Kulttuurihistorialliset rakennukset esteettömiksi

16.7.2021 Marika Nordlund, vastaava esteettömyysasiantuntija, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE
Marika Nordlund. Kuva: Invalidiliitto.

Suomessa on paljon kiinnostavaa paikallishistoriaa ja rakennuksia, jotka ansaitsevat tulla esitellyiksi kaikille kävijöille. Esteettömyyden myötä entistä useampi pääsee tutustumaan paikkoihin. Vanhoissa kohteissa on tärkeää ottaa rakennus ja sen ominaispiirteet huomioon ja sovittaa korjaukset rakennukseen hienovaraisesti. Kohteiden esteettömyyttä voi kehittää monin tavoin, niin pienemmillä kuin isommilla keinoilla. Esteettömyys on yhdenvertaisuuden huomioimista.

Esteettömyyden toteutuminen rakennetussa ympäristössä tarkoittaa sitä, että kaikilla on helppo liikkua ja toimia: niin lastenrattaita työntäen kuin vaikkapa pyörätuolia tai rollaattoria käyttäen. Kun esimerkiksi kulkuväylät piha-alueella ovat tasaisia, opasteet ovat selkeitä ja portaiden rinnalla on loiva luiska, on kohde avoin yhä useammille kävijöille.

Asiakkaiden käyttöön tarkoitettujen tilojen ohella myös henkilökunnan tilojen tulisi olla esteettömiä, jotta kohteessa voisi työskennellä liikkumisen apuvälinettä käyttäen.

Luiska vanhan rakennuksen edessä.
Hankasalmen museokylän päärakennuksen sisäänkäynnillä on loiva luiska ja helppokulkuiset portaat. Kuva: Ulla Kolehmainen.

Esteettömyyttä voi edistää esimerkiksi lisäämällä portaisiin ja luiskiin käsijohteet molemmin puolin, luiskaamalla korkeita kynnyksiä tai mahdollisuuksien mukaan poistamalla ne kokonaan. Valaistuksen tulee olla riittävä, erityisesti kulkuväylillä ja portaissa.
Esteettömyyden kehittäminen lisää myös turvallisuutta. Valaistuksen ja käsijohteiden lisäksi esimerkiksi portaissa kulkemisen turvallisuutta voi edistää merkitsemällä askelmien etureunat kontrastiraidoilla, jolloin askelmat on helpompi hahmottaa.

On hyvä tarkistaa esteettömyys ja turvallisuus piha-alueella ja varmistaa muun muassa, että kohteessa on esteettömiä autopaikkoja, ne on sijoitettu lähelle sisäänkäyntiä ja merkitty asianmukaisesti. Samoin saattoliikenteelle tulee varata riittävästi tilaa pysähtymiseen lähelle sisäänkäyntiä.

Tietoa ja apua on saatavilla

Rakentamisen lainsäädäntö ohjaa niin uudis- kuin korjausrakentamista ja asettaa vähimmäisvaatimukset. Korjaustoimenpiteitä suunniteltaessa kannattaa tarkastella esteettömyyttä kokonaisvaltaisesti, tiloissa toimimisen näkökulmasta – ja tehdä minimivaatimuksia parempia ratkaisuja, jos se vain on mahdollista. Rakennetun ympäristön esteettömyyden ohella on hyvä huomioida tarjottavien palvelujen saavutettavuus, mm. tiedottamisen, näyttelytilojen ja asiakaspalvelun toimivuus aistivammaisen henkilön kannalta.

Esteettömyyden toteutumisen arviointiin ja kehittämiseen on saatavilla erilaisia tarkistuslistoja, mm. Invalidiliiton verkkosivuilla.
Jos kohteessa on tarkoitus tehdä isompia korjaustöitä, on hyvä teettää esteettömyyskartoitus. Esteettömyyskartoituksen avulla todetaan esteettömyyden toteutuminen nykytilanteessa sekä ehdotetaan korjaustoimenpiteitä esteettömyyden edistämiseksi.
Esteettömyyskartoituksia tekevät koulutetut esteettömyyskartoittajat, joiden yhteystiedot löytyvät Invalidiliiton verkkosivuilta. Myös Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEssä teemme esteettömyyskartoituksia, ja vastaamme erilaisiin esteettömyyteen liittyviin kysymyksiin.

Tarvaspään luiska. Kuva: Soile Tirilä Museovirasto 2012.

