Kotiseutuni on Vantaan maisemassa

Vantaa-niminen kunta täyttää vuoden 2022 alussa vasta 50 vuotta. Vantaa on kuitenkin etelärannikkomme vanha emäpitäjä, jonka vaiheet ulottuvat vuosisatojen päähän. Helsingin pitäjä – Helsingin maalaiskunta – Vantaa on minun kotiseutuni.

Mielikuva Vantaasta on monelle hyvin hajanainen: asuntoalueiden rihmasto, jota halkovat monet valtakunnan päätiet, rautatiet ja jossa on maamme päälentokenttä.

Vantaa on kuitenkin paljon enemmän. Itselleni Vantaa kertoo maisemassaan koko Suomen tarinan: miten harvaan asutusta maanviljelysyhteiskunnasta on kehittynyt kaupungistunut hyvinvointiyhteiskunta. Ja kaikkea ympäröi monipuolinen luonto. Harrastukseni on kiertää kasvavassa kaupungissa kamera kädessä.

Vantaan Pyhän Laurin kirkko 1400-luvun puolivälistä on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus. Kirkkoakin vanhempia ovat pellot sekä peltojen ja metsien rajat.

Vantaan vanha kylärakenne on erinomaisen hyvin säilynyt. Vantaan maisemassa tärkeitä ovat myös kartanot, muut suurtilat sekä maatilat rakennuksineen. Varhaisesta teollisuudestakin on jotain jäljellä. Onneksi edes osalle rakennuksista on löytynyt uusi käyttö toiminnan päätyttyä.

Asuntotoiminta toi laajat omakotialueet sodan jälkeen

Kuninkaantie oli oman aikansa poikittaisväylä, ja se on edelleen hyvin säilynyt Vantaan alueella. Sen perillinen on Kehä III.

Suomen ensimmäinen rautatieyhteys linjattiin pitäjän läpi. Vanha maatalousyhteiskunta alkoi asemien ympärillä muuttua kiihtyvällä vauhdilla.

Maamme päälentokenttäkin säilyi kunnan alueella, kun Helsinki-Vantaa valmistui.

Vuonna 1946 Helsingin maalaiskunnasta erotettiin laajat alueet Helsingin kasvua turvaamaan. Kunnan asukasluvuksi jäi 12 000. Tänään se on lähes 240 000. Vantaan kasvu ja kehitys seitsemän vuosikymmenen aikana on ollut mykistävää.

Laajat omakotialueet ovat edelleen leimallinen osa Vantaata. Niitä syntyi sodan jälkeisen asutustoiminnan seurauksena. Seuraavan muuttoaallon mahdollisti aluerakentaminen. Missään muualla Suomessa aluerakentaminen ei toteutunut suhteessa yhtä laajasti kuin Vantaalla ja Espoossa.

Vantaalle on viime vuosina rakennettu asuntojen lisäksi myös vilkkaasti työpaikkoja, kauppakeskuksia, toimitiloja, hotelleja ja liikerakennuksia.

Laadukas inventointi auttaa arvottamaan vanhaa – luova uusiokäyttö on myös ekologista

Suomalaisten historia on luettavissa vantaalaisessa maisemassa: asumisen muutokset maanviljelyskylistä tiiviiksi kaupunkikeskuksiksi sekä työpaikkojen taival pelloilta ja metsistä teollisuuteen ja toimistoihin.

Kotiseutuni kasvot saavat muuttua. Vantaalla on tehty laadukas vanhan rakennuskannan inventointi, joka auttaa arvottamaan, mitä vanhasta kannattaa säilyttää. Harva kohde kaipaa täydellistä suojelua, mutta luova uusiokäyttö on lisäksi ekologista.

Vantaan luontokohteet on myös hyvin kartoitettu. Näin Vantaa voi säilyttää asemansa paikkakuntana, jossa kunkin aikakauden asumisen ja työpaikkarakentamisen sekä julkisen palvelurakentamisen virtaukset ovat monipuolisesti nähtävissä. Niin pitääkin olla. Onhan Vantaa ja sen edeltäjä Helsingin pitäjä itse asiassa Suomen urbanisoitunein epäpitäjä!