Miten kotiseutu ja suomalaisuus määrittyy erilaisten nuorten näkökulmasta?

Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari 13.4.2018

Walter Ry:n KYTKE-projektin työntekijät kutsuttiin opetushallituksen tiloissa järjestettyyn Kotiseutuliiton tilaisuuteen, jossa teemana oli kotiseutu ja sen moninaisuus. Aamupäivän aikana eri tahojen toimesta pidettyjen puheenvuorojen lisäksi päivään sisältyi osallistujille pidettävät työpajat. Walterin työntekijät kantoivat vetovastuun yhdestä tilaisuuden aikana järjestetystä työpajasta. Aamupäivän puheenvuoroissa nousi esiin sellaisia asioita kuin luottamus, identiteetti, ulkopuolisuus, turvattomuus ja tasavertaiset kohtaamiset. Nämä ovat asioita, joihin eri ihmisillä on erilainen suhde.

Monelle Walterin KYTKE-projektin parissa työskentelevistä edellä mainitut ovat varsin tuttuja mietinnän aiheita ja tuntemuksia, jotka liittyvät vahvasti heidän eri elämänvaiheisiinsa. Sen lisäksi, että jo tilaisuuden alkuvaiheessa esille nousseet teemat koskettavat henkilökohtaisesti, nousee jokainen niistä esille myös KYTKE-projektimme työpajoilla. Aamupäivä tarjosikin mainion alustuksen iltapäivän työpajaa ajatellen.

Kun ajattelemme kotiseutua, mieleen tulee yhdessä monen muun asian kanssa mm. muistoja ja kokemuksia, naapurit ja yhteisöllisyys. Entä miten kotiseutu näyttäytyy ja miltä se tuntuu eri nuorten näkökulmasta? Tämä oli kärki, jolla iltapäivän työpajaa lähdettiin vetämään. Ajatus oli avata työpajaan osallistuvien nuorten mietteitä liittyen avarakatseisuuteen ja suomalaisuuteen, sekä rasismin ja syrjinnän ilmenemiseen heidän ympäristössään. Itse työpajan sisältö koostui hyvin pitkälti samoista tehtävistä, kuin mitä KYTKE-projekti toteuttaa ympäri Suomea kouluissa. Näin ollen itse osallistujille tarjoutui mahdollisuus pysähtyä samojen kysymysten ääreen.

Osallistujien vastaukset liittyen siihen, mitkä asiat ovat tärkeimpiä suomalaisuuden määrittäjiä, vaihtelivat jonkin verran. Vastauksista moni oli hyvin samanlaisia kuin mitä KYTKE:ssä ollaan totuttu kuulemaan nuorten suusta ympäri Suomea. Osa piti kansalaisuutta tärkeänä määrittäjänä, kun taas toiset ryhmässä vastasivat, että myös asuinpaikka ja sen myötä saatu juurekkuuden tunne määrittää suomalaisuutta. Äidinkieli ja kielitaito nousivat niin ikään esille. Keskustelua herätti se, puhutaanko nyt pelkästään suomen kielen taidosta. Työpajaan osallistunut äidinkielenään ruotsia puhuva henkilö otti kantaa tähän rakentavasti, joka sai koko ryhmän pohtimaan lisää.

Kun puhumme suomalaisuuden määrittäjistä niin kuin siihen olisi määrätyt ’oikeat’ vastaukset, johtaa se herkästi siihen, että joku ei koe mahtuvansa ns. suomalaisuuden muottiin, koska hän erottuu joidenkin tekijöiden tai piirteiden takia. Vielä ongelmallisempaa on, jos nämä erilaisuutena näyttäytyvät tekijät tai piirteet nähdään huonoina asioina. Siitä kumpuava ulkopuolisuuden ja toiseuden tunne voi vallata mielen ja lamaannuttaa. Walterin työntekijät puhuivatkin työpajan aikana siitä ja viittasivat omiin henkilökohtaisiin kokemuksiinsa. Myös osallistujilta tuli tähän osuvia esimerkkejä.

Suomalaisuus ja tunne siitä rakentuu eri ihmisille eri asioista. Suomi tarjoaa kotiseudun monelle, ja meillä kaikilla on siihen oikeus.
Walter Ry tahtoo kiittää Kotiseutuliittoa ja jokaista tapahtumassa mukana ollutta henkilöä ja tahoa antoisasta seminaarista.