Lausunto oikeusministeriölle Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020 -työryhmän mietinnöstä

VN/1007/2019

Suomen Kotiseutuliitto

Lausunto Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020 -työryhmän mietinnöstä

1. Sääntöjen vähimmäissisällön keventäminen ja uuden yhdistyksen sääntöjen kirjoittamista helpottavat olettamasäännökset  – yhdistyslain 8, 10 b, 23, 24, 35, 38, 38 a, 39 a ja 40 §

Työryhmän ehdottamien uusien olettamasääntöjen perusteella, jollei säännöissä toisin määrätä:

• jäsenmaksua voidaan periä yhdistyksen kokouksen päätöksellä
• hallituksen jäseniä 3-7; hallituksen jäsenten, tilin/toiminnantarkastajan toimikausi päättyy ja uusi kausi alkaa valinnasta päättävän yhdistyksen kokouksen päättyessä
• tilikausi on kalenterivuosi
• henkilövalinnat tehdään, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa 6 kk kuluessa tilikauden päättymisestä
• kirjallinen kutsu yhdistyksen kokoukseen jäsenille 2 viikkoa ennen kokousta
• purkautuvan yhdistyksen jäljelle jäävä omaisuus on käytettävä yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.

Uudet olettamasäännöt perustuvat yhdistysten nykyiseen sääntökäytäntöön (mm. Patentti- ja rekisterihallituksen mallisäännöt, järjestöjen sääntömallit), joita suurin osa uusista yhdistyksistä käyttää. Tarkoitus on, ettei uusista olettamasäännöistä seuraa muutoksia vanhoille yhdistyksille.

• Kannata sellaisenaan
• Kannatan muutettuna
• Vastustan
• Ei kantaa
• Muu ehdotus, mikä?

Perustelut: Pyrkimys helpottaa yhdistyksen perustamista tällaisin olettamin on järkevää. Kannatetaan siten, että säännöissä voidaan määritellä esim. että yhdistyksen toimihenkilöiden toimikauden on mahdollista olla myös kalenterivuosi ja oltava mahdollista pitää erilliset syys-ja kevätkokoukset.

2. Jäsenten yhdenvertaisuusperiaatteesta nimenomainen säännös – yhdistyslain 10 a §

Työryhmä ehdottaa yhdistyskäytäntöä vastaavaa nimenomaista säännöstä yhdenvertaisuusperiaatteesta, joka selventää nykyisin suurelta osin sääntelemättömän periaatteen soveltamista yhdistyksissä. Ehdotuksen soveltamisala on huomattavasti suppeampi kuin muissa yhteisömuodoissa eikä periaatetta sovelleta yhtä tarkasti kuin muissa yhteisömuodoissa. Ehdotuksella selvennetään jäsenten yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen erot ja yhtäläisyydet muiden yhteisölakien, perustuslain ja hallintolainsäädännön yhdenvertaisuusperiaatteisiin ja yhdenvertaisuussääntelyyn.

Ehdotus perustuu oikeuskirjallisuuden lisäksi työryhmän selvittämään yhdistyskäytäntöön (esim. verkkokyselyt ja -keskustelut ja työpajat). Ehdotuksen perusteluissa on paljon käytännöstä nousseita esimerkkejä.

• Kannatan sellaisenaan
• Kannatan muutettuna
• Vastustan
• Ei kantaa
• Muu ehdotus, mikä?

Perustelut

3. Sallitaan 100% verkkokokoukset perinteisen yhdistyksen kokouksen tai valtuutettujen kokouksen vaihtoehtona – yhdistyslain 17 §:n 2 momentti

Verkkokokous perustuisi aina yhdistyksen sääntöihin ja jäsenten käytössä olisi kaikki perinteistä kokousta vastaavat osallistumiskeinot (”teknologia-neutraali” kokousmääritelmä, käytännössä yleensä reaaliaikainen osallistuminen). Hallitus vastaisi tarvittavista kokousjärjestelyistä.

• Kannatan sellaisenaan
• Kannatan muutettuna
• Vastustan
• Ei kantaa
• Muu ehdotus, mikä?

Perustelut: Tämä mahdollistaisi kaukana asuvan tai muusta syystä lähikokoukseen osallistumisesta estyneen (esim. työn, lasten hoidon tms. vuoksi) jäsenen yhdenvertaisen osallistumisen.

4. Etäosallistuminen mahdolliseksi hallituksen päätöksellä, jollei säännöissä rajoitettu tai kielletty – yhdistyslain 17 §:n 3 momentti

Ehdotuksella pyritään digitalisoinnin mahdollisuuksien käyttöön täysimääräisesti sekä, vältetään sääntömuutos- ym. Kuluja. Ehdotuksen valmistelu perustuu myönteisiin kokemuksiin ja työryhmän arvioon väliaikaisen lain aikaisesta kokouskäytännöstä.

• Kannatan sellaisenaan
• Kannatan muutettuna
• Vastustan
• Ei kantaa
• Muu ehdotus, mikä?

Perustelut

5. Jäsen- ja liittoäänestys myös hallituksen puheenjohtajasta ja hallituksen jäsenistä mahdolliseksi – yhdistyslain 17 ja 19 §

Hallitusohjelman mukainen mahdollisuus jäsen- ja liittoäänestyksen sallimiseen hallituksen tai sen puheenjohtajan valitsemiseksi perustuisi aina yhdistyksen sääntöjen määräykseen. Liittoäänestyksellä tarkoitetaan päätöksentekoa, jossa esimerkiksi puolue-yhdistyksen jäsenyhdistyksen henkilöjäsen saa äänestää puolueyhdistyksen yhdistyksen kokoukselle kuuluvasta asiasta.

Ehdotuksen ero yhdistyksen kokouksessa käsiteltävään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenen valintaan olisi se, ettei tarvitse järjestää kokousta, jossa keskustellaan ehdokkaista. Nykyisin jäsenyhdistyksen henkilöjäsenelle ei voi antaa äänioikeutta esim. puolue-yhdistyksen puheenjohtajan tai hallituksen jäsenen vaalissa.

• Kannatan sellaisenaan
• Kannatan muutettuna
• Vastustan
• Ei kantaa
• Muu ehdotus, mikä?

Perustelut

6. Jäsenen kyselyoikeudesta yhdistyksen kokouksessa nimenomainen säännös – yhdistyslain 25 a §

Työryhmä ehdottaa nykyistä yhdistyskäytäntöä vastaavaa nimenomaista säännöstä jäsenen kyselyoikeudesta ja yhdistyksen johdon vastausvelvollisuudesta yhdistyksen kokouksessa. Tarkoituksena on selventää, milloin nykyisin sääntelemätön kyselyoikeus ja vastausvelvollisuus on tai sitä ei ole. Ehdotus perustuu oikeuskirjallisuuden lisäksi työryhmän selvittämään yhdistyskäytäntöön (esim. verkkokyselyt ja –keskustelut ja työpajat). Ehdotuksen perusteluissa on paljon käytännöstä nousseita esimerkkejä.

• Kannatan sellaisenaan
• Kannatan muutettuna
• Vastustan
• Ei kantaa
• Muu ehdotus, mikä?

Perustelut

7. Sallitaan päätösvallan delegointi jäseneksi ottamisen ja eroilmoituksen vastaanottamisen osalta – yhdistyslain 12 ja 13 §

Jäseneksi ottamisen osalta delegointi perustuisi sääntöihin, eroilmoituksen vastaanottamisen osalta hallituksen päätökseen. Tarkoituksena on helpottaa digitaalisten palveluiden mahdollisuuksien hyödyntämistä jäsenasioissa (esim. liiton jäsenpalvelujärjestelmää hyödynnetään jäsenyhdistyksen jäsenasioiden hoidossa).
Ei muutosta jäsenen erottamiseen (ei perusteita sallia delegointia)

• Kannatan sellaisenaan
• Kannatan muutettuna
• Vastustan
• Ei kantaa
• Muu ehdotus, mikä?

Perustelut

8. Hallituksen huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuudesta ja velvollisuudesta huolehtia yhdistyksen hallinnon järjestämisestä nimenomaiset säännökset. Nimenomainen lain tai sääntöjen vastaisten päätösten täytäntöönpanokielto – yhdistyslain 35 §

Työryhmän ehdotuksen tarkoituksena on selventää yhdistyksen hallituksen yleisiä tehtäviä. Ehdotuksessa on otettu huomioon myös tilanne, jossa vastuu päivittäisesti johtamisesta on toimitusjohtajalla (esim. rajoittaa nimenomaisesti hallituksen vastuuta kirjanpidosta ja varainhoidosta).

• Kannatan sellaisenaan
• Kannatan muutettuna
• Vastustan
• Ei kantaa
• Muu ehdotus, mikä?

Perustelut

9. Sallitaan myös yhdistyksille toimitusjohtaja-toimielin – yhdistyslain 35 a §

Työryhmä ehdottaa, että yhdistyksen säännöissä voitaisiin määrätä toimielin-toimitusjohtajan valitsemisesta. Mahdollisuus sallitaan kaikille yhdistyksille (ei esim. koko- eikä toimialarajoja). Toimitusjohtaja vastaa hallituksen ohjauksessa ja valvonnassa yhdistyksen päivittäisestä johtamisesta. Hallitus valitsee ja erottaa toimitusjohtajan, joka ei ole työsuhteessa yhdistykseen. Ehdotus ei vaikuta yhdistysten nykyisten toiminnanjohtajien, pääsihteerien ym. työsuhteisiin.

• Kannatan sellaisenaan
• Kannatan muutettuna
• Vastustan
• Ei kantaa
• Muu ehdotus, mikä?

Perustelut

10. Yhdistyksen johdon esteellisyyssääntelyn tarkistus – yhdistyslain 37 §

Työryhmän ehdottamaa esteellisyyssääntelyä sovellettaisiin hallituksen jäseniin, (ehdotettavaan) toimitusjohtajaan ja muuhun sääntöjen perusteella hallintotehtävää hoitavaan toimihenkilöön (nykyisin kaikki toimihenkilöt).

Tarkoitus on selventää vastuusuhteita yhdistyksessä: hallitus ja mahdollinen toimitusjohtaja vastaavat yhdistyksen toiminnan järjestämisestä niin, että intressiristiriitatilanteita ei synny ja/tai ne tunnistetaan ja niissä toimitaan asianmukaisesti.

Työryhmän ehdotuksella selvennetään esteellisyyden perusteita siten, että yksityinen etu voi olla esteellisyysperuste vain, jos toimi poikkeaa yhdistyksen tavanomaisesta toiminnasta tai tavanomaisista ehdoista. Lisäksi selvennetään sitä, milloin välillinen etu johtaa ja ei johda esteellisyyteen.

• Kannatan sellaisenaan
• Kannatan muutettuna
• Vastustan
• Ei kantaa
• Muu ehdotus, mikä?

Perustelut: On hyödyllistä tarkistaa ja selkeyttää esteellisyysperusteita ja varmistaa, että yhdistyksen päätöksentekokyky säilyy siinä tyypillisessä tapauksessa, että päätös koskee (myös) yhdistyksen luottamushenkilöä tai luottamushenkilöitä. Samalla täytyy kuitenkin olla erityisen huolellinen, etteivät muutokset lisää epäselvyyttä.  Voi olla esimerkiksi vaikea määritellä, mikä toiminta on tavanomaista. Toisaalta tavanomaiseenkin toimintaan voi sisältyä jääviyttä edellyttävä etu, jota koskevaan päätökseen osallistuminen voi olla sekä yleisen oikeustajun vastaista että vaikuttaa epäilyttävältä jäsenien ja ulkopuolisten silmissä.

11. Pienimmille yhdistyksille sallitaan helpotettu tilinpito – yhdistyslain 37 a §

Työryhmä ehdottaa, että jos yhdistyksen tuotot ovat enintään 30 000 €/v, se voi soveltaa kirjanpitolakia kevyempää tilinpitonormistoa, joka perustuu maksuperusteiseen yksinkertaiseen kirjanpitoon. Tarkoituksena on tulojen, menojen, varojen ja velkojen erillään pitäminen. Tilinpitoon ei kuulu pakollisen tilinpäätöksen laatimista, jos tilinpito pidetään säännöllisesti (vähintään kuukausittain) jäsentenä nähtävänä. Lisäksi tilinpito-mallissa on mahdollisuus tilinpäätöstä kevyempään vuosilaskelmaan.

• Kannatan sellaisenaan
• Kannatan muutettuna
• Vastustan
• Ei kantaa
• Muu ehdotus, mikä?

Perustelut: Ehdotus on erittäin kannatettava ja perusteltu. Kuten kansainvälisessä vertailussa huomaa, on nykyinen järjestely Suomessa yhdistyksen kannalta raskas ja voi tulla yhdistyksen tuloihin nähden kohtuuttoman kalliiksi siinä tapauksessa, että vapaaehtoista, riittävän ammattitaitoista kirjanpitäjää ei ole saatavissa. On kuitenkin huomioitava, että toiminnan rahoittajien tai avustusten myöntäjien raportointikäytänteet ja avustusten saajien velvoitteet ovat vastaavasti linjassa kevyemmän tilinpitonormiston kanssa, ja että avustusten saajia ohjeistetaan riittävästi avustusten raportointivelvoitteista.

12. Yhdistysten yhdistymiseen uusi vaihtoehto – yhdistyslain 42 a – 42 c §

Työryhmä ehdottaa vaihtoehtoista sopimukseen perustuvaa yhdistymisjärjestelyä, jolla pyritään helpottamaan erityisesti suurempien yhdistysten yhdistämistä. Ehdotus sisältää varojen ja velkojen yleisseuraannon ja järjestelyn kaikkien oikeusvaikutusten (mm. uuden yhdistyksen perustaminen, sääntömuutos, jäsenyyksien siirtyminen, yhdistyvän yhdistyksen purkautuminen) voimaantulon saman aikaisesti rekisteröinnillä. Yleisseuraanto vähentää olennaisesti varojen ja vastuiden yksilöintiin ja ”järjestämiseen” liittyvää selvittelyn tarvetta.

Velkojen yleisseuraannon vuoksi ehdotus sisältää velkojansuojamenettelyn.

• Kannatan sellaisenaan
• Kannatan muutettuna
• Vastustan
• Ei kantaa
• Muu ehdotus, mikä?

Perustelut

13. Muut kommentit työryhmän muutosehdotuksesta yhdistyslain osalta

Yhdistyslain 17 §:n 1 momentti (perinteisen kokouksen määritelmä), 22 § (viittauksen selvennys), 24 §:n 2 momentti (kokouskutsun sisältö etäosallistumisesta, verkkokokouksesta ja ennakkoilmoittautumisesta), 25 §:n 2 momentti (ennakkoilmoittautumisvelvollisuuden sisällön tarkistus), 26 § (toimitusjohtajan esteellisyys yhdistyksen kokouksessa), 27 §:n 2 momentti (jäsen- ja liittoäänestystä koskevan helpotetun sääntömuutoksen soveltamisalan rajoitus, joka liittyy jäsen- ja liittoäänestyksen käyttöalan laajentamiseen), 29 § (avoin äänestys mahdolliseksi myös suhteellisessa vaalissa), 30 § (äänestys- ja vaalijärjestysvaatimuksen rajoittaminen jäsen- ja liittoäänestykseen), 32 § (moiteoikeus myös toimitusjohtajalle), 33 § (kanneoikeus myös toimitusjohtajalle), 39 § (toimitusjohtajan vahingonkorvausvelvollisuus ja johdon vahingonkorvausvastuun rajoittaminen muuta yhteisö- ja säätiölainsäädäntöä vastaavasti), 40 § (pakollisen lopputilityskokouksen tilalle lopputilityksen saatavana pitovelvollisuus), 43 § (lakkautettavan yhdistyksen varojen käyttäminen), 48 § ja 52 § (mahdollisen toimitusjohtajan huomioon ottaminen perus- ja muutosilmoituksessa yhdistysrekisteriin), voimaatulosäännös (ehdotetaan tulemaan voimaan 1.7.2022), siirtymäsäännökset (kokouskutsuajan ja ennakkoilmoittautumisen määräajan suhde, ennen lain muutosta käytössä ollut toimitusjohtaja-nimike ja vahingonkorvausvastuu ennen lain muutosta aiheutetusta vahingosta).

Kommentti: Yhdistyslain 17 §:n 1 momentti koskien yhdistysten kokousten järjestämispaikkakunnasta päättämisen valtuuksia edellyttää lisäharkintaa.

14. Muut yhdistyslakiin tai siihen liittyviin suosituksiin (esim. hyvä hallintotapa) tai ohjeisiin liittyvät kommentit

Tässä voit kommentoida yhdistyslakia siltä osin kuin asiaa ei ole käsitelty työryhmän mietinnössä.

15. Uusi toimintaryhmälaki

Työryhmän ehdotuksen mukainen uudessa laissa säänneltävä toimintaryhmä on yhdistystoiminnalle vaihtoehtoinen kansalaistoiminnan organisointimuoto. Toimintaryhmä edistää yhteisen aatteellisen tarkoituksen toteutumista. Tarkoituksena ei voi olla voiton tai muun taloudellisen edun hankkiminen siihen osalliselle.
Toimintaryhmän sisäisissä suhteissa on laaja sopimusvapaus – ei esim. pakollista hallitusta eikä jäsenten kokousta. Toimintaryhmän sisäinen viestintä ja päätöksenteko voidaan toteuttaa siten esim. some-palvelussa.

Toimintaryhmä syntyy rekisteröinnillä (PRH:een toimintaryhmärekisteri). Rekisteröinti on määräaikainen (3 vuotta). Jos rekisteröintiä ei uusita, toimintaryhmä poistetaan rekisteristä.

Rekisteröity toimintaryhmä on oikeushenkilö. Toimintaryhmällä on ainakin yksi edustaja, joklla voi edustaa ryhmää kaikissa toimissa. Toimintaryhmän puolesta toiminut ja tointa koskevaan päätökseen osallistunut ryhmän edustaja ja jäsen vastaavat henkilökohtaisesti, jos velkoja ei saa suoritusta toimintaryhmältä. Ryhmän edustaja ja jäsen voivat milloin tahansa erota.

Toimintaryhmän kevennetty tilinpito (ks. Edellä kysymys 11. pienistä yhdistyksistä), jos tuotot enintään 30 000 €/v eikä muuta säännöissä tai päätetty. Toimintaryhmälakiin lisäksi säännökset oikeuspaikasta, toimintaryhmän edustajan vahingonkorvausvelvollisuudesta, toimintaryhmän purkamisesta, konkurssista, muuttamisesta rekisteröidyksi yhdistykseksi ja rangaistusvastuusta.

• Kannatan sellaisenaan
• Kannatan muutettuna
• Vastustan
• Ei kantaa
• Muu ehdotus, mikä?

Perustelut: Ehdotus määräaikaisen toimintaryhmän hyväksymistä oikeustoimikelpoiseksi henkilöksi on erittäin kannatettava ja mahdollistaa sellaisten ryhmien taloudellisen toiminnan, joilla kynnys tavanomaisen yhdistystoiminnan pyörittämiseksi on korkea. Epämuodollisesti järjestäytyneen organisaation ” Toimintaryhmän puolesta toiminut ja tointa koskevaan päätökseen osallistunut ryhmän edustaja ja jäsen” täytyy kuitenkin määritellä erityisen huolellisesti, jotta toimintaan osallistuva henkilö ymmärtää mainitun henkilökohtaisen vastuun syntyvän hänen toimintansa johdosta. Voi lisäksi kysyä, tarvitseeko lakiin kirjata lainkaan tällaista automaattista henkilökohtaista vastuuta siltä osin, kun on kyse ulkopuolelta tulevasta rahoituksesta, vai voisiko vastuun määrittelyn ja arvioinnin jättää tässä tapauksessa rahoittajan ja toimintaryhmän väliseksi sopimusasiaksi. Toisaalta voi kysyä, mikä on yhdistyslain merkitys, jos toimintaryhmällä on identtiset toimintamahdollisuudet yhdistyksen kanssa, mutta toimintaryhmällä ei ole juurikaan säätelyä.

16. Mietinnön yleisperusteluiden kommentit

Tässä voit kommentoida työryhmän mietinnön yleisperusteluita

Yleisperustelut sisältävät työryhmän
– selvitykset yhdistyslainsäädännön sisällöstä ja yhdistyskäytännöstä, muusta yhteisölainsäädännöstä vastaavien asioiden osalta ja yhdistystoiminnan sääntelyn ulkomaiden lainsäädännössä,
– arvion nykytilasta ja toimeksiannon mukaiset tavoitteet,
– määrittämät sääntelyvaihtoehdot, arvion vaihtoehdoista ja työryhmän ehdotuksen yleiset perustelut kunkin asian osalta, sekä
– ehdotuksen riippuvuuden muista hankkeista ja suhteen valtion talousarvioesitykseen

Muut kommentit

Voitte kirjoittaa muut kommenttinne alla olevaan tekstikenttään

Pyrkimys yhdistyslain keventämiseen ja oikeushenkilönä toimivan ryhmän perustamisen kynnyksen madaltamiseen on kaikkinensa tarpeellinen ja kannatettava. Erityisen hyvä on toimintaryhmän määräaikaisuus, joka pienentää toimintaan osallistuvan henkilön vastuun raskautta ja riskiä osallistumisesta: ryhmän edustajan ei tarvitse löytää itselleen seuraajaa ja ryhtyä hankaliin ryhmän purkamistoimiin, jos toiminta hiipuu eikä innokkaita jatkajia löydy. Tällaisen oikeustoimikelpoisen toimintaryhmän mahdollistaminen voisi olla myös hyödyllinen kokeilu, jos muutoin vaikuttaa siltä, että siihen liittyy paljon epävarmuustekijöitä.