Janne Vilkuna jatkaa Kotiseutuliiton puheenjohtajana

Kotiseutuliiton vuosikokous päätti puheenjohtajan valinnasta Kotkassa lauantaina 9. syyskuuta. Samalla valittiin valtuuston uudet, erovuorossa olevien tilalle tulevat ja jatkavat jäsenet. Valtuuston maakuntien ehdokkaista päätettiin maakunnallisissa kokouksissa keväällä.

Lahtelainen museologian emeritusprofessori Janne Vilkuna jatkaa Kotiseutuliiton valtuuston ja samalla koko liiton puheenjohtajana. Kausi on Vilkunalle kuudes.

Maakuntien valtuustoedustajat seuraavalla kaudella

Etelä-Pohjanmaa, Tuija Ahola, Lappajärvi, 3. kaudelle

Etelä-Savo, Arto Utriainen, Pieksämäki, 1. kaudelle

Lappi / itäinen,  Kaija Sälevä, Rovaniemi, 1. kaudelle

Kainuu, Maria Helo, Kajaani, 1. kaudelle

Pirkanmaa, Pentti Säynäväjärvi, Ylöjärvi, 1. kaudelle

Pohjois-Karjala, Pentti Ojajärvi, Kesälahti, Kitee 1. kaudelle

Pohjois-Pohjanmaa, Jouni Kauhanen, Vaala,  2. kaudelle

Pohjois-Pohjanmaa, Elina Romppainen, Raahe, hallitukseen siirtyneen Tuula Aitto-ojan tilalle, vuosikokoukseen 2024 asti

Pohjois-Savo, Anna-Maija Korhonen, Tervo, 4. kaudelle

Satakunta, Ulla Antola, Rauma, 1. kaudelle

Uusimaa / läntinen, Henna Mitrunen, Karkkila, 4. kaudelle

Uusimaa / Ekyl ry, Espoo, Ann-Christin Lintula, Espoo, 2. kaudelle

Varsinais-Suomi, Jari J. Laiho, Salo 3. kaudelle

Asiantuntijajäsenet

Maakuntien liitot: Tarja Hautamäki, Pohjanmaan liitto, Vaasa, 7. kausi

Kotiseutuarkistot: Vuokko Joki, Oulu, 8. kausi

Kunta-ala: Ann-Mari Karvinen, Leppävirta, 1. kausi

Päälinjojen sisältöön viilauksia

Kotiseutuliiton toiminnan päälinjat pysyivät ennallaan, mutta niiden sisältöihin tuli muutoksia. Keskiössä ovat edelleen jäsenistön tarpeet, kestävyys niin kulttuuriperinnön säilyttämisen kuin kotoutumisen näkökulmasta, vuorovaikutuksen kehittäminen kotiseututyössä ja liiton taloudellinen vakaus.

Kotiseutuliitto on jäseniään varten

• Kehitämme toimintaamme jäsenten tarpeiden ja kentän näkemysten mukaisesti.
• Tuemme jäseniämme neuvonnan, palvelujen ja koulutusten avulla.
• Suunnittelemme hankkeet tukemaan jäsenten toimintaa.
• Tuemme valtuuston jäseniä alueellisen yhteistyön vahvistamisessa.
• Kehitämme digipalvelujamme saavutettavuuden parantamiseksi.

Kestävä kotiseutu syntyy yhteistyöllä

• Huolehdimme yhteisestä kulttuuriperinnöstä ja edistämme kestävää korjaamista.
• Vahvistamme kotiseututyöllä sosiaalista kestävyyttä ja hyvinvointia.
• Tuemme uusia asukkaita kotoutumaan, kotiutumaan ja osallistumaan.
• Edistämme kestävää elämäntapaa jakamalla hyviä käytäntöjä ja kannustamalla vertaisoppimiseen.
• Kutsumme kaikenikäiset mukaan kehittämään kotiseututyötä ja kotiseutuja.

Vuorovaikutteinen kotiseutuliike virittää keskustelemaan

• Olemme aktiivisesti keskusteleva ja kenttää kuunteleva kansalaisjärjestö.
• Lisäämme yhteistyötä jäsenten kanssa ja jäsenten välillä tarjoamalla mahdollisuuksia matalan kynnyksen tapaamisiin.
• Lisäämme kulttuurien välistä vuorovaikutusta, luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.
• Seuraamme toimintaympäristöä ja uudistamme toimintaamme muutoksia ennakoiden.

Taloudellisesti vahvistuva Kotiseutuliitto luo vakautta

• Hankkeistamme kehittämistyötä ja haemme uusia yhteistyökumppaneita.
• Vahvistamme Kotiseutuliiton taloutta pitkäjänteisellä ja vastuullisella sijoitustoiminnalla.
• Kehitämme aktiivisesti uusia varainhankinnan muotoja.
• Mahdollistamme toimintaa jäsenten hyväksi vahvistuvan talouden avulla.

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maan suurimmista kansalaisjärjestöistä. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun. Liiton jäsenistöön kuuluu noin 750 kotiseutu-, kaupunginosa- ja muuta yhdistystä, yli sata kuntaa ja maakuntien liitot. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista.

Kotiseutuliitto vastaa valtionavustuksen jakamisesta seurantalojen korjauksiin ja tarjoaa asiantuntijaneuvontaa korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.