Kategoriat

Etusivu > Ajankohtaista > Uutinen > Elävän perinnön kansalliseen luetteloon haetaan kohteita eri puolilta Suomea

Elävän perinnön kansalliseen luetteloon haetaan kohteita eri puolilta Suomea

15.2.2023 Uutinen
Perinteistä lohenkalastusta Tornionjoella. Kuva: Krista Kuusela.

Museovirasto on avannut haun Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Luetteloa kerätään osana Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimusta. Haku on avoinna erilaisille yhteisöille ja yhdistyksille 15.3.2023 saakka.

Mukaan toivotaan monenlaisia perinteitä

Kansallinen luettelo esittelee perinteitä eri puolilta maata, myös eri kulttuurisilta ryhmiltä.
”Näitä toivomme lisääkin. Kannustamme myös yhteisöjä ja yhdistyksiä hakemaan niin vanhempia kuin uudempia perinteitä kansalliseen luetteloon. Hakemuksissa on tärkeää, että ne nousevat perinneyhteisöjen omasta työstä ja aktiivisuudesta. Luettelointi on samalla avain sen pohdintaan, mitä ja millaista perinnettä haluamme vaalia ja viedä eteenpäin”, sanoo Museoviraston erityisasiantuntija Leena Marsio.

Valinta elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille. Luettelo tuo vahvempaa näkyvyyttä perinteille ja vie syvemmälle elävän perinnön suojelun prosessia.

Kansallisen luettelon taustalla laajempi wikiluettelo

Kansallisen luettelon taustalla on Elävän perinnön wikiluettelo, johon on jatkuva haku. Wikiluetteloa on kerätty Suomessa vuodesta 2016. Luettelossa on mukana jo 210 artikkelia yli 250 toimijataholta viidellä eri kielellä. Elävän perinnön wikiluettelo tekee aineetonta kulttuuriperintöä näkyväksi.

Elävän perinnön wikiluettelossa jo olevia kohteita kannustetaan mukaan esittämään kohteita kansalliseen luetteloon. Myös uusia tahoja kannustetaan esittämään kohteita suoraan kansalliseen luetteloon.

Koko kansan perinteitä ja tuntemattomampaa elävää perintöä

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt Elävän perinnön kansalliseen luetteloon yhteensä 64 kohdetta. Edustettuna ovat monipuolisesti elävän perinnön alat: suullista perinnettä, käsityötaitoja, esittävää taidetta, juhlaperinteitä sekä luontoon liittyvää tietotaitoa. Perinteitä on nimetty luetteloon kaikista maakunnista. Mukana on koko kansan perinteitä, kuten lavatanssit, iltasatu ja joulurauhan julistus Turussa, mutta myös vähemmän tunnettuja perinteitä kuten Puruveden talvinuottaus ja Korsnäsin paidan valmistus.

Kansallisesta luettelosta on mahdollista myöhemmin hakea Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Suomen kohteet Unescon luetteloissa ovat saunomisperinne, kaustislainen viulunsoitto ja pohjoismainen limisaumaveneperinne. Vireillä on myös uusia hakemuksia. Museovirasto vastaa elävän perinnön luetteloinnista osana Unescon yleissopimusta aineettoman kulttuuriperinnön suojelemista.

Kansallisen luettelon kohteista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö Museoviraston ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän esityksestä. Myös muilla elävän perinnön aloilla toimivilla asiantuntijatahoilla on mahdollisuus kommentoida sähköisesti kansalliseen luetteloon tehtäviä hakemuksia. Haku on avattu nyt kolmatta kertaa; edelliset haut olivat vuosina 2017 ja 2020.

Lisätietoa