Jokainen meistä kantaa mukanaan aineetonta kulttuuriperintöä

• Projektipäällikkö
• Kulttuuriperintö eilen, tänään ja huomenna-voimaa yhteiskehittämisestä -hanke
• Työskentelee Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kehittämiskeskuksessa

Kävin katsomassa Savonlinnan Oopperajuhlilla Joonas Kokkosen säveltämän Viimeiset kiusaukset. Ooppera kertoo herännäisyyden perustajan, Paavo Ruotsalaisen elämän viimeisistä hetkistä, kuumehoureista ja painajaisista kuolinvuoteella. Pieni asia sai nivalaisen sieluni parkaisemaan mielessäni esityksen aikana: ”Ei voi olla Paavon takin liepeissä punaista vuorikangasta”. Herännäisyyteen kun kuului voimakkaasti kaikenlaisen koreilun välttäminen; jopa takin kaulukset otettiin pois turhana koreiluna väreistä puhumattakaan. Omassa mielessäni värit eivät mahtuneet siis edes Paavon painajaiseen.

Tämä hetkellinen, mutta yllättävän voimakas reaktioni sai pohtimaan aineettoman kulttuuriperinnön olemusta. Taisin nimittäin tässä Viimeisten kiusauksien versiossa törmätä omaan aineettomaan kulttuuriperintööni tai ainakin sen yhteen osaan.

Olemme hankkeessa Kulttuuriperintö eilen, tänään ja huomenna – voimaa yhteiskehittämisestä tehneet luentosarjan, joka tulee lähelle voimakasta kotiseutukokemustani.

Rikas uskonnollinen ja kulttuurielämä

Lapsuudessani Nivalan Maliskylällä eri kirkkokunnat ja herätysliikkeet elivät vahvoina. Arjessa ja juhlassa oli voimakas ja rikas uskonnollinen elämä. Ja kulttuurielämä. Kylällä oli oma sekakuoro, lapsikuoro ja soittokunta. Juhlissa veisattiin, pidettiin puheita ja kävi paljon väkeä. Kaikki käteltiin. Kylän oma sekakuoro palveli yhteisöään laulaen syntymäpäivät ja hautajaiset 60 vuotta. Parhaimpana vuonna kuoro harjoitteli ja esiintyi yhteensä 90 kertaa. Varsin hurja määrä maanviljelijöistä koostuvalle harrastajakuorolle.

Lapsuuden hienoihin muistoihin kuuluu kesäiltana ulkona harjoitellut soittokunta, jonka soitto kaikui läpi kylän. Körttiveisuun rytmi tuntuu edelleen koskettavana, kehollisena kokemuksena. Tiettyihin lauluihin liittyy voimakkaasti muisto istumisesta isän sylissä kuoroharjoituksissa. Isän sylissä bassojen hyristessä ympärillä oli turvallista ja ihanaa olla.

Kun muutimme asumaan vain viiden kilometrin päähän Ruuskankylälle, muuttui kulttuuri varsin paljon. Työn arvostaminen ja uurastaminen tulivat tutummaksi. Kahden vierekkäisen kylän kulttuurit olivat todella erilaiset. Muistan lapsena olleeni tästä hämmentynyt. Nyt keski-iässä olen oppinut ymmärtämään, että polveudun osin eteläpohjalaisista maanraivaajista. Se selitti myös Ruuskankylän työorientoituneen kulttuurin.

Tästä eteläpohjalaisten muutosta Kalajokilaaksoon kertookin ensimmäinen kulttuuriperinnöstämme kertovan luentosarjan osuus: luennoitsija Kaija Vähäsöyrinki on tutkinut aihetta viisi vuotta haastatellen ja keräten tarinoita, valokuvia ja faktatietoja eri lähteistä. Paikallishistorian ja mikrohistorian kautta avautuvat historian hienojakoiset yksityiskohdat; yksilöiden, perheiden ja sukujen tarinat.

Tuntuu järisyttävältä tunnistaa omassa toiminnassa esiäitien ja -isien kosketus. Ryhdyn helposti itsekin raivaamaan ja urakoimaan. Yksilöllisyyttä korostavassa ajassamme antaa mittasuhteita sen ymmärtäminen, että olen osa suurempaa kertomusta, tarinani liittyy toisten tarinoihin. Henkilökohtainen aineeton kulttuuriperintöni koostuu siis hyvin monesta erilaisesta aineksesta. Molempien kotikylieni kulttuurit ovat siihen vaikuttaneet. Olen valtavan kiitollinen tästä rikkaudesta.

Kätteleminen, veisaaminen ja päreenteko ovat aineetonta kulttuuriperintöämme

Mitä sitten onkaan aineeton kulttuuriperintö? Se on kaikkea sitä, mitä me ihmiset teemme. Unesco ja sen jäsenvaltiot allekirjoittivat yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2003. Siinä määritellään aineettoman kulttuuriperinnön olevan ”käytäntöjä, kuvauksia, ilmauksia, tietoa, taitoja – sekä niihin liittyviä välineitä, esineitä, artefakteja ja kulttuurisia tiloja – jotka yhteisöt, ryhmät ja joissain tapauksissa yksityishenkilöt tunnustavat osaksi kulttuuriperintöään”.