Palvelujen saavutettavuutta ja mahdollisia kehittämistarpeita voidaan tarkastella monipuolisesti saavutettavuuskartoituksen avulla. Koulutettujen saavutettavuuskartoittajien yhteystiedot löytyvät em. verkkosivulta.
Hyvää asiakaspalvelua on kuvailla verkkosivuilla tilojen esteettömyyttä ja siihen liittyviä mahdollisia haasteita mahdollisimman tarkasti. Näin kävijät saavat etukäteen riittävät tiedot kohteesta, ja voivat arvioida sen sopivuutta itselleen.

Tarkista ainakin nämä:

  • Opasteet ovat selkeitä
  • Sisäänkäynnillä ei ole tasoeroa tai portaiden ohessa on loiva luiska, kaltevuus enintään 5–8 prosenttia ja leveys vähintään 900 mm, portaissa ja luiskassa on käsijohteet molemmin puolin ja sisäänkäyntitasanne on vähintään 1500 mm kertaa 1500 mm
  • Ovien kulkuaukkojen leveys on vähintään 850 mm
  • Ovien vetimet, ovenavauspainikkeet ja ovikellot sekä -puhelimet ovat 850–1100 mm:n korkeudella
  • Kulkuväylät ovat riittävän leveät ja kulkuväylällä on vähintään 15 metrin välein kääntymistilaa, jonka halkaisija on 1500 mm.
  • Pyörätuolin kääntämiseen tarvitaan vapaa tila, jonka halkaisija on 1500 mm
  • Kulkuväylien pintamateriaalit ovat kovia, tasaisia ja märkänäkin luistamattomia
  • Kynnysten korkeus on enintään 20 mm
  • Ovet ovat kevyesti avattavia tai automaattisesti aukeavia
  • Mahdollisten luiskien kaltevuus on enintään kahdeksan prosenttia, ulkotiloissa enintään viisi, lisäksi niissä on käsijohteet molemmin puolin sekä reunatuet
  • Yli 1000 mm:n tasoeroissa on portaiden rinnalla luiska, henkilönostin tai porrashissi
  • Kerrosten välillä on portaiden rinnalla hissi, johon on esteetön kulku ja joka täyttää minimimitat: vapaa leveys vähintään 1100 mm ja syvyys 1400 mm
  • Palvelupisteet, kuten lipunmyynti- ja infopiste, on suunniteltu siten, että niissä voi asioida sekä seisten että istuen, eli pöytätasot ovat 1200 mm:n ja 750–800 mm:n korkeudella, ja niiden alla on vapaata polvitilaa, jonka korkeus on vähintään 670 mm
  • Käytettävissä on esteetön wc-tila, joka täyttää esteettömyysasetuksen vaatimukset. Pyörätuoli tarvitsee kääntyäkseen vapaan tilan, jonka halkaisija on 1500 mm. Wc-istuimen sivuilla tarvitaan 800 mm vapaata tilaa
  • Wc-tilaan on esteetön kulku

Yhdenvertaista palvelua kaikille -merkki kertoo kiinnostuksesta esteettömyyden edistämiseen

Yhdenvertaista palvelua kaikille -tunnusInvalidiliitto kannustaa palveluntarjoajia kehittämään toimintaansa, jotta kaikki saisivat yhdenvertaista palvelua, ja jotta yhä laajempi asiakaskunta pääsisi palvelun äärelle. Invalidiliitto on lanseerannut maksuttoman Yhdenvertaista palvelua kaikille -merkin (YPK-merkin), joka on osoitus halusta kehittää tilojen, palvelun ja tuotteiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Yhdenvertaista palvelua kaikille -merkki on ennen kaikkea lupaus positiivisesta asenteesta. YPK-merkin voi ottaa käyttöön, vaikka palvelu ei vielä olisikaan täysin esteetöntä ja saavutettavaa. Tärkeintä on tahto sekä pyrkimys parantaa palvelun yhdenvertaisuutta.

Lisätietoa: yhdenvertaistapalvelua.fi

Lisää aiheesta:

www.invalidiliitto.fi/tarkistuslistoja

www.invalidiliitto.fi/esteettomyys-ja-saavutettavuuskartoittajat

www.kulttuuriakaikille.fi/saavutettavuus_tarkistuslistat_arvioinnin_tueksi

Juttu on julkastu aiemmin Kotiseutupostissa 2/2021 Lue lehti maksutta netissä: www.kotiseutuposti.fi