Omakulma: Kulttuuriuitto – kulttuurista leipää
Eeva Snellman
- Kotiseutukillan jäsenä kotisivut eevasnellman.fi
- Yhteiskuntatieteiden maisteri, opettajan pedagoginen pätevyys
- 2004–2005 Lapin liiton ensimmäisen maaseutuohjelman suunnittelija Lapin yliopistossa
- Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategiatyöryhmässä 2021–2022
- Jätkän tie ja Aalto-reitti -yleishyödyllisen konseptin kehittäjä: luova talous, paikallishyvinvointi ja kestävä kehitys
- Käsitteellisen taiteen tekijä
Sodassa tuhottu Lappi avasi arkkitehti Alvar Aallolle mahdollisuuksien maailman. Laaja valkoinen pöytä levittäytyi suunnittelijan eteen. Lapin läänin aluesuunnitelman kuntainliitto perustettiin keväällä 1951. Virallisesti Lapin läänin aluesuunnitelman laatiminen annettiin Alvar Aallon arkkitehtitoimistolle 30. joulukuuta 1952, tasan kolme vuotta ennen syntymääni, ja Alvar Aalto kumppaneineen pääsi toteuttamaan unelmaansa Lapin maakuntaa koskevasta aluesuunnitelmasta. Oppinsa Aalto oli hakenut muun muassa Yhdysvalloista. Esimerkkimaa oli Sveitsi.
Varsinaissuomalainen Toini-äitini oli agronomiopettaja. Hän tutustutti jälkipolvensa Alvar Aaltoon käsitteellisellä tavalla, opetti tietämättään kulttuurista lukutaitoa koskien 1900-luvun modernin projektia Artekeineen.
Kotikaupunkini Rovaniemi on tunnettu Alvar Aalto -kaupunkina, mutta koko Lapin maakunnan suunnittelijana hänen työnsä oli jäänyt Lapissa vähemmälle huomiolle. Sen vuoksi otin aiheen luupin alle kaksikymmentä vuotta sitten 2006, jolloin perustin yleishyödyllisen kulttuuriyrityksen Oivallusvalmennus Rohkian, aputoiminimenä Aaltoa.
Alfred Kordelinin säätiöltä ja Lapin kulttuurirahastolta sain pienet kannustinapurahat Alvar Aallon aikalaishaastatteluihin. Tein yhteistyötä myös Alvar Aalto -säätiön kanssa, jonka johtaja oli silloin FM Markku Lahti. Vuonna 2012 tutustuin ympäristöneuvos Jussi Rautsiin. Hän oli työskennellyt nuoruusvuosinaan Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa 10 vuotta ja tehnyt pro gradu -työnsä Alvar Aallon aluesuunnitelmista. Suomi 100 -juhlavuonna 2017 hänen julkaisunsa Alvar Aalto Connecting Northern Potentials: the Lapland Plan levisi Alvar Aalto -säätiön kautta maailmalle.
Kulttuurista murrosta ohjaava työkalu
Kun Alvar Aalto tilattiin osalliseksi Lapin aluesuunnitelman valmistelu- ja kehittämistyöstöön, hänen odotettiin toimivan eräänlaisena sovittelijana. Tavoitteena oli saada Lapin aluesuunnitelmasta myös aluekehitykseen liittyvä, kulttuurista murrosta ohjaava työkalu uusien elinkeinojen näkökulmasta, myös matkailun.
Alvar Aallon aluesuunnittelutoimisto toimi Rovaniemeltä käsin, ja Rovaniemen kauppala oli työssä keskeisessä roolissa. Läheskään kaikki kunnat eivät lopulta lähteneet mukaan. Alvar Aallon Lapin läänin aluesuunnitteluprosessi keskeytyi vuonna 1957. Merkittäviä kehittämisaloitteita jäi vireille, ja ne ovat vähitellen toteutuneet.
Ympäristöneuvos Jussi Rautsin mukaan Alvar Aallon Lapin aluesuunnitelma oli maailman ensimmäinen asiantuntijoiden yhteistyönä laatima suunnitelma, jossa keskityttiin eri alojen ympäristövaikutusten arviointiin.
Kulttuuriuitto tarkoittaa muodonmuutosta
Lähdin vuonna 2006 innovoimaan Lappiin kestävän kehityksen maaseutumatkailureittiä, fokuksessa lapset ja nuoret sekä kokonaishyvinvointi. Tein samanaikaisesti uittomuistelutyötä Kemijokivarressa. Uitto oli loppunut vuonna 1991, ja se oli jokivarressa koettu raskaasti. Uitto oli ollut merkittävä leivän lähde. Kulttuuriuitto tarkoittaa muodonmuutosta, jossa vanha uitto muuttuu uudeksi jokivarren ihmisiä työllistäväksi elinkeinoksi. Lapissa on aina leipä otettu monesta lähteestä. Puhutaan reikäleipätaloudesta.
Kun Kemijoen uiton päättymisestä tuli kuluneeksi 20 vuotta, käsikirjoitin ja ohjasin lyhytelokuvan Kemijoen uitosta Leikkiä kosken kanssa (2012). Päähenkilönä on lapsuuteni tukkilaissankari Pauli Yliaska Sodankylän Askasta. Teimme elokuvan yhteistyössä. Se on nyt Suomen Metsämuseo Luston kokoelmissa ja ladattavissa Finnassa.
Kiertelin elokuvan ja räätälöityjen esitysten kanssa Kemijokivarren kansalaisopistoissa ja kirjastoissa Suomi 100 -juhlavuonna teemalla Jätkä ja Alvar Aalto Lapissa 1917–2017. Kiertueen teki taloudellisesti mahdolliseksi Johan Gullichsen.
Toinen Alvar Aaltoon liittyvä tuotokseni julkaistiin toukokuussa 2025. Tieto- ja kuvakirja Tehtävä arkkitehtitoimistossa – Elissa ja Alvar Aalto & kumppanit on Alvar Aallon toimiston työntekijöiden haastatteluiden ympärille rakentunut kertomuskokoelma.
Jatkuvuuden, kuuluvuuden ja mielekkyyden tunne sekä nuorten työ ja perheiden kokonaishyvinvointi ovat Jätkän tie ja Aalto-reitin keskeisiä itseisarvoja
70-vuotissyntymäpäivänäni 30. joulukuuta 2025 kävin viemässä kynttilän Toini-äitini haudalle. Mietin miten kiteyttäisin tekemästäni työstä kertyneen perinnön ytimen. Tähän päädyin: Kulttuuri on henkistä vapautta saada toteuttaa ympäristöä kunnioittaen luovasti ja raikkaasti oma tehtävänsä maisessa maailmassa.
Omasta näkökulmastani Jätkän tie ja Aalto -reitti on tällä hetkellä identiteettiä vahvistava itsekasvun ja kehittymisen monimuotoinen kulttuuripolku. Sen voi mielikuvitella vaikkapa immateriaaliseksi pyhiinvaellusreitiksi, retriitiksi, jos siltä tuntuu, tai moneksi muuksi luovan merkitystalouden ja parantumisen toteutumaksi. Jatkuvuuden, kuuluvuuden ja mielekkyyden tunne sekä nuorten työ ja perheiden kokonaishyvinvointi ovat reitin keskeisiä itseisarvoja.
Kokonaisuutena tämän aihepiirin pohdinta on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta tärkeä pedagoginen terveystehtävä. Mikä meitä sairastuttaa? Mikä meitä tervehdyttää? Ja loppukaneetiksi vielä kultainen sääntö: Hyvä teko on tehtävä.
Kiitos, että olen saanut Suomen Kotiseutuliiton Kilta-jäsenenä ylläpitää omia kotisivuja ja näin olla osallisena aktiivisena kansalaisena tärkeässä kotiseututyössä.