Missä aineeton kulttuuriperintömme sitten näkyy? Sen ilmenemismuotoja voivat olla esimerkiksi tapamme kertoa tarinoita ja olla vuorovaikutuksessa, murteet, sanonnat, esittävät taiteet, käytöstavat, rituaalit ja juhlamenot tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevat tiedot, taidot ja käytännöt. Suomalaisia aineettoman kulttuuriperinnön osasia on tallennettu Elävä kulttuuriperintö wikiarkistoon, jossa tilaa on vielä monelle paikalliselle erityiselle tavalle tai perinteelle.

Miten säilyttää aineetonta kulttuuriperintöä?

Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa säilytetään kulttuuriperintöä monin tavoin. Wanhan woiman Perinnekeskuksen halleissa on koneita ja laitteita sekä yhdistyksen jäsenillä osaamista niiden käyttöön. Koneet liittyvät alueen työn ja elinkeinojen historiaan: esimerkiksi suuri sininen nosturi on ollut rakentamassa Rautaruukin tehdasta Raaheen. Ryyppymäki String Band on koonnut alueella sävellettyä ja esitettyä kansanmusiikkia osaksi ohjelmistoaan. Opistoissa, kouluissa, tapahtumissa, harrastuspiireissä ja perheissä siirretään kulttuuriperintöä jatkuvasti.

On tärkeää, että emme itse kamppaa itseämme ja vähättele omaa kulttuuriperintöämme. Tutustuminen omaan henkilökohtaiseen kulttuuriperintöön on valtavan mielenkiintoinen matka. Yksilöinä me liitymme laajempiin tarinoihin. Taiteen avulla yhteisön tuntoja ja kokemuksia puetaan käsiteltävään muotoon. Laulut, runot, kronikat, näytelmät, maalaukset ja kirjat tiivistävät koettua ja siirtävät perintöä jälkipolville. Ja aina myös luovat jotakin uutta.

Taiteen ja kulttuurin arvostaminen on ilmainen teko. Toki taide ja kulttuuri tarvitsevat myös konkreettisesti rahaa, mutta on harmillista huomata silloin tällöin huomata kulttuuriin, oman alueen kulttuuriperintöön tai taiteen harrastamiseen liittyvää arvostuksen puutetta. Ilman kulttuuria ja taidetta kuihdumme. Suomen taiteen kultakaudella Suomi juostiin, maalattiin ja sävellettiin maailmakartalle. Tarvitsemme uuden luomista ja jo olemassa olevan säilyttämistä, jotta maailmankartalla pysymme.

Striimatut ja kaikille avoimet luennot kulttuuriperinnöstämme Jokihelmen opistolla 2025

Kulttuuriperintöhanke on mukana järjestämässä syksyllä kolmea ilmaisluentoa Jokihelmen opistolle. Paikan päällä tarjoamme kahvit ilmoittautuneille. Luennot voi myös kotoa käsin, sillä ne striimataan ja laitetaan näkyville kahdeksi viikoksi.

Syksyn 2025 luentosarja:

Muuttoliike Etelä-Pohjanmaalta Kalajokilaaksoon 1880-luvulta lähtien – syyt ja seuraukset

ke 24. syyskuuta kello 18.00-19.30
Haapaveden opisto
kahvitarjoilu kello 17.30 alkaen

Luennoitsija Kaija Vähäsöyrinki, jolta ilmestyy juuri Maan nälkä- teos aiheeseen liittyen. Kala-, Siika- ja Pyhäjokilaaksoihin muutti noin 5000 eteläpohjalaista. Laukeudet syntyivät, kun peltoa raivattiin uusille asukkaille. Millaisia vaikutuksia muutolla oli alueelle ja ihmisten elämään? Luennolla tarkastellaan muuttoa yksilöiden ja sukujen tarinoiden kautta

Pyhäjokiseudun asutushistoria

to 9. lokakuuta kello 18–19.30
Oulaisten lukio
kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen

Luennoitsija FT Matti Leiviskä, joka on perehtynyt Pohjanmaan jokilaaksojen asutushistoriaan keskiajalta lähtien väitöskirjassaan ja jatkotutkimuksessaan. Tiesitkö, että ennen suomalaisia Pohjanmaan jokien latvoilla asui saamelaisia? Tai että Pyhäjokilaakso oli asutettu yläosiaan myöten jo keskiajalla? Entä miten Pähkinäsaaren rauhan (1323) raja näkyy Pyhäjokilaakson asutushistoriassa?

Suomalainen ruokahistoria

to 13. marraskuuta kello 18–19.30
Oulaisten lukio
kahvitarjoilu kello 17.30 alkaen

Luennoitsija FT Ritva Kylli, jonka teos Suomen ruokahistoria suolalihasta sushiin sai Kanava-tietokirjapalkinnon ja oli sekä tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana että Vuoden historiateos ehdokkaana 2021. Oletko koskaan ajatellut, miksi syömme tietyllä tavalla? Ruokahistorian tuntemisen avulla on mahdollista päästä selville siitä, miksi lautaseltamme löytyy tietynlaisia asioita ja kuinka pitkään olemme syöneet vaikkapa perunaa, jäätelöä tai hampurilaisia.

Luentoja voi katsella myös kotoa käsin luennon aikana ja kaksi viikkoa luennon jälkeen. Suora lähetys ja tallennettu video löytyy osoitteesta www.livekuvaukset.fi .