Sapeliinkin tarttunut vaakunaleijona

5.12.2024 Janne Vilkuna, Kotiseutuliiton puheenjohtaja
Janne Vilkuna Thorstorpin edessä Espoossa marraskuussa 2024. Kuva: Anna-Maija Halme.

Kotiseutuliiton valtuusto kokoontui tänä vuonna syyskokoukseen ja seurantalojen juhlaseminaariin Espoon Leppävaaraan vuonna 1911 valmistuneeseen seurojentalo Thorstorpiin. Pääsalin seinällä on leijonavaakuna, joka poikkeaa itsenäisen Suomen vaakunasta etenkin siten, että leijonan vasen käpälä on sapelin kahvalla.

Suomen leijonavaakunaa muistuttava vaakuna, jossa leijonan käpälä on sapelin kahvassa. Thorstorp, Espoo.
Thorstorpin leijonavaakuna. Kuva Janne Vilkuna.

Heraldinen pystyviivoitus ilmaisee kilven olevan punainen. Vaan mistä vaakuna on peräisin?

Kustaa Vaasa nimitti vuonna 1556 toiseksi vanhimman poikansa Juhanan perustamansa Suomen herttuakunnan herttuaksi. Vuodelta 1561 on säilynyt suuriruhtinaan arvon ottaneen Juhana Herttuan vaakuna. Se on samalla Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna, ja siinä oleva leijona on Folkunga-suvun tunnus.

Kun Kustaa Vaasa kuoli vuonna 1560, hänet haudattiin Uppsalan tuomiokirkkoon. Willem Boyn marmorista veistämä hautasarkofagi valmistui kuitenkin vasta vuonna 1583. Sen sivuilla on valtakunnan ja maakuntien vaakunat. Suomen vaakuna on lähes nykyisen vaakunamme kaltainen.

Elias Brennerin Suomelle piirtämä vaakuna, jossa etukäpälä on edelleen sapelin kahvalla.

Kuningas Kustaa II Aadolfin muotokuvassa vuoden 1618 raamatussa on Suomen vaakuna, jossa vaakunaleijona on tarttunut vasemmalla käpälällään sapelinkahvaan, samoin on laita kuningatar Kristiinan raamatussa vuodelta 1642. Taiteilija Elias Brenner piirsi 1700-luvulla tuon vaakunan puhtaaksi, ja se säilyi sellaisena läpi Venäjän vallan ajan. Vaakuna esiintyy mm. ajan kolikoissa ja postimerkeissä.

Heraldikko Eric O. W. Ehrströmin piirsi vuonna 1918 Suomen kuningaskunnalle Uppsalan sarkofagin vaakunaan perustuvan vaakunan, jossa vasen käpälä on siis irti sapelin kahvasta. Kun kuninkuus ei toteutunut, kilven päällä oleva arvokruunu poistettiin vuonna 1920. Ranskalainen alakärjellä varustettu vaakunakilpi muuttui espanjalaiseksi heraldikko Olof Erikssonin piirtäessä nykyisen vaakunamme vuonna 1978. Vaakunan täytteenä olevien ruusukkeiden lukumäärä on vaihdellut ajan kuluessa nykyisestä yhdeksästä jopa kuuteentoista.

Thorstorpin vaakuna on siis Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna, mutta sen päälle kuuluva arvokruunu puuttuu. Tätä kirjoittaessa ei ole tiedossa onko siinä sellainen ollut ja jos on ollut, onko se poistettu maamme itsenäistyessä.

Yksityiskohtainen kuva kuningas Kustaa II Aadolfin vuoden 1618 raamatun sivusta, jossa Suomen vaakuna on ylhäällä keskellä olevan valtakunnan vaakunan heti oikealla puolella on tarkasteltavissa kokonaisuudessaan Wikipediassa: fi.m.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Gustav_II_Adolfs_bibel_1618_-_portrait_of_Gustav_II_Adolf.jpg