Seitsemälle ansioituneelle Kotiseutuliiton korkein tunnustus

Seitsemälle ansioituneelle suomalaiselle on myönnetty Kotiseututyön ansiomitali, joka on Kotiseutuliiton korkein tunnustuksen osoitus. Mitalin saivat merijärveläinen Juhani Alaranta, turkulainen Benito Casagrande, sastamalalainen Jorma Hämäläinen, nivalalainen Hanna Järviluoma, lappeenrantalainen Anne-Maija Laukas, evijärveläinen Ilmari Sulkakoski ja mynämäkeläinen Marja Virpi.

Mitalin myöntäminen edellyttää saajalta maakunnallisia tai valtakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä periaatteellisia ansioita paikallisessa kotiseututyössä.

Mitaleja jaetaan kerran vuodessa, ja ne luovutetaan Valtakunnallisten kotiseutupäivien gaalassa. Tänä vuonna Kotiseutupäivät järjestettiin Oulussa ja gaala järjestettiin 14. elokuuta Ouluhallissa.

Juhani Alaranta

rovasti, Merijärvi

Rovasti Juhani Alaranta on ollut kiinnostunut oman kotiseudun historiasta ja kotiseututyöstä nuoresta saakka. Urallaan hän on kulkenut opetusalan ja kirkollisten tehtävien myötä Merijärven kunnallispolitiikkaan ja aina valtakunnan politiikkaan asti toimien kansanedustajana 1980- ja 1990-luvuilla.

Taitavana ja aikaansaavana henkilönä Alarannalla on ollut erittäin suuri merkitys kotiseututyön ja kulttuurin kehittäjänä ja ylläpitäjänä omassa kunnassa. Hän on ollut aktiivisesti mukana paikkakunnan historiaa tallentavassa julkaisutoiminnassa ja edistänyt mm. erilaisten muistomerkkien saamista kotikuntaan.

Merijärven kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2012 lähtien. Kotiseutuyhdistyksellä on ollut hänen puheenjohtajakaudellaan hyvää yhteistyötä Merijärven kunnan, seurakunnan sekä eri yhteisöjen kanssa. Yhteisvoimin on luotu laadukkaita tapahtumia kotikuntaan. Alarannalla on ollut suuri henkilökohtainen rooli myös Merijärven keskustassa sijaitsevan Aittatorin kehitystyössä.

Useiden toimijoiden yhteistyön kanavoiminen kotiseudun ja kuntalaisten yhteiseksi hyväksi kuvaa hyvin Alarannan toimintaa. Niin työnsä kuin yhteiskunnallisten toimiensakin ohessa Alarannalla on aina riittänyt kiinnostusta, innostusta ja sydäntä oman kotiseutunsa asioille.

Alarannan ansiot erityisesti paikallisessa kotiseututoiminnassa on katsottu erittäin merkittäviksi.

Benito Casagrande

arkkitehti, SAFA, kasvatust. tri h.c., Turku

Benito Casagrande on tehnyt näyttävän ja konkreettisestikin näkyvän uran arkkitehtina: hänen kädenjälkeään voimme ihailla etenkin lukuisissa turkulaisissa rakennuksissa.

Casagrande on toiminut luottamustoimissa moninaisissa arkkitehtuurin alan organisaatioissa ja palkintolautakunnissa, Turun yliopiston ja Turun yliopistosäätiön tehtävissä sekä kunniatehtävissä mm. Italian kulttuuri-instituutin jäsenenä vuodesta 1995 lähtien. Valtion rakennustaidetoimikunnan jäsenenä Casagrande oli 1989–1994.

Kulttuuriperinnön vaaliminen ja ylläpito on lähellä Casagranden sydäntä ja hänen työnsä ydintä. Casagrande on eurooppalaisen kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran Suomen maajärjestö Europa Nostra Finlandin perustajajäsen, aktiivinen hallituksen jäsen ja ollut myös varapuheenjohtaja useiden vuosien ajan. Hän on toiminut myös Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön hallituksen puheenjohtajana ja Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n johtokunnan jäsenenä. Casagrande oli lisäksi Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen neuvottelukunnassa.

Casaganden ansiot paikallisessa, valtakunnallisessa ja kansainvälisessä kulttuuriperintötyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

 Jorma Hämäläinen

sosionomi, Sastamala

Sosionomi Jorma Hämäläinen on tehnyt pitkän uran kunnanjohtajana Pihtiputaalla ja Tuusulassa sekä kaupunginjohtajana Äänekoskella. Eläkkeelle hän on jäänyt toimittuaan pitkään Suomen Lehtiyhtymä -konsernin toimitusjohtajana.

Jorma Hämäläinen on toiminut vaikuttavasti niin paikallisessa kuin valtakunnallisessa kotiseututyössä. Hän on ollut Suomen Kotiseutuliiton hallituksen jäsen ja sen myötä mukana monissa kotiseututoimintaa kehittävissä hankkeissa. Hänen laaja yhteiskunnallinen näkemyksensä on ollut voimavara liiton vaikuttamistyössä ja kehittämisessä.

Hämäläinen oli merkittävästi vaikuttamassa Tuusula-Seuran puheenjohtajana siihen, että Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestettiin Tuusulassa vuonna 2019, Suomen Kotiseutuliiton 70-vuotisjuhlavuonna. Hänen vaikutuksensa oli keskeinen myös ohjelman ja järjestelyjen suunnittelussa järjestelytoimikunnan jäsenenä suunnittelun alkuvaiheessa.

Jorma Hämäläinen on ollut Tuusula-Seuran jäsen vuodesta 1994, johtokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja vuonna 2016 sekä puheenjohtaja vuosina 2017–2018.

Hämäläisen ansiot erityisesti valtakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Hanna Järviluoma

toiminnanjohtaja, Nivala

Hanna Järviluoma on pitkäaikainen Nivala-Seuran toiminnanjohtaja ja vahva paikallinen ja alueellinen kulttuuri- ja kotiseututyön vaikuttaja 1980-luvun lopulta lähtien.

Järviluoma on työskennellyt Nivala-Seurassa jo 1980-luvulta alkaen ja toiminnanjohtajana vuodesta 1994 alkaen. Hän on ollut kehittäjä, toimintamuotojen uudistaja sekä aktiivinen toimija laaja-alaisesti ja monenlaisessa kotiseututyössä, esimerkiksi julkaisuissa, hankkeissa ja kotiseutuarkisto- sekä kotiseutumuseotyössä. Kalajokilaakson Kotiseutuliiton sihteeri hän on ollut vuodesta 1998 vuoteen 2020.

Hanna Järviluoma on ollut Kotiseutuliiton valtuuston jäsen vuosina 2014–2020. Kaudellaan hän on ollut myös hallituksen vaalivaliokunnan jäsen vuosina 2015–2019, sääntötyöryhmän jäsen vuosina 2017–2019, paikallismuseo- ja arkistotyöryhmän jäsen vuonna 2020 sekä valtuuston vaalivaliokunnan puheenjohtaja vuonna 2021.

Järviluomalle on myönnetty Suomen Kotiseutuliiton kultainen ansiomerkki vuonna 2014.

Järviluoman ansiot paikallisessa, maakunnallisessa ja valtakunnallisessa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Laukas, Anne-Maija

käsityöläinen, Lappeenranta

Anne-Maija Laukas on pitkäaikainen Lauritsala-Seuran puheenjohtaja ja kotikaupunkinsa Lappeenrannan aktiivinen kotiseutu- ja asukastoiminnan edistäjä ja vaikuttaja.

Laukas on ollut Kotiseutuliiton valtuuston jäsen vuosina 2012–2018 ja Kotiseutuliiton valtuuston I varapuheenjohtaja vuosina 2018–2020. Hän on toiminut myös Valtakunnallisten kotiseutupäivien kehittämistyöryhmän jäsenenä ja valtuuston vaalivaliokunnan jäsenenä.

Laukas oli merkittävästi vaikuttamassa siihen, että Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestettiin Lappeenrannassa vuonna 2018. Lauritsala-Seura vastasi tapahtumasta pääjärjestäjänä ja seuran puheenjohtajana Anne-Maija Laukas oli päävastuussa sekä kotiseututapahtuman suunnittelusta, toteutuksesta että taloudesta. Hän oli järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.

Laukaksen ansiot paikallisessa ja valtakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Ilmari Sulkakoski

eläkeläinen, Evijärvi

Ilmari Sulkakoski teki vuosikymmenten mittaisen työuran Evijärven kunnan palopäällikkönä, josta tehtävästä jäi eläkkeelle vuonna 2003. Sittemmin hän on osallistunut aktiivisesti kunnallispolitiikkaan ja ollut jäsenenä Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuustossa vuodesta 2013 lähtien.

Kotiseudun hyväksi Sulkakoski on työskennellyt paitsi luottamustehtävissä ja ammatissaan, myös nuoresta saakka etenkin urheilu- ja nuorisoseurojen toiminnan myötä. Aikuisiällä mukaan on tullut monta muutakin paikallista ja alueellista yhdistystä. Evijärvi-seuran jäsen Sulkakoski on ollut vuodesta 2003 lähtien, ja sen hallituksen varapuheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2008. Hän on myös Evijärven kirkonkylän kyläyhdistyksen perustajajäsen ja yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja.

Sulkakosken tietotaito ja innostus yhteisten asioiden hoitamiseen kotiseudun parhaaksi on jatkunut eläkevuosiin saakka. Hänen toimintansa on aina ollut ennakkoluulotonta, aloitteellista ja vastuuta pelkäämätöntä. Hän on ennen kaikkea ollut tekijä silloin, kun tekijöitä on tarvittu.

Sulkakoskelle on myönnetty Suomen Kotiseutuliiton kultainen ansiomerkki vuonna 2015.

Sulkakosken ansiot paikallisessa ja maakunnallisessa kotiseututoiminnassa on katsottu erittäin merkittäviksi.

Marja Virpi

eläkeläinen, Mynämäki

Marja Virpi on toiminut Wirmo-Seuran puheenjohtajana vuodesta 2001 lähtien yhtä vuotta lukuun ottamatta koko ajan.

Virpin puheenjohtajakaudella Wirmo-seura on toteuttanut useita Leader-hankkeita sekä Suomen kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston tukemia hankkeita, joilla on esimerkiksi tehty tunnetuksi paikallishistoriaa, vaalittu kulttuuriperintöä ja tallennettu perinnettä. Viimeksi sillä on ollut Suomen Kotiseutuliiton Mestarit ja kisällit -hankkeen myötä yhteisprojekti lukion kanssa. Wirmo-Seura on saanut tänä aikana tunnustuksia aktiivisesta toiminnastaan.

Suomen Kotiseutuliiton valtuuston jäsenenä Virpi on ollut vuosina 2012–2019. Hänen toiminnassaan keskeistä on ollut kotiseudun, oman maakunnan ja lähiyhteisöjen parhaaksi tehtävä työ.

Virpille on myönnetty Suomen Kotiseutuliiton hopeinen ansiomerkki vuonna 2011.

Virpin ansiot paikallisessa, maakunnallisessa ja valtakunnallisessa kotiseututoiminnassa on katsottu erittäin merkittäviksi.

Valtakunnalliset kotiseutupäivät

• Maamme tärkein kotiseututapahtuma – kotiseudun ja paikallisuuden juhla

• Kaiken ikäiset ja taustaiset ihmiset ovat tervetulleita: sekä juuri seudulle muuttaneet, pitkään siellä asuneet, pois lähteneet, vapaa-ajanasukkaat että matkailijat

• Kaikille avoin kulttuuriperintöä ja kansalaistoimintaa käsittelevä tapahtuma

• Ainutlaatuinen elämys täynnä kohtaamisia, keskusteluja, oppimista, alueeseen tutustumista, retkiä ja juhlaa

• Kokoaa yhteen satoja ihmisiä eri puolilta Suomea ja tuhansia lähialueen asukkaita

• Tapahtuman yhteydessä pidetään Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous • Toteutetaan järjestäjäkunnan, paikallisyhdistysten, maakunnan liiton ja Suomen Kotiseutuliiton yhteistyönä

• Tuotetaan vastuullisesti ja kestävästi

• Järjestetty vuodesta 1949 alkaen joka vuosi

• Ensi vuonna Rovaniemellä, vuonna 2023 Kotkassa

Kotiseutupäivien 2021 ohjelma:

www.ouka.fi/kotiseutupaivat