Kuusi seurantaloa valittu Hyvän korjauksen palkinnon finaaliin – äänestä omaa suosikkiasi

Hyvän korjauksen palkinto jaetaan tänä vuonna jo kymmenennen kerran. Seurantaloasiain neuvottelukunnan asettama asiantuntijaraati valitsi ehdotetuista taloista kuusi taloa kilpailun finaaliin. Myös yleisö pääsee äänestämään omaa suosikkiaan.

Raati valitsi jatkoon seuraavat talot: Harjulinna (Keuruu, Keski-Suomi), Härmän käräjätalo (Kauhava, Etelä-Pohjanmaa), Mäntyharjun nuorisoseurantalo (Mäntyharju, Etelä-Savo), Salo-Maja (Kolari, Lappi), Tapanilan kylätila (Helsinki, Uusimaa) ja Yhteistupa (Lohja, Uusimaa).

Vanhaa kunnioittaen ja käytettävyyttä parantaen

Finalistien valinnassa arvioitiin säilyttävää korjaustapaa, jossa korjaukset tehdään vanhaa rakennustapaa kunnioittaen ja rakennusosia kunnostaen. Lisäksi raati kiinnitti huomiota siihen, miten korjaukset ovat parantaneet talon käyttöä.

Asiantuntijaraatiin kuuluvat Seurantaloasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö, perinnerakennusmestari Anne Uosukainen Pirkanmaan maakuntamuseosta, arkkitehti, yliopisto-opettaja Iida Kalakoski Tampereen yliopistosta ja rakennustutkija Jari Heiskanen Suomen Kotiseutuliitosta.

Äänestys yleisön suosikkitalosta aukeaa 6. syyskuuta ja jatkuu 31. lokakuuta asti Kotiseutuliiton nettisivuilla. Yleisöäänestyksen voittaja julkistetaan marraskuussa.

Seurantalot ovat avoinna kaikille

Seurantalot ovat yhteisönsä keskuksia ja kaikille avoimia. Seurantaloja on noin 2500 eri puolilla Suomea. Niissä harrastetaan, järjestetään kokoontumisia ja juhlia. Seurantaloissa harrastaa viikoittain kymmeniätuhansia lapsia, nuoria ja aikuisia. Noin puolet seurantaloista sijaitsee harvaan asutuilla seuduilla, joissa ei ole muita avoimeen kansalaistoimintaan sopivia tiloja. Seurantaloja ylläpidetään suurelta osin vapaaehtoisvoimin rakennusta rakkaudella vaalien.

Valtio on jakanut seurantalojen korjausavustuksia vuodesta 1978. Avustukseen liittyvä korjausneuvonta annettiin Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi vuonna 1984. Vuodesta 2004 Kotiseutuliitto on vastannut myös avustuksen jakamisesta ja selvitystyöstä.

Korjausavustuksen asiantuntijaelimenä ja koordinoijana toimii Seurantaloasiain neuvottelukunta. Siinä on edustettuna 12 seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen keskusjärjestöä sekä opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, Museovirasto ja Kuntaliitto.

Finalistit 2024

Harjulinna, rak. 1936, Häkkisen maaseutuseura ry, Keuruu, Keski-Suomi

Harjulinna valmistui Rosenlew ja Serlachius -yhtiöiden tuella suojeluskunnan taloksi Keuruun maaseudulle, Häkkisen kylään. Vuosina 2020–2024 korjattiin talon vesikatto, ikkunat, pääovi, portaat ja ulkohuone. Tiilikatto uusittiin konesaumattuna peltikattona, ikkunat kunnostettiin perinteisin materiaalein ja maalein. Pääovi uusittiin vanhan mallin mukaan, betoniportaan korvasi puuporras liikuteltavalla luiskalla. Ulkohuone kunnostettiin ja muutettiin esteettömäksi. Kunnostus lisäsi talon käyttöä juhliin, iltamiin, kokouksiin ja muihin tapahtumiin.

Härmän käräjätalo, rak. 1850-luku, Härmä-Seura ry, Kauhava, Etelä-Pohjanmaa

Alahärmän kirkonkylässä, vuosikymmeniä käräjätalona toiminut Alaviitalan talo autioitui 1970-luvulla. Talossa piti käräjiä 1800-luvulla nimismies Adolf Hägglund, jonka ansiosta häjyjen eli puukkojunkkareiden toiminta saatiin vihdoin kuriin. Purkukuntoiseksi julistettu rakennus siirtyi 2010-luvulla Härmä-Seuran omistukseen, joka remontoi talon 2018–2022 takaisin yhteisökäyttöön. Laajassa, arkkitehti Timo Viitalan suunnittelemassa peruskorjauksessa on korjattu rakennuksen katto, runkorakenteet, ikkunat, lattiat, sähköt ja sisäseinät. Työstä pääosa on tehty talkootyönä, säilyttäen ja kunnostaen vanhoja rakennusosia. Rakennuksen kunnostus-, restaurointi-, konservointi-, ja uusimistyössä on käytetty perinteisiä työtapoja, materiaaleja, maaleja, tapetteja tai kierrätysmateriaalia. Rakennuksen tuhoutunut kuisti on palautettu entiselleen. Tarvittaessa asennettava luiska tekee talosta myös esteettömän. Kulttuurihistorialtaan merkittävän rakennuksen hyvin dokumentoitu hanke on talkootyön ja ammattiosaamisen taidonnäyte.

Mäntyharjun nuorisoseurantalo, rak. 1910, Mäntyharjun Nuorisoseura ry, Mäntyharju, Etelä-Savo

Yli satavuotias nuorisoseurantalo on osa Mäntyharjun vanhaa keskustaa, valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä. Perinteinen, vanhan raitin varressa metsämäellä sijaitseva seurantalo on säilyttänyt hyvin julkisivuissaan alkuperäiset, kansallisromantiikkaan liittyvät ominaispiirteensä. Historiallisen kokoontumis- ja juhlatilan katto uusittiin perinteisenä konesaumapeltikatteena vuosina 2023–2024. Hanke toteutettiin alueellisen vastuumuseon ohjauksessa, ammattilaisten ja talkoolaisten voimin.

Salo-Maja, rak. 1949, Luoteis-Lapin vapaa-ajattelijat, Kolari, Lappi

Kolarin vanhimmassa, Lapin jälleenrakennuskauteen liittyvässä yhdistysrakennuksessa on kunnostettu 2000-luvulla sisäseiniä, portaita, sokkelia ja katosta sekä hankittu palotikkaat ja savupiipun suoja. Takamaiden savottoihin liittyvä, Venejärven työväentaloksi rakennettu pieni rakennus oli käyttämättä 20 vuotta, kunnes talo lahjoitettiin Luoteis-Lapin vapaa-ajattelijoille, jotka kunnostivat talon talkootyönä 2005–2023. Korjaustyöt turvaavat paikallisesti merkittävän ja tärkeän kokoontumistilan säilymistä.

Tapanilan kylätila, rak. 1923, Tapanilan kylätila ry, Helsinki, Uusimaa

Tapaninkylän kaupunginosaan kansakouluksi 1923 rakennettu rakennus siirtyi Tapanilan kylätila -yhdistykselle 2018. Neljä vuotta käyttämättömänä ollut rakennus vaati peruskorjausta. Rakennuksen kunto kartoitettiin, hirsiseinät, vesikatto, julkisivut ja ikkunat kunnostettiin tai uusittiin vanhoja rakenteita säästäen perinteisin menetelmin ja materiaalein. Sisätiloissa palautettiin tiloja rakenne- ja maalikerrostumat huomioiden vanhempaan asuun, kunnostamalla mm. vanhat puulattiat ja painovoimainen ilmanvaihto. Arkkitehtisuunnittelun ja ammattityön lisäksi merkittävä osa töistä tehtiin talkoovoimin. Yhdistys on tarjonnut aktiivisesti tietoa käyttämistään materiaaleista ja väreistä alueen asukkaille. Rakennus on vilkkaassa käytössä, siitä on muodostunut asukkaille kohtauspaikka ja toimintakeskus, ”kyläläisten olohuone”.

Yhteistupa, rak. 1912, Tavola Seura ry, Lohja, Uusimaa

Lohjan Tavolan kylään maamiesseuran taloksi rakennetusta rakennuksesta kunnostettiin 2023 julkisivut, ikkunat ja ulkovuori maalattiin. Julkisivun lahovauriot ja betoniportaat paikattiin alkuperäisillä materiaaleilla. Vanha, irtoava maali poistettiin mekaanisesti. Ulkomaalauksen pohjatyöt tehtiin talkoilla ja maalaustyön teki ammattimaalari. Hanketta ohjasi alueellinen vastuumuseo. Kyläläisille tärkeän seurantalon ulkoasu koheni, mikä houkuttelee uusia käyttäjiä.

Kuvia finaaliin valituista taloista Flickrissa

Lue lisää:

Hyvän korjauksen palkinto: https://kotiseutuliitto.fi/seurantalot/hyvan-korjauksen-palkinto/

Lisätietoja: rakennustutkija Jari Heiskanen, Suomen Kotiseutuliitto, jari.heiskanen@kotiseutuliitto.fi tai puh. 045 162 8440