennettiin alkujaan asuinrakennukseksi 1880-luvulla. Työväentaloksi rakennus muutettiin 1911. Lapualaisvuosina talo suljettiin, takavarikoitiin ja huutokaupattiin. Käyttäjinä olivat sen jälkeen sosialidemokraattinen työväenyhdistys ja myöhemmin pienviljelijäyhdistys. Sotien jälkeen talo luovutettiin SKP:n Ahmoon paikallisyhdistykselle.
Rakennuksen ja sen rakenteiden säilyminen ja käytettävyys turvattiin 2000-luvulla laajassa korjaustyössä, jossa kunnostettiin talon julkisivuja, sisätiloja ja runkorakenteita. Ulkoasua kohensi uusi, punamullalla maalattu peiterimavuoraus, vesikourut ja katon maalaus. Ikkunapokat ja luonnonkivisokkeli kunnostettiin ja alapohjan tuuletusta parannettiin. Käytettävyyttä on parantanut uudet portaat, luiska ja talonmiehen asuntoon tehty tarjoilukeittiö. Töitä on tehty merkittävissä määrin talkoilla ja vanhoja materiaaleja huomioiden ja kunnostaen. Aikaisemmin lähes käyttökelvoton talo on nyt aktiivisessa käytössä ja siellä on mm. teatteritoimintaa, perhejuhlia, kokouksia ja harjoituksia.
2. Alhon talo, rak. 1934, Nuorisoseura Alhon Nuoret ry, Porvoo, Uusimaa
Porvoon maalaiskuntaan rakennettu Alhon talo rakennettiin alkujaan 1932 talkoilla kansakouluksi. Koulutoiminta päättyi 1965, jonka jälkeen kaupungin omistama talo oli kyläläisten käytössä. Nuorisoseura Alhon Nuoret osti talon 1980 ja huonoon kuntoon menossa oleva talo kunnostettiin seurantaloksi. Taloa on korjattu ja ylläpidetty talkoovoimin, kylän omien kirvesmiesten voimin nykypäiviin saakka.
2020-luvulla julkisivun peiterimavuoraus uusittiin ja maalattiin, pääsisäänkäynnin portaat uusittiin ja keittiön oven päälle rakennettiin katos. Energiataloutta parannettiin kahdella ilmalämpöpumpulla ja lisäeristyksellä. Talolla on käyttöä ympäri vuoden, sitä käyttävät yhdistyksen omat jäsenet ja vuokraajat.
3. Borgvik, rak. 1933, Södra Sjundeå ungdomsförening, Raasepori, Uusimaa
Maaseutumaisemaan sijoittuva Borgvik rakennettiin talkoovoimin vuosina 1932–1933 nuorisoseurantaloksi. Porkkalan vuokra-aikana talo oli elokuvateatterina.
2020-luvulla rakennuksen käytettävyyttä, viihtyisyyttä ja esteettömyyttä on parannettu rakentamalla luiska, aidattu terassi ja portaat. Sisätiloissa on maalattu pintoja, kunnostettu lattioita, valaistusta, keittiötä ja wc-tiloja. Rakenteiden säilymistä edesauttavat uudet sadevesirännit. Talolla on vilkasta omaa sekä vuokraustoimintaa mm. tapahtumia, teatteria, konsertteja ja juhlia.
4. Brankkis, rak. 1890, Borgå Frivilliga Brandkår, Porvoo, Uusimaa
Porvoon vapaapalokunnan talo valmistui vuonna 1890 ja se on merkittävä osa Porvoon vanhaa kaupunkia. Pohjakerros oli tarkoitettu VPK:n operatiiviseen käyttöön eli palokaluston säilytykseen ja huoltoon. Pääkerrokseen sijoittuivat toimintaa tukevat ja myös kaupungille tärkeät ja tarpeelliset suuret kokoontumis- ja juhlatilat.
2020-luvulla rakennukseen uusittiin vesikatto ja julkisivut maalattiin. Vesikatto toteutettiin perinteisenä, sinkittynä ja konesaumattuna peltikattona jalkaränneineen. Julkisivut maalattiin edellisen kerran vuonna 2011, jolloin selvitettiin aikaisempia värikerroksia. Nyt toteutettu huoltomaalaus tehtiin vastaavilla sävyillä kuin vuoden 2011 maalaus. Talo on vilkkaassa käytössä, VPK:n oman sammutus- ja muun toiminnan lisäksi taloa vuokrataan juhla- ja kokouskäyttöön.
5. Honkamaja, rak. 1936, Nuuksio-seura ry, Espoo, Uusimaa
Nuuksio-seura perustettiin nuorisoseuraksi 1929. Yhdistys sai 1932 läheiseltä kartanolta lahjoituksena tontin, johon 1936 rakennettiin talkoilla seurantaloksi nykyinen Honkamaja. Puutavaraa saatiin ympäristön tiloilta sekä Turuntien uuden linjauksen raivauksesta. Talon ulkoasu, näyttävä päätykuisti pylväineen ja aumakattoineen sekä 8- ja 10-ruutuiset ikkunat yksinkertaisine vuorilistoineen ja sisätilojen vaakapeiliovet liittävät rakennuksen ajan niukkaan klassismiin. Sodan jälkeen talo toimi viisi vuotta kansakouluna.
Vuosien varrella ympäröivä maaseutu on muuttunut talon ympärillä nykyaikaiseksi Espoon asutustaajamaksi ja pääkaupunkiseudun liikennealueeksi. Talolla on vilkasta toimintaa viikolla ja viikonloppuisin, jolloin taloa vuokrataan juhliin. Talon hoito on ollut pitkäjänteistä, hankesuunnitelmaan perustuvaa. 2000-luvulla sisätiloissa on pyritty palauttamaan aikaisempaa asua, mm. purettu näyttämö on palautettu saliin. 2020-luvulla on uudistettu keittiö, eteinen sekä kunnostettu ikkunat ja vanha ulko-ovi. Rakennusperinnön huomiointi sekä viihtyisyyttä ja käytettävyyttä parantaneet korjaukset ovat lisänneet talon käyttöä.
6. Hunsalan työväentalo, rak. 1912, Hunsalan työväenyhdistys Kajastus ry, Loppi, Kanta-Häme
Hunsalan Työväentalo valmistui 1912 kartanon ja tehtaan rakennuttaman kapearaiteisen Karkkila-Hyvinkää radan varteen, lähelle Hunsalan pysäkkiä. Kunnan viimeinen, alkuperäisessä käytössä oleva työväentalo elvytettiin 2020-luvulla. Rakennusperintöä ja ominaispiirteitä on vaalittu kunnostamalla ikkunat Museoviraston korjauskortiston mukaisesti perinteisin menetelmin, materiaalein ja maalein. Varoja hankkeeseen saatiin pitämällä perinteiset iltamat hankkeen hyväksi. Käytettävyyttä on parannettu hankkimalla ilmalämpöpumppu, pienvesipuhdistamo, liesi ja jääkaappi. Työväentalo on säilynyt ja säilytetty alkuperäisessä, vaatimattomassa asussaan, talossa ei ole sisävessaa tai juoksevaa vettä. Sisätiloissa alkuperäisyyttä edustavat sisäovet, lattiat, listat, yleisöpenkit ja näyttämökulissit. Kesäkäytössä olevalla talolla on pidetty iltamia ja näytetty elokuvia, ja sitä vuokrataan juhliin ja tapahtumiin.
7. Itä-Jämsän maamiesseurantalo, rak. 1951, Itä-Jämsän maamiesseura ry, Jämsä, Keski-Suomi
Itä-Jämsän maamiesseuran talo rakennettiin 1951 seurantaloksi vanhasta hirsirungosta. Taloa on laajennettu 1990-luvulla. 2020-luvulla rakennuksen julkisivut on kunnostettu ja maalattu. Käytettävyyttä on parannettu keittiön peruskorjauksella ja laajennuksella sekä lattioiden kunnostuksella. Energiataloutta on parannettu lisäeristyksillä ja lämmitysjärjestelmän uusilla pattereilla ja ilmalämpöpumpuilla. Toteutus on seurannut hyvin korjauspolkua: ensin on tehty kuntoarvio ja sen jälkeen hankesuunnitelmat, joita ovat laatineet rakennusmestari ja konservaattori. Korjauksissa on säilytetty vanhaa kunnostamalla ja täydentämällä, 1950-luvun alkuperäisyys ja kerrostumat huomioiden. Talossa olevia rakennusosia on kierrätetty toiseen paikkaan. Työt ovat tehty perinteisillä materiaaleilla ja väreillä. Rakennuksen korjaushistoria on hyvin tiedossa ja merkittävä osa töistä on tehty talkoilla. Talo on yhdistyksen käytössä ja sitä vuokrataan. Käytettävyyden parannukset ja sisätilojen vaaliminen ovat lisänneet talon käyttöä.
8. Koskö Samlingshus, rak. 1952, Koskö hembygdsförening, Mustasaari, Pohjanmaa
Koskön pienessä kylässä sijaitseva seurantalo valmistui 1952. Talon katto, julkisivut ja ikkunat kunnostettiin vuosina 2024–2025. Julkisivun peiterimavuorauksesta uusittiin noin puolet, ikkunat kunnostettiin ja katto uusittiin konesaumakattona uudelleen muuratuin piipuin. Talon energiataloutta parannettiin aurinkopaneeleilla ja ilmalämpöpumpulla. Ammattityön lisäksi hankkeessa merkittävässä roolissa oli talkootyö. Seurantalo muodostaa nyt kylän sydämen. Talo on aktiivisessa käytössä, siellä pidetään kursseja, juhlia ja kulttuuritapahtumia. Yhdistyksessä on vahvaa kylä- ja talkoohenkeä, jolla talo rakennettiin 1950-luvulla, laajennettiin 1980-luvulla ja korjattiin 2020-luvulla.
9. Toukola, rak. 1923, Loimaan nuorisoseura ry, Loimaa, Varsinais-Suomi
Loimijoen varrelle, avaraan viljelymaisemaan sijoittuvan Toukolan hirret ovat alkujaan Hurrin talon muonamiehen pirtistä, joka siirrettiin nykyiselle paikalle 1923 ja muutettiin seurantaloksi. 2000-luvun alussa vähälle käytölle jäänyt talo oli päässyt huonoon kuntoon. Seuraavina vuosina talolla aloitettiin laaja, pääosin talkootyönä toteutettu peruskorjaus, jossa huomiotiin talon ominaispiirteitä, vanhoja ja perinteisiä materiaaleja ja rakennusosia. 2020-luvulla on päivitetty talotekniikkaa ja parannettu käytettävyyttä asentamalla ilmalämpöpumppu, jätevesijärjestelmä ja uusi wc-istuin. Lisäksi pihaa on kunnostettu ja rakennettu erillinen terassi ulkorakennuksen yhteyteen. Laajan korjauksen ansiosta nuorisoseura ja kyläyhdistys voivat käyttää taloa monipuolisesti. Taloa myös vuokrataan erilaisiin juhliin.
10. Visuveden nuorisoseurantalo, rak. 1921, Visuveden Nuorisoseura ry, Ruovesi, Pirkanmaa
Visuveden taajamassa, vanhan päätien varrella oleva seurantalo valmistui 1921. Rakennuksen avokuisti laajennettiin ja muutettiin umpikuistiksi 1980-luvulla, uusiin tiloihin tuli eteinen ja wc-tilat. 2020-luvulla talon lämmitysjärjestelmä uusittiin liittämällä talo kaukolämpöön. Samalla rakennettiin esteetön wc ja luiska sisäänkäynnin yhteyteen. Vesikatto tarkastettiin ja kunnostettiin. Suunnitelmallisuus, talkootyö sekä talotekniikan, esteettömyyden ja rakenteiden parannukset ja kunnostukset ovat laajentaneet ja lisänneet talon käyttöä merkittävästi, ei vain nuorisoseuran, vaan koko kylän talona.
Äänestä omaa suosikkitaloasi täällä.
Lisätietoja:
Hyvän korjauksen palkinto: https://kotiseutuliitto.fi/seurantalot/hyvan-korjauksen-palkinto/
Rakennustutkija Jari Heiskanen, Suomen Kotiseutuliitto, jari.heiskanen@kotiseutuliitto.fi tai puh. 045 162 8440