Kotkan arvorakennukset kulttuurin hyvinvointikeskuksina
Kotkan kaupungin omistamien, usein arvokiinteistöissä sijaitsevien, kulttuuritilojen lista on pitkä: Eliel Saarisen suunnittelema Konserttitalo, tunnelmallinen Nelosteatteri, jugendlinnassa sijaitseva Galleria Uusikuva, Vanha paloasema ateljeineen, 1950-luvun elokuvateatterimenneisyyden Kulttuuritalo Kyminsuu, Alvar Aallon käsialaa oleva Sunilan Kantola – sekä uusimpana kohteena 1920-luvulla valmistunut Kotkansaaren vanha sairaala, josta valmistellaan Kotkan luovien ja hyvinvointialojen keskusta. Näillä tiloilla on oma pitkä historiansa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä tähän päivään. Yhteistä niille on niiden avoimuus kaupunkilaisille tulla ja tehdä taidetta ja kulttuuria: kaupunki luovuttaa tiloja yksittäisille taiteilijoille ja yhdistyksille joko hyvin edullisesti tai kokonaan veloituksetta. Miksi näin?
Tämä linjaus perustuu tietysti kaupungin strategiaan, jonka mukaan Kotka muun muassa panostaa monipuoliseen ja saavutettavaan kulttuuriin, tapahtumiin ja kulttuurihyvinvointitoimintaan, helpottaa tapahtumien ja kulttuurin tekemistä sekä kehittää tapahtuma- ja kulttuurialan toiminnan sekä tapahtumaliiketoiminnan edellytyksiä.
Selvää on, että tämä linjaus myös tuottaa paljon hyvää sekä kaupungille että kaupunkilaisille. Mikäli kaupunki itse tuottaisi ja koordinoisi taide- ja kulttuuritoimintaa näissä tiloissa, olisivat vaadittavat resurssit paljon suuremmat. Kokonaisedullisinta on tarjota tiloja ja avustuksia hyvätasoiselle ja monipuoliselle tekijäkentälle sekä kaikin tavoin auttaa niitä menestymään. Tärkeä näkökulma on myös nykyään yhä paremmin tunnustettu kulttuurin synnyttämä hyvinvointivaikutus, joka tuo hyvää niin tekijöilleen kuin kokijoilleen – siinä mielessä kulttuuriin käytettävät kaupungin omistamat tilat ovat oikeita hyvinvointikeskuksia.
Vanhasta sairaalasta luovien ja hyvinvointialojen keskus
Parhaillaan on valmisteilla hanke Kotkansaaren vanhan kaupunginsairaalan muuttamiseksi Kotkan luovien ja hyvinvointialojen keskukseksi. Tämä on uusin aloite kaupungin omistamien vanhojen rakennusten avaamiseksi.
Vuoden vaihteessa valmistunut kaupungin tekemä tarveselvitys osoitti tiloihin kohdistuvan suuren kiinnostuksen. Potentiaalisia tilojen käyttäjiä löytyy niin taide- ja kulttuuritoimijoiden parista kuin esimerkiksi hyvinvointi- ja mielenterveystyön yhteisöjen joukosta. Parhaillaan käynnissä on Kymenlaakson maakuntaliiton rahoituksella teetettävä selvitystyö, jossa luodaan keskukselle toiminnan ja talouden kokonaiskonsepti. Selvitys valmistuu elokuun lopussa, jonka jälkeen asia etenee poliittiseen päätöksentekoon. Hankkeessa yhdistyy monia kaupunkistrategian painotuksia hyvinvoinnin, osallisuuden sekä kaupungin veto- ja pitovoiman edistämisen alueilta. Tässä hankkeessa kaupungin omien sekä kolmannen sektorin kulttuuri- ja hyvinvointitoimijoiden synergian potentiaali on käsinkosketeltavan rikasta.
Kotka on perinteikäs ja elävä sekä eri vuosikymmenten arkkitehtuuriltaan monikerroksinen kulttuurikaupunki. Käsi kädessä näitä vahvuuksia hyödyntäen Kotkan tulevaisuudella on hyvää tuulta ja oloa hengittävä hieno merellinen näkymä.
Kirjoittaja on Kotkassa jo neljä vuotta työskennellyt kulttuurijohtaja
Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään 8.–10. syyskuuta 2023 Kotkassa. Alla olevalla videolla Tomi Purovaara ja pääsihteeri Nina Rauhala kertovat, miksi tähän kulttuurin suurtapahtumaan kannattaa osallistua ja mitä Kotkalla on tarjota teille alkusyksystä.