Kotiseutuliitto otti kantaa arkistopolitiikkaan

Kotiseutuliitto on antanut lausunnon Kansallisarkiston arkistoaineistojen hankintapolitiikan luonnoksesta.

Liitto katsoo, että esitetyt hankintapoliittiset linjaukset painottuvat vahvasti kansallisen tason toimijoihin. Näkökulma on vanhentunut ja ohjaa hankintapolitiikkaa tavalla, joka ei ole tämän päivän vallitsevien paradigmojen mukainen. Arkistoaineistojen kansallisesta merkittävyydestä todetaan hankintapolitiikassa aivan oikein, että ”myös paikallinen aineisto, joka dokumentoi tutkimuksellisesti kiinnostavaa ilmiötä, voidaan nähdä kansallisesti merkittävänä.” Tähän on liiton mukaan helppo yhtyä. Esitetyt hankintalinjaukset eivät kuitenkaan huomioi alueellisen ja paikallisen yksityisen arkistoaineiston arvoa riittävästi.

Kansalaisyhteiskunta järjestöineen ja vapaaehtoistoimintoineen on yksi suomalaisen yhteiskunnan erityispiirre, joka hakee vertaistaan koko maailmassa. Liitto katsoo, että tarpeeksi kattava asiakirjallinen dokumentointi paikalliselta, alueelliselta ja valtakunnalliselta tasolta on kansallisesti erittäin tärkeää.

Yritysarkistot ovat de facto vaarassa jäädä katveeseen. Elka säilyttää merkittävää elinkeinotoimijoiden arkistoaineistoa, mutta koska sinne tallettaminen maksaa, osa merkittäviksi nähdyistä yritysarkistoaineistoista jää hankintapolitiikan ulkopuolelle, mikäli maksajaa ei ole tai kustannukset nousevat liian korkeiksi. Tällä hetkellä useimpien kotiseutuarkistojen mahdollisuudet ottaa vastaan yritysarkistoja ovat vähäiset.

Kotiseutuliiton mielestä Kansallisarkiston hankintapolitiikkaa tulisi tarkastella osana ja suhteessa muuhun yksityisarkistotoimintaan. Kansallisarkiston tulisi omassa hankintapolitiikassaan ja arkistoinnin ohjaus-, kehittämis- ja neuvontatehtävissään huolehtia siitä, että yksityisarkistojen hankintapolitiikkaan ei jää Suomessa merkittäviä katvealueita.

Tarvitaan kansallinen arkistostrategia

Kotiseutuliitto yhtyy Suomen Historiallisen Seuran esitykseen kansallisen arkistostrategian laatimisesta. Se tulisi tehdä laatia ministeriön ja Kansallisarkiston yhteistyöllä sekä tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden arkistotoimijoiden kanssa. Sen tulisi kattaa myös erilaiset yksityisarkistotoimijat ja paikalliset aineistot. Tässä työssä voitaisiin hyödyntää Kotiseutuliiton puheenjohtajan, professori Laura Kolben tekemää skenaariotyötä.

Paikallisten ja alueellisten yksityisarkistoaineistojen suhteen on ajauduttu tilanteeseen, jossa kotiseutuarkistojen merkitys kasvaa, mutta niillä ei ole tunnustettua asemaa kansallisessa yksityisarkistojärjestelmässä. Niiden resurssit ja osaaminen ovat erittäin vaihtelevia ja ne kaipaavat uuteen laajentuneeseen rooliinsa entistä enemmän ohjausta ja tukea. Kotiseutuarkistojen toimintaedellytyksiä pitäisi vahvistaa, niiden säilyminen tulisi turvata ja niiden käytäntöjä olisi yhdenmukaistettava. Kotiseutuarkistojen merkityksestä sekä erilaisista mahdollisuuksista niiden toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen olisi syytä keskustella keskeisten toimijoiden välillä pikaisesti. Yhteistyöllä olisi mahdollista luoda kotiseutuarkistoja hyödyttäviä kustannustehokkaita tukipalveluita (esim. yhteiset tietokannat).

Yksityisarkistojen neuvottelukunta on päätetty lakkauttaa vuoden 2025 loppuun. Neuvottelukunta ei siis voi jatkossa huolehtia yksityisarkistojen kansallisen hankintapolitiikan valmistelusta, kuten esittelytekstissä on viitattu. Yksityisarkistojen kansallisen hankintapolitiikan jatkumiselle tai kehittämiselle ei ole tämän vuoden jälkeen olemassa mitään tukijärjestelmää. Hankintapoliittisen yhteistyön jatkon turvaaminen on sekä yksityisarkistotoimijoiden että yksityisten arkistoaineistojen kannalta erittäin tärkeää. Asia tulisi järjestää kiireellisesti Kansallisarkiston johdolla.

Lausunto kokonaisuudessaan

Lausunto arkistoaineistojen hankintapolitiikasta – Suomen Kotiseutuliitto

Suomen Historiallisen Seuran esitys arkistostrategian laatimiseksi

agricolaverkko.fi/tietosanomat/suomeen-tarvitaan-kansallinen-arkistostrategia