Kotiseutuliitto: Kulttuurin kansalaistoiminta luo hyvinvointia ja yhteenkuulumisen tunnetta

Suomen Kotiseutuliiton mukaan kulttuurin kansalaistoiminnan merkitys tulisi tunnistaa ja tunnustaa nykyistä laajemmin. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi Kotiseutuliiton näkemystä kulttuurialan tulevaisuutta ja koronapandemian jälkeistä jälleenrakennustarvetta käsitelleen työryhmän raportista ja siihen sisältyvistä toimenpide-esityksistä.

Kotiseutuliiton hallitus haluaa erityisesti nostaa esiin kulttuurin kansalaistoiminnan ja sen laajan yhteiskunnallisen merkityksen. Kulttuurin kansalaistoiminnalla vaikutetaan yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin, elinvoimaan ja osaamiseen sekä esimerkiksi maahanmuuttajien integroimiseen osaksi lähiyhteisöään. Kansalaistoiminnalla on ratkaiseva merkitys erityisesti kulttuurin katvealueilla, niin haja-asutusalueilla kuin lähiöissäkin.

Kotiseutuliiton mielestä tärkeimpiä näkökulmia ovat kulttuurin yhteys hyvinvointiin, tasavertaisuus, aito osallisuuden kokemus ja mahdollisuus kohdentaa kulttuuria kaikenikäisille – luoda mahdollisuuksia kokoontua yhteen ja nähdä kulttuuri ja taide osana koko elämää. Myös koko ikäkaudelle suunnattu kulttuuri- ja taidetoiminta, esimerkiksi päiväkotien, koulujen tai vaikka puolustusvoimien kautta, on ensiarvoisen tärkeää. Muuten kulttuurin kentälle jää harmaita ja ohuita alueita eikä aito saavutettavuus toteudu.

Kotiseutuliitto korostaa, että kulttuuri on usein hyvä investointi ja erinomaista ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä. Siksi uusia kulttuuriyhteistyön mahdollisuuksia tulee etsiä uusien hyvinvointialueiden kanssa.

Lausunto kokonaisuudessaan: www.kotiseutuliitto.fi/jarjesto/edunvalvonta/lausunnot/lausunto-kulttuurin-tulevaisuustyoryhman-raportista

Kulttuurin aika on nyt ja aina : Kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän ehdotukset seuraavalle hallituskaudelle julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164